hah.. =)

Kesää täältäkin :D

Taitaa olla uutta muotia nää, meinaan meilläkin vissiin sellaista on hankinnassa.
Anopin ja minun välit viileän kylmät, nyt asun poikani kanssa kahdestaan ja hänkin on jo 18, joten ei kauaa nurkissa happane.
Siis avokkaani edesmennyt.
En ole oikeastaan koskaan tervetullut hänen kotiinsa vierailulle, mutta en kauheasti ole itseäni tyrkyttänytkään.
(Jouluisin vien kukan.)

Mutta nyt anoppi vissiin pelkää että jään poikani muuttaessa kotoa hänen riesakseen, jos vaikka kylään tuppaisin.
(sitä ei tapahdu, mutta hän ei oivalla sitä.)

Siis, asumme saman kadun pätkällä, vaikka matkaa kävellen toisillemme on noin 1km.
Meidän kerrostalo on erään vilkkaan kadun varrella ja olen havainnut että pari vuotta jo anoppi on alkanut käyttää tätä meidän kadunpätkää kotiin kulkiessaan, vaikka kyllä muitakin reittejä hänen kotiinsa on.

Sillä, uskokaa nyt, hän juoksee hätääntyneen näköisenä sen pätkän jossa asumme.
Suorastaan pelokas ilme naamallaan, sitten kun saa juostua talon toiseen päähän niin rauhoittuu ja alkaa kävellä aivan normaalisti.

Tämän näyn on moni todistanut.Tämä toistui samaan kellonaikaan koska hänellä oli uimahallissa vesivoimistelu. Joka perjantai 14 jälkeen.
Ensin en todellakaan käsittänyt miksi hänen pitää esittä moinen näytelmä vaan sitten aavistinkin moninmutkaisen suunnitelman nerous:

lapseni muuttaa pois kotoa, hän katkaisee välit meikäläiseen koska "pelkää" minua.
Voi huokaus sentään.
Jos vaan vaikka menisin sinne kylään, luulisin, hän laittaa lähestymiskiellon koska pelkää minua.

Koskaan en ole itsessäni huomannut väkivaltaisia ajatuksiakaan häntä kohtaan, vaikka olen niin perinjuurin kyllästynyt vaan.
Hän on nyt 72, mistä ihmeestä nää kaikki ajatukset oikein kumpuaa?
Toden totta, siten kun oma lapseni lentää pesästä, niin luuleeko anoppi jotta hänen kanssaan vielä kaveeraisin, luulee, koska pitää itseään niin erinomaisena.

Miettikää siellä
petaako anoppinne jotain tulevaisuuden varalle?
Mieti mitä hän hyötyy omasta mielestään siitä?