Hei!
Mitä sanotte tilanteestani, joka on todella ahdistava. Olen naimisissa oleva pienen lapsen äiti. Nyt odotamme toista lastamme ja minulle selvisi miehelläni olleen seksisuhde monta kuukautta jonkun nuoremman tytön kanssa. Nyt olen todella ahdistunut, en tiedä, miten jaksan! Avioliittomme aikana hän ei antanut merkkiäkään siitä, että olisi jotain vailla, seksiä oli usein ja hän oli siihen aina tyytyväinen. Olimme onnellisia ja niin hänkin väitti! Pelkään ajatusta yksinäisyydestä ja odotusajasta yksin. Toisaalta, jos annan anteeksi, onko oma itsekunnioitus pilalla ja luottamuksen rakentaminen uudestaan mahdotonta. Voiko mieheni todella muuttua vai ei? Onko kokemuksia. Mies oli luvannut tytölle kuun taivaalta jne ja väittänyt olevansa eronnut. Ikinä en epäillyt, koska hän oli yöt kotona ja meillä meni hyvin näin minun mielestäni. Mies olikin harrastanut näitä pikapanoja päiväseltään. Miksi? Osaako kukaan anataa vastauksia?? Kaiken lisäksi hän ei edes tunnustanut vaan jäi muuten kiinni. En ymmärrä miksi minulle kävi näin, olen rakastanut ja arvostanut miestäni niin ja ei minussa pitäisi mitään vikaakaan olla.En ole mikään prinsessa,mutta mukiinmenevän näköinen kuitenkin. Nyt hän pelkää, että jätän hänet. Olen välillä niin sekaisin, olisiko se kuitenkin paras tie. En vain tiedä, miten selviän ilman sitä, että yöllä joku pitää lähellä, en tiedä, miten jaksan ikävän kanssa. Vieläkin rakastan häntä, olen niin älyttömän surullinen kun hän meni pilaamaan meidän onnen. Auttakaa joku!!
Mitä sanotte tilanteestani, joka on todella ahdistava. Olen naimisissa oleva pienen lapsen äiti. Nyt odotamme toista lastamme ja minulle selvisi miehelläni olleen seksisuhde monta kuukautta jonkun nuoremman tytön kanssa. Nyt olen todella ahdistunut, en tiedä, miten jaksan! Avioliittomme aikana hän ei antanut merkkiäkään siitä, että olisi jotain vailla, seksiä oli usein ja hän oli siihen aina tyytyväinen. Olimme onnellisia ja niin hänkin väitti! Pelkään ajatusta yksinäisyydestä ja odotusajasta yksin. Toisaalta, jos annan anteeksi, onko oma itsekunnioitus pilalla ja luottamuksen rakentaminen uudestaan mahdotonta. Voiko mieheni todella muuttua vai ei? Onko kokemuksia. Mies oli luvannut tytölle kuun taivaalta jne ja väittänyt olevansa eronnut. Ikinä en epäillyt, koska hän oli yöt kotona ja meillä meni hyvin näin minun mielestäni. Mies olikin harrastanut näitä pikapanoja päiväseltään. Miksi? Osaako kukaan anataa vastauksia?? Kaiken lisäksi hän ei edes tunnustanut vaan jäi muuten kiinni. En ymmärrä miksi minulle kävi näin, olen rakastanut ja arvostanut miestäni niin ja ei minussa pitäisi mitään vikaakaan olla.En ole mikään prinsessa,mutta mukiinmenevän näköinen kuitenkin. Nyt hän pelkää, että jätän hänet. Olen välillä niin sekaisin, olisiko se kuitenkin paras tie. En vain tiedä, miten selviän ilman sitä, että yöllä joku pitää lähellä, en tiedä, miten jaksan ikävän kanssa. Vieläkin rakastan häntä, olen niin älyttömän surullinen kun hän meni pilaamaan meidän onnen. Auttakaa joku!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ottakaa alkuun vähän etäisyyttä toisiinne. Eli mies voisi muuttaa muualle joksikin aikaa. Saisit näin itsellesi aikaa miettiä ja tunnustella eri vaihtoehtoja. Samoin jos mies on tosissaan ja katuu, niin ehkäpä hänkin ehtisi miettimään omaa toimintaansa perinpohjaisesti.
Toivottavaahan tietenkin on, että saatta välinne kuntoon, ja perheen toimimaan.
Pääasia, että sinä huolehdit pikkuisesta masussa. Ehkäpä suuntaamalla ajatukset tähän saisit jotenkin "pyyhittyä taustalle" teidän aikuisten väliset ongelmat. Tsemppiä!
Ei se mitään kadu. Jos ei kerran itse edes kertonut, on voinut jatkaa hommaansa tyytyväisenä. Puhunut tytölleen miten on jo eronnut..voi että, mietippä itsekkin. Missä tilanteessa Sinä voisit tehdä saman? niimpä!
Nyt tuntuu aivan paskalta ja kaikki kaatuneet niskaan, minun mielestä silti anteeksi anto ja yhdessä jatkaminen ei ole se ratkaisu. Jos miehesi muuttaa hieman erilleen "miettimään" asioita, tiedäthän kenen kanssa se niitä miettii.
En pahalla tarkoita, ymmärrän sun tilanteen aivan raastavan tuskallisena. En voi kuvitellakaan. Älä silti ole heikko. Kyllä sinä selviät, varmasti!
Pyydä kaikki apu mitä saat ystäviltä/perheeltä ja ulkopuolisiltakin. Tästä selviät, päätät vain niin!
Mieti nyt, et sä voisi noin tehä miehellesi koska rakastat sitä! Miksi se pystyi sulle tekemään???
Törkeyden huippu. Tuollaista miestä en katsoisi hetkeäkään. Ihan sama vaikka kaipaisin käsiä ympärille öisin, en katsoisi silti. Löytäisin ne hyvät kädet joskus ympärilleni, jotka eivät kierisi toisten alapäässä. Itsekunnioitusta nainen!
Niin ja arvaan että miehesi menettämisen pelossa kertoo miten rakastaakaan sua ja miten erehdys tuo toinen tyttö on ollu. Ei halua menettää sua jne!
Eiköhän ole ollut kiimasena kuitenkin, nainut sua ja ajatellut sitä nuorta tyttöä. Sairasta.
Älä usko. Miksi se monta kuukautta jatkoi. Sitä kun pelkää menettävänsä jotain tuttua ja turvallista, sitä hätääntyy. Sanoo vaikka mitä jne. Kokemusta on.
Nyt ihan oikeasti, äijä samantien pihalle. Kuulet kuitenkin jonknu ajan päästä että jatkaa puuhiaan.
Jos olisin sinä, pistäisin ukon vaihtoon välittömästi! Kannattaa miettiä, pysytytkö luottamaan häneen koskaan. Jos pystyt, niin se vie hyvin pitkän ajan. Onko hän ylipäänsä luottamuksesi arvoinen jatkossakaan?
Elämäsi voi muodostua melkoiseksi helvetiksi, kun joudut koko ajan miettimään mitä mies puuhailee.
Näitä suhteessa olevia äijiä on pilvin pimein joiden pitäisi "saada kaikki". Pitää olla oma puoliso ja vielä muutama rakastaja.
Mielestäni miehesi on todellakin syytä pelätä, että jätät hänet. Suhteessa ei kuulu toimia niin kuin hän on toiminut. Yleensä, kun kerran pettää niin kynnys seuraavaan ja seuraavaan kertaan madaltuu.
Ottaa aikansa, kun selviät mahdollista erosta. Rankkaa tulee olemaan, mutta selviät siitä ja tulet myös löytämään uuden kaverin, jos sitä haluat. Olen vakuuttunut siitä, vaikka se ei nyt siltä tunnukaan.
Tietyt vaiheet (vaikeatkin) on käytävä läpi, mutta usko pois lopussa kiitos seisoo. Sanoisin, että sinä et menetä loppupelissä juuri mitään muuta kuin epärehellisen/pettävän miehen, mutta miehesi saattaa menettää hyvinkin paljon. Se on oikein moiselle lierolle.
Minulle selvisi myös että mieheni oli pettänyt minua ja kauhistukseni huomasin kuinka yleistä se on. Sillon hän ei baari reissulta tullutkaan kotiin yöksi ja nyt 3kk päästä hän sen vasta kertoi.
Meillä on yksi kaksi vuotias lapsi ollaan avoliitossa. Hän itse sen kertoi kun sanoin, että tiedän. Viikon mietin ja päätin antaa anteeksi mutta koskaan en unohda. Aikaa menee ennenkuin voin taas luottaa, mutta en ole varma voinko koskaan 100% sitä kuitenkaan tehdä.
Tahdon kuitenkin pitää perheeni koossa ja voihan se olla, että joskus tämä tapahtuu uudestaan ja hakkaan päätä seinään. Tyhmä minä! Mutta koitan ajatella positiivisesti ja jatkaa.
Kyllä se oli kuin nyrkki päin näköä, mutta jospa me selvitään.
Hirmusesti jaksamisia sulle ja kyllä se oikea päätös tulee kun saat aikaa miettiä!
Kiitos kaikille vastanneille! Olen tullut siihen tulokseen, että laitan eropaperit vireille ja siinähän on äijällä kuusi kuukautta aikaa todistaa pystyvänsä muuttumaan. Katotaan sitten, miten minä, pieni lapsi ja uusi tulokas onnellinen koti motivoi...Mutta jos en laita asiaa vireille,niin mies ei usko minun olevan tosissaan alkuunkaan,luulee taas selviävänsä kuin koira veräjästä. Katotaan sitten, miten käyttäytyy. Mutta niin paska tilanne on, että olen tulossa hulluksi, pakko ottaa päivä kerrallaan,muuten sekoan...
Ihmisen elämässä tulee vaikeuksia.
Jotkut tulevat petetyksi,joidenkin elämään tulee sairaus,kuolema...
Ja monesti ihminen kokee elämänsä aikana nämä kaikki!
Minä en ole sitä mieltä että "pellolle vaan tuollainen mies".
Siis en tarkoita etteikö asia olisi vakava,kriisi.
Tarkoitan vaan että rakkauteen kuuluu anteeksiantokin.Ja kriisit.Ennemmin tai myöhemmin.
On helppo laukoa että "en katselisi,jättäisin"jne.kun itselle ei ole kokemusta asiasta.
Jos mies katuu oikeasti niin anna anteeksi hänelle vaikka avioeron laittaisitkin vireille.
On totta että hänellä on siinä aikaa miettiä.
Vaikka annat anteeksi niin vie silti aikaa hirmusesti ennenku sydän paranee ja voit todella luottaa mutta usko pois,niin käy.
Aika parantaa.
Jos rakkautenne on vahva,te selviätte tästä.
Puhukaa.
Kerro tunteesi suoraan.
Paljon voimia,et todellakaan ole ainut joka on antanut anteeksi(jos näin käy)ja jatkanut elämää miehen kanssa joka on pettänyt.Et ole huono jos näin toimit.
Minusta kannattaa yrittää jos rakkaus on vahvaa.
nim.merk.KOKENUT
"Tarkoitan vaan että rakkauteen kuuluu anteeksiantokin."
Mitä rakkautta se sellainen on että paneskelee toista naista ja väittää tälle että on vapaa ja lupailee kaikkea? Missä tässä on tilaa sille omalle rakkaalle vaimolle, joka kotona maha pystyssä odottelee???
Ei kaikkea tarvitse sietää "rakkauden tähden", varsinkin, kun mies ei selvästikään ole sen rakkauden arvoinen.
"On helppo laukoa että "en katselisi,jättäisin"jne.kun itselle ei ole kokemusta asiasta."
Mistä tiedät ettei ole kokemusta? Minä ainakin puhun kokemuksesta, raskaana olin ja olen edelleen, ja mies ryyppäsi ja paneskeli ties mitä naikkosia. Pihalle pistin enkä ole katunut. Tekihän se kipeää, ei rakkaus noin vain kuole, vaikka toinen satuttaakin, mutta kun luottamus menee, niin se on sitten mennyt se.
Juuri näin.
Olen itsekkin kokenut saman (eikä suhteen alkukaan lähtenyt puhtaalta pöydältä).
Kun sain lopetettua suhteen pettäjän kanssa, olin hyvin katkera ja koston himoinen.
Sitten vasta kun pystyin antamaan anteeksi, alkoi minunkin elämässä paistamaan auriko.
Minä jäin myös pienen vauvan kanssa yksin. olihan se ikävää kun minua ei hakenutkaan sairaalasta mies, vaan ystävä.
toiset miehet ovat luonteeltansa sellaisia .et välttämättä anna anteeksi ainakin luottosi on mennyt mieheesi vuosiksi eteen päin.jos kerran pettää aina pettää.paitsi jos kyse jostain pahasta yhestä kännikerrasta.mutta jos on syntynyt sexi suhde tuskin tilanne muuttuu,ei mies muutu.et ole pitkään yksin miehiä luotettaviakin löytyy vaikka sinulla lapsi tulossa.et ole pitkään yksin.itse en antaisi anteeksi ensimmäistäkään pettämis kertaa.
Miehesi ei aidosti kunnioita sinua, koska toimii noin. Naiselle raskausaika on erityisen tunnepitoista aikaa, jolloin sitä tarvitsee tukea ja turvaa puolisostaan. Jos tämä kunnioitus rikotaan, niin siitä jää syvät haavat. Itselläni meneillään erotilanne ja vieläpä niin että lapsen laskettu aika on maaliskuun alussa. On surullista, että odotan yksin, mutta on se parempi kuin alistavassa suhteessa.
Vaikea tilanne kylläkin mutta kannattaa miettiä rauhassa.Ja antaa ajan näyttää miten käy.Ja hakekaa apua suhteeseenne!PUHUKAA!
Tiedän itse todellakin mistä puhun! Jäin kiinni kesällä pettämisestä ja siinä samalla tuli ilmi että mieheni oli myöskin ylittänyt yhteisen rajamme pettämisen suhteen,siitä minulle kertomatta,vaikkakin olin sitä jo monta kuukautta epäillyt ja useasti kysynytkin.
Ja lypsämällä sen kaiken tiedon sainkin vasta kun itse jäin kiinni.Menimme hiukka "ristiin" toisen pariskunnan kanssa(siis tälläistä tapahtuu myös tosi elämässä).
Tämän kriisin keskellä huomasin odottavani kauan toivottua ensimmäistä yhteistä lastamme ja olin että ei voi olla totta mitä teemme?
Olemme päättäneet jatkaa päivä kerrallaan vaikeuksista huolimatta,helppoa ei ole ollut.Apua on tullut haettua.Eikä se ole ollut yhtään helpompaa,että molemmat jäivät kiinni pettämisestä,molemmat ovat siis kykeneviä sekoilemaan.
Ehkä voisi jopa sanoa, että tämä kaikki on kääntynyt välillä voitoksemme,ehkä olimme molemmat menossa väärään suuntaan ja näin avasimme silmiämme.Pistimme arvojamme uusiksi.
Yritä jaksaa,tiedän todellakin mitä on kun pää meinaa räjähtää ja ahdistaa..
Onko nämä seksisuhteet tulleet osaksi arkipäivää, kulkemaan siinä parisuhteen rinnalla? Onko tämä suhde jotenkin sinulta pois?
Miksi miehellä on tämä suhde, mikä ei ole syy vaan seuraus. Seksi ei ole ainoa mittari, miksi toinen pettää. Jotain on ollut vialla jo pidempään, ei nämä suhteet hetken mielijohteesta synny. Kyllä sinussakin on joku vika ollut. Onko unohtunut roolien päivittäminen.
Jos annat anteeksi, muista, että se ei tee sinusta hyvää.
"Onko tämä suhde jotenkin sinulta pois?"
Mikä kylmätunteinen ämmä se oikein siellä huutelee?
Yleensä jätän näihin vastaamatta mutta tällä kertaa teen poikkeuksen.
Kenenkään ei tarvitse sietää pettämistä, kenenkään ei tarvitse antaa anteeksi sillä verukkeella, että "tämä on tätä nykypäivää"!
Mitä sä oikein ajattelet?
Ja ei, seksisuhteet parisuhteen rinnalla eivät voi tulla osaksi normaalia perhe-elämää, ettei kaikista muodostu kyynisiä ja kylmiä esiripun ylläpitäjiä.
..niin se menee...tulee pettämään sua jatkossakin....