mulla ja mun jätkäkaverilla on ollut jo aika pitkä suhde...Mut silti must tuntuu et mä en pysty luottaan siihen...johtuuko se vaan siitä et mun kaikki edelliset suhteet on päättyny eroon?
Mut esim. se on hirveen hyvää kaveria sen exien kanssa ja sillä on hirveesti naispuolisia kavereita,niin aina kun se tekstailee tai mailailee tai muuta vastaavaa niille niin tuun hirveen mustasukkaiseksi ja vihaiseksi sille...
Et oonko liian mustasukkainen tai omistushaluinen???
Mut esim. se on hirveen hyvää kaveria sen exien kanssa ja sillä on hirveesti naispuolisia kavereita,niin aina kun se tekstailee tai mailailee tai muuta vastaavaa niille niin tuun hirveen mustasukkaiseksi ja vihaiseksi sille...
Et oonko liian mustasukkainen tai omistushaluinen???
Vastaukset 17
Vanhimmat
..että tilanne on aika vaikea.
itse olin tässä vielä ehkä vuosi sitten todella mustasukkainen ja kiukkuinenkin. olen hirveän omistushaluinen ja sitoutumis riippuvainen. ja tietenkin sulhasellani on monia "tyttöystäviä", vanhoja luokkakavereita tai muita. tällähetkellä en oikeastaan enää reagoi sellaiseen. jotenkin, sain pois sen päästäni, että sulhaseni pettäisi tai ottaisi jonkun muun. olen seurustellut nyt hänen kanssaan 2 vuotta, ja näinkin pitkässä suhteessa pitää käyttää järkeä. olen monesti toitottanut itselleni mustasukkaisuus puuskissa, että turhaa sitä tässä mustistellaan. tottakai sulhaseni saa pitää kaverisuhteitaan kunnossa, jutella muidenkin tyttöjen kanssa ja pitää kavereina, aina tiettyyn rajaan saakka. sen hän tietää itsekin, eikä ole ylittämässä sitä rajaa.
alkuvaiheessa olin huono luottamaan, koska edellinen poikaystäväni petti ja jätti. onhan se toki vaikea luottaa sellaisen jälkeen, mutta kaikki eivät ole pettureita. joillekin toisen kanssa oleminen on tärkein asia maailmassa! :)
sun pitää nyt vaan takoa päähäs, että ei se sua petä. tottakai sillä voi "tyttökavereita" olla, siinä missä poikakavereitakin. ihmisestä tulee todella vihainen, sisäänpäin kääntynyt, masentunut ja melkein sairas, jos ei saa kommunikoida ystäviensä tai tuttujensa kanssa. toki omistushaluinen saa olla, mutta silläkin on tietty raja. oma sulhaseni on tässä aivan samanlainen, hän on mustasukkainen ja tahtoo omia mut itselleen, mutta itse taas pidän sellaisesta "omistautumisesta", se kertoo, että toinen välittää. hän ei ole sairaalloisen mustasukkainen, mutta ilmoittaa aina tietyn tilanteen tullen, mitä mieltä on. ja olen tyytyväinen, että ilmoittaa! :)
keskustele poikakaverisi kanssa asiasta, kerro, että on vaikea katsella ja tietää, että hän "seurustelee" paljon myös muiden tyttöjen kanssa. kerro, että et ole tottunut sellaiseen tai ihan miten omasta mielestäsi tuntuu. mielestäni se on kuitenkin tärkeää, että hän joka tapauksessa näyttää, mitä tekee. ettei tee sitä salassa. siinäkin jo hän näyttää olevansa avoin, eikä hänellä ole salattavaa! :) ota itseäsi vaan niskasta kiinni, kyllä se siitä. tälläiset menevät usein ohi, kun suhteesta on tullut vakaampi, eikä kummallakaan ole halua lähteä eri suuntaan. keskustelkaa tosiaan ihmeessä, ja miettikää ratkaisua. usein tuollaiset ongelmat, kuten omanikin raukesivat, kun tajusin, miten ikävältä sulhasestani tuntui, kun marisin hänelle aivan turhasta. nykyään hänen ei tarvitse sitä kestää, ja suhteemme on edelleen vankalla pohjalla. tsemppiä nyt vaan! :)
Meidänkin suhteessa esiintyi alkuvaiheessa aika paljonkin mustasukkaisuutta, sekä minun että miehen puolelta. Minä olin mustis hänen exästään ja hän minun miespuolisista kavereistani. Ja kumpikin tietysti ihan tuhrhaan! Mutta vähitellen luottamus kasvoi ja mustasukkaisuus katosi. Nyt olemme olleet yhdessä 3 vuotta, enkä edes muista, koska viimeksi olen ollut mustis. Mieskään ei ole ainakaan näyttänyt mustasukkaisuuden merkkejä enää aikoihin.
Kaikilla tietenkään mustasukkaisuus ei suhteen vakiintuessa mene ohi, ja silloin asialle pitää tehdä jotakin, joko omin keinoin tai ammattilaisen avulla. Mustasukkaisuus on kavala "sairaus", joka voi johtaa todella ikäviin seurauksiin, kuten suhteen päättymiseen.
..että tilanne on aika vaikea.
itse olin tässä vielä ehkä vuosi sitten todella mustasukkainen ja kiukkuinenkin. olen hirveän omistushaluinen ja sitoutumis riippuvainen. ja tietenkin sulhasellani on monia "tyttöystäviä", vanhoja luokkakavereita tai muita. tällähetkellä en oikeastaan enää reagoi sellaiseen. jotenkin, sain pois sen päästäni, että sulhaseni pettäisi tai ottaisi jonkun muun. olen seurustellut nyt hänen kanssaan 2 vuotta, ja näinkin pitkässä suhteessa pitää käyttää järkeä. olen monesti toitottanut itselleni mustasukkaisuus puuskissa, että turhaa sitä tässä mustistellaan. tottakai sulhaseni saa pitää kaverisuhteitaan kunnossa, jutella muidenkin tyttöjen kanssa ja pitää kavereina, aina tiettyyn rajaan saakka. sen hän tietää itsekin, eikä ole ylittämässä sitä rajaa.
alkuvaiheessa olin huono luottamaan, koska edellinen poikaystäväni petti ja jätti. onhan se toki vaikea luottaa sellaisen jälkeen, mutta kaikki eivät ole pettureita. joillekin toisen kanssa oleminen on tärkein asia maailmassa! :)
sun pitää nyt vaan takoa päähäs, että ei se sua petä. tottakai sillä voi "tyttökavereita" olla, siinä missä poikakavereitakin. ihmisestä tulee todella vihainen, sisäänpäin kääntynyt, masentunut ja melkein sairas, jos ei saa kommunikoida ystäviensä tai tuttujensa kanssa. toki omistushaluinen saa olla, mutta silläkin on tietty raja. oma sulhaseni on tässä aivan samanlainen, hän on mustasukkainen ja tahtoo omia mut itselleen, mutta itse taas pidän sellaisesta "omistautumisesta", se kertoo, että toinen välittää. hän ei ole sairaalloisen mustasukkainen, mutta ilmoittaa aina tietyn tilanteen tullen, mitä mieltä on. ja olen tyytyväinen, että ilmoittaa! :)
keskustele poikakaverisi kanssa asiasta, kerro, että on vaikea katsella ja tietää, että hän "seurustelee" paljon myös muiden tyttöjen kanssa. kerro, että et ole tottunut sellaiseen tai ihan miten omasta mielestäsi tuntuu. mielestäni se on kuitenkin tärkeää, että hän joka tapauksessa näyttää, mitä tekee. ettei tee sitä salassa. siinäkin jo hän näyttää olevansa avoin, eikä hänellä ole salattavaa! :) ota itseäsi vaan niskasta kiinni, kyllä se siitä. tälläiset menevät usein ohi, kun suhteesta on tullut vakaampi, eikä kummallakaan ole halua lähteä eri suuntaan. keskustelkaa tosiaan ihmeessä, ja miettikää ratkaisua. usein tuollaiset ongelmat, kuten omanikin raukesivat, kun tajusin, miten ikävältä sulhasestani tuntui, kun marisin hänelle aivan turhasta. nykyään hänen ei tarvitse sitä kestää, ja suhteemme on edelleen vankalla pohjalla. tsemppiä nyt vaan! :)
kone vaan pimahti, ja luulin, ettei se lähettänyt.. noh, saitpa kaksinkertaisen vastauksen! :D
Olen itse ollut semmoinen kunnes kohtasin nykyisen poikaystäväni (the right one)..nooh, olen vieläkin joskus silleen, että katselen mihin se katselee - mahdollisesti toisia jne..mutta se on laimentunut se tunne kuitenkin. Jossakin määrin, kunhan ei liioittele, on ehkä hyväkin olla mustasukkainen. Monet ihmiset ovat vähän liiankin sinisilmäisiä ja uskovat, ettei mulle tollaista (uskottomuusjuttua) tapahdu..
-Likkakaverini on ollut uskoton omalleen pari kertaa ja minä olen joutunut katsomaan sivusta. Jätkä aivan kuin aavisti sen nuo kerrat ja oli ihan mielettömän mustasukkainen kun käytiin porukalla baarissa ja justiin niiden kertojen jälkeen..(että kyllä sen vaistoaa jotenkin useimmat.) Olen myös itse joutunut kokemaan sen kun toinen on uskoton ja baarissakin näkee yhtä sun toista. En halua peloitella mitenkään, koska en usko, että tapauksesi on aivan sama. Kun on luonteeltaan vain mustasukkainen ja epävarma niinkuin sinä ja minä niin kestää jonkun aikaa ennenkuin luottamus kasvaa. Itse osasin vasta luottaa nykyiseeni ehkä noin puolentoista vuoden jälkeen. Eikä hän tietääkseni vielä mitään ole tehnyt vaikka silti on joskus pakko vähän nuuskia.. Koita olla jauhamatta vain vaikka kuinka tekee mieli!! Se varmasti karkoittaa hänet ja tekee jotain vain siksi kun jauhat/riitelet hänen kanssaan!! Lähe lenkille tai kävelylle kunnes tunteet viilentyvät. Koita kestää ja lykkyä tykö!!
Mulla oli samanlainen tilanne exäni kanssa. Suhteemme kesti noin yhdeksän vuotta. Olin liian mustasukkainen ja omistushaluinen, nyt tiedän sen, kun on jo liian myöhäistä.
Halusin aina tietää minne se on menossa kenen kanssa, ketä muita on tulossa, koska tulee kotiin jne... Tarkistelin sen puhelimesta kelle se on soittanut ym... Olisin aina halunnut olla mukana, ja jos se sattui katsomaan toisia naisia liian pitkään saatika juttelemaan niille, suutuin ja aloin syyttämään.
Siinä kävi sitten niin, ettei mies tietenkään enää kestänyt ja lähti. Pahinta on että meillä on yhteinen lapsi. Tästä kaikesta on jo melkein vuosi, ja vasta nyt olen tajunnut mitä olen tehnyt. Kaduttaa, ja ikävä vaivaa vieläkin.Eroon oli kyllä muitakin syitä, mutta luulen, että tämä oli se suurin.
Olemme puhuneet monesti asiasta exäni kanssa ja on tullut ilmi, että molemmilla on vielä vahvoja tunteita toista kohtaan. Yhteenpaluustakin olemme puhuneet, mutta kumpikaan ei taida uskaltaa, siinä pelossa, että mikään ei kuitenkaan muuttuisi. Minä ainakin tiedän, että sitä virhettä en enää tee, että en antaisi toiselle tarpeeksi omaa tilaa ja että omisin hänet.
Seurustelen nykyään todella mukavan miehen kanssa, mutta en ole ihan varma onko tämä se mitä haluan, vai onko hän vain korvike. On huono omatunto, kun kuitenkin ajattelen exää useasti, ja tiedän, että rakastan häntä vieläkin, mutta en uskalla ottaa riskiä, että palaisimme exän kanssa yhteen ja jättäisin uuden miehen, koska pidän hänestäkin todella paljon.
Et ole kumpaakaan. Olet pentu ja naispuolinen, joten et voi vielä ymmärtää elämän realiteetteja. Kasvun myötä huomaat, että tuollainen käytös on ihan turhaa. Tosin tätä kasvua sinun tulee odottaa vielä pitkään, sillä naiset alkaa vasta 70 ikävuodesta eteenpäin olemaan sellaisia, että ne ei välitä enää vinkua kaikesta tyhjänpäiväisestä.
Mites se sliippareiden biisi menikään "haudasta löysin elämäni naisen satavuotiaan kaunokaisen"
diipadiipadii
Ainoa valittaja ja vinkuja suomi24ssä olet juuri sinä!joka palstalla valivalivali ja vinkunaa ja kaakatusta. Nytkin varmaan vastaat tähän viestiin, että "vitun idiootti, ite valitat, KRAAAAAAA". Kestä kritiikki iso mies (vai oletko sittenkin akka)
Oon itse samanlainen... Että et ainakaan ainut ole...
Mun mieheni oli ennen hyvä kaveri sen ex:n kanssa.. Kunnes menetti kerran kännissä hermot eksään... haukku sen pystyyn, ja ne ei oo sen jälkeen olleet kamuja keskenään... Mä itse en koskaan tullut toimeen mieheni eksän kanssa, ehkä just sen takia kun se oli ex. Mä olin todella iloinen kun mieheni ja exän välit meni poikki lopullisesti. onkohan sekään normaalia?!?
Olen todella mustasukkainen, tuntuu etten välillä kestä edes sitä kun mieheni puhuu jollekin naiselle... siis sellaiselle josta itse en pidä tai jonka kaveri en ole. Ei se haittaa jos mieheni puhuu omien kavereitteni kanssa jotain.
Liika mustasukkaisuus ei tietenkään ole hyväksi eikä liiallinen omistushalu. Mutta rakkaus saa kaikenlaista aikaan =)
Mä oon myös kaveri exäni kanssa mut oon estäny sen tyttöystävän mustasukkaisuuden sillä et oon senkin kaveri. Oikeestaan enempi juttelen sen kans kuin exäni. Samoin miespuolisten kavereitteni tyttöystävien kanssa on ystävystyny.
Ihana tietää, etten ole ainoa... Seurustelemme jo kuudetta vuotta, ja alkuaikoina olin täysin mahdoton! Olin mustasukkainen jopa esim. Janina Frostellille, jota mieheni pitää yhtenä maailman kauniimpina naisina. Se oli sairasta. No jokatapauksessa, vuodet kuluivat, ja luulin jo päässeeni yli turhasta mustasukkaisuudesta. Ajattelin, että se tosiaan on niin, että kun kauemmin seurustelee, luottaa toiseen enemmän ja turhat mustasukkaisuus riidat loppuvat. Viimeiset kolme vuotta meillä on mennyt loistavasti, ei olla oikeestaan paljon riidelty, ainakaan mustasukkaisuuden takia.
Kunnes viime viikolla mulla taas vaihteeksi "pimahti". Mieheni oli ystäviensä kanssa iltaa viettämässä, kun porukkaan tuli vieras tyttö, joka sitten kiinnostuikin miehestäni. Itse en ollut paikalla, mutta kuulin tästä myöhemmin mieheni ystäviltä. Ja minä tulin täysin ylimustasukkaiseksi. Tiedän, ettei mieheni ole tehnyt mitään tämän naisen kanssa, saati sitten että kiinnostus olisi ollut molemminpuolista, mutta kuitenkin ajatus vieraasta naisesta iskemässä miestäni kuulosti kamalalta!
No, pienehkön riidan jälkeen keskusteltiin asia läpi, ja nyt taas kaikki on (kai) hyvin, mutta itseäni jäi nyt häiritsemään se, etten olekaan päässyt mustasukkaisuudestani eroon, kuten olin luullut...
Kaipa se (mustasukkaisuus) sitten siellä syvällä on aina, eikä sitä ihan helposti pysty mielestään poistamaan. Onhan se toisaalta mukava tunne, että on joku, josta välittää niin paljon, että saa näitä ihmeellisiä mustasukkaisuuspuuskia, mutta jos niihin ei ole aihetta, se on melko tyhmää. Toivottavasti joskus voisin olla enemmänkin ylpeä siitä, että mieheni kelpaisi muillekin, kuin mustis...
Tsemiä kaikille kohtalotovereille!
En yhtään ihmettele jos olit tuossa tilanteessa hieman mustis ,koska miehesi oli kavereitten kans juhlimas,yksinään ja miehesi seuraan oli tullut vieras nainen, nainen jota sinä et ollut tuntenut.minäkin tulen helposti mustasukkaiseksi siinä tilanteessa jos mieheni keskustelee sellaisten naisten kans joita minä en tunne.
Mustasukkasuudella on monta hyvää suhdetta pilattu. Koita päästä sellaisista ajatuksista, jos haluat suhteen jatkuvan. Ja jos et voi ajatuksillesi mitään, niin yritä olla näyttämättä mustasukkaisuutta päällepäin.
-niimpä olen samaa mieltä tuosta.Mutta on myös muistettava että joskus mustasukkaisuus on ihan aiheellista.,eikä vain harhaluulot ole vain luuloja.Miehelläni oli jokin vuosi sitten naispuolinen ystävä.väitti niin et muka ovat vain ystäviä..ja uskoin niin.mutta sit yhtenä päivänä satuin vilkaisemaan jätkän kännykkää, niin löysin sieltä siltä ystävä naiselta tulleen viestin. jossa luki et sä oot kaunis..siihempä loppui luottamus..sen jälkeen kuiten kin sovittiin asia ja meidän suhde jatkui. mutta naispuoliset ystävät sai jäädä.en enää luota, jos miehelläni on naispuolisia ystäviä.
Hei,
Tietääkö poikaystäväsi että olet mustasukkainen? Jos hän tietää ja jatkaa vimmatusti esim.exien kanssa tekstailua, se on jo outoa. Jos hän tietää, että hänen käytös loukkaa sinua, niin hän kyllä haluaa mielummin olla sinulle mieliksi kun exilleen (siis jos hän oikeasti välittää sinusta). En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että exien kanssa pitää olla niin hyvää pataa. Mielestäni pitäisi miettiä vähän miltä se toisesta tuntuu. Minä en ole ollut exien kanssa yhteydessä, enkä varmaan seurustelisi mieheni kanssa, jos hän olisi!minun ei ole tarvinut olla koko aikana (1,5 v) mustasukkainen kun olen seurustellut mieheni kanssa. Ei ole ollut mitään aihetta. Hänellä on kyllä naispuolisia esim. työkavereita, mutta en ole pätkääkään mustis, vaikka luulen olevani siihien taipuvainen.
Joskus kannattaa oikeasti miettiä miksi on mustasukkainen. Ainakin minua loukkaisi jos mieheni olisi johonkin exäänsä jatkuvasti yhteydessä. Silloin saa ollakin mustis! Sano poikaystävällesi, että sinua loukkaa, että jatkuvasti "seurustelet" exiesi kanssa, niin katsotaan mitä hän tekee. Jos hän vain valittaa, että älä ole mustis, niin ei ole kaikki kohdallaan. Koitapa tehdä hänelle samoin. Sano usein, että lähdet kahville yhden miespuolisen kaverin kanssa, vaikka se ei olisikaan totta. Katso tykkääkö hän..
Hei,
Tietääkö poikaystäväsi että olet mustasukkainen? Jos hän tietää ja jatkaa vimmatusti esim.exien kanssa tekstailua, se on jo outoa. Jos hän tietää, että hänen käytös loukkaa sinua, niin hän kyllä haluaa mielummin olla sinulle mieliksi kun exilleen (siis jos hän oikeasti välittää sinusta). En ole ikinä ymmärtänyt sitä, että exien kanssa pitää olla niin hyvää pataa. Mielestäni pitäisi miettiä vähän miltä se toisesta tuntuu. Minä en ole ollut exien kanssa yhteydessä, enkä varmaan seurustelisi mieheni kanssa, jos hän olisi!minun ei ole tarvinut olla koko aikana (1,5 v) mustasukkainen kun olen seurustellut mieheni kanssa. Ei ole ollut mitään aihetta. Hänellä on kyllä naispuolisia esim. työkavereita, mutta en ole pätkääkään mustis, vaikka luulen olevani siihien taipuvainen.
Joskus kannattaa oikeasti miettiä miksi on mustasukkainen. Ainakin minua loukkaisi jos mieheni olisi johonkin exäänsä jatkuvasti yhteydessä. Silloin saa ollakin mustis! Sano poikaystävällesi, että sinua loukkaa, että jatkuvasti "seurustelet" exiesi kanssa, niin katsotaan mitä hän tekee. Jos hän vain valittaa, että älä ole mustis, niin ei ole kaikki kohdallaan. Koitapa tehdä hänelle samoin. Sano usein, että lähdet kahville yhden miespuolisen kaverin kanssa, vaikka se ei olisikaan totta. Katso tykkääkö hän..