Itse 31v.miehenä tahtoisin sanoa kaikille vain muutaman asian..Ketään ihmistä ei voi omistaa,eikä pidä ikinä yrittää.Terve kohtelias mustasukkaisuus on aina suotavaa,mutta läheisyysriippuvaisuus on ns.sairaus,johon voi ja kannattaa ujostelematta hakea apua ja tukea,ettei masennus iske ja syö sielua.
En myöskään asiasta hyvin kokeneena suosittele kenellekkään suhteen loputtua heti etsiä toinen "antibiotti"elämään ja suruun.On vain aika silloin etsiä itseänsä,ottaa opiksi virheistä,surra,tehdä uusia asioita jne.Vanha fraasi,että aika parantaa haavat on totta.Elämä on lyhyt,mutta kaunis.Miksi käpertyä ja tukahduttaa itsensä?On parempi ensin tuntea itsensä täysin ja sitten olla valmis jakamaan ilot ja surut toisen ihmisen kanssa.Kuuntele,kuullostele ja keskustele,mitään et menetä,jos olet rehellinen,avoin,etkä typerän tyhmä hyväksikäytettävä,etkä itseäsi arvostamaton.
Iselläni suhteita on tullut ja mennyt.Elämä jatkuu silti aina,vaikka kuinka on itketty,kun jätetty tai jättänyt.Pitää vain oppia virheistä ja itsestänsä,eikä ikinä hypätä suhteeseen suinpäin.Rauhassa oppia toista tuntemaan.
Pää jumissa ja vois tarinoida vaikka mitä,mut kaikille jätetyille ja jättäneille toivotan aurinkoista kevättä,rakkautta,onnea,vatsaperhosia!!Surkaa surunne,mut elämä jatkuu aina ja tulee jatkumaan!!Haleja kaikille!
En myöskään asiasta hyvin kokeneena suosittele kenellekkään suhteen loputtua heti etsiä toinen "antibiotti"elämään ja suruun.On vain aika silloin etsiä itseänsä,ottaa opiksi virheistä,surra,tehdä uusia asioita jne.Vanha fraasi,että aika parantaa haavat on totta.Elämä on lyhyt,mutta kaunis.Miksi käpertyä ja tukahduttaa itsensä?On parempi ensin tuntea itsensä täysin ja sitten olla valmis jakamaan ilot ja surut toisen ihmisen kanssa.Kuuntele,kuullostele ja keskustele,mitään et menetä,jos olet rehellinen,avoin,etkä typerän tyhmä hyväksikäytettävä,etkä itseäsi arvostamaton.
Iselläni suhteita on tullut ja mennyt.Elämä jatkuu silti aina,vaikka kuinka on itketty,kun jätetty tai jättänyt.Pitää vain oppia virheistä ja itsestänsä,eikä ikinä hypätä suhteeseen suinpäin.Rauhassa oppia toista tuntemaan.
Pää jumissa ja vois tarinoida vaikka mitä,mut kaikille jätetyille ja jättäneille toivotan aurinkoista kevättä,rakkautta,onnea,vatsaperhosia!!Surkaa surunne,mut elämä jatkuu aina ja tulee jatkumaan!!Haleja kaikille!
Vastaukset 3
Vanhimmat
sellaista se elämä on. Itselläni on myös kokemusta
sillä olen 50 mies ja elämää kai jonkin verran nähnyt. Takana pitkä avioliitto siitä toipuminen ja sitten uudelleen ihastuminen. Tään uuden kanssa oltiin kihloisssakin yli vuoden. Mutta huomasin, että tein virheen kun annoin kaiken tapahtua niin nopesti. Paikkakunnan muutto ja seurustelu ja sitten kihlat.
Mutta, mutta! Empä tuntenutkaan toista kokonaan.
Itselläni oli oma eroni jo käyty läpi mutta häntä
kiusasi minun menneisyyteni kun olin elänyt liian hyvää elämää entisessä liitossa. Siis tuli
mustasukkaisuus ja kaikki minun tavarani oli hänelle vain muistutus entisestä elämästäni.
No onneksi en muuttanut yhteen asumaan!
Siis pitäisi ensin opetella tuntemaaan toinen paremmin ja hänen kaikki tapansa. Ne ei tule esille muutamassa kuukaudessa, varsinkaan ne huonot puolet.
Mitä tästä opin? Tuskin mitään kun seuraava ihastus tulee kohdalle niin kaikki hyvät neuvot unohtuu. Silloin luottaa vain liikaa tunteeseen ja järki katoaa jonnekkin.
Elämä on kuitenkin vain seikkailu joten kaikki
pitää kokea sen aikana.
Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikille ja pidetään lippu korkealla eikä vaivuta synkkyyteen.
Moni varmasti jakaa kokemuksesi - syystä tai toisesta alkuihastuksen jälkeen löytyy yllätyksiä ja on viisasta, kun ei tullut suin päin rynnätyksi. Jostakin luin, että puoli vuotta vähintään seurustelua - ehkäpä näin kokeneemmassa iässä vuosi näyttää paremmin. Vai mitä mieltä ?
kenties pitempikin aika olisi hyvä vain seurustella. Tapailla silloin tällöin ja katsoa miksi suhde kehittyy.
Itse olen kyllä oppinut nyt näin kantapään kautta,
että on parempi asua vain erillään. Silloin kummallakin on se oma paikka minne voi vetäytyä jos kaikki ei suju niin kuin pitäisi.
Mutta sitä vaan en ymmärrä miksi entinen liito pitää vetää esille joka paikassa. Mullakin erosta kulunut jo 9 vuotta niin ei varmasti ole kaipuuta
entiseen.
En jaksanut olla aina syytettyjen penkillä entisen elämän takia.
Ihminen ilman menneisyyttä ei voi elää tätäkään päivää täysillä.
Lapseeni on hyvät välit ja pian olen tupla ukki.
Joten kyllä elämä kuitenkin hymyilee!!!