Mistä johtuu, että naimisiin mennessä miehen rauhallisuus ja tasaisuus tuntui ihan mukavalta ja mies näiden ominaisuuksiensa puolesta turvalliselta. Nyt 17 vuoden jälkeen tuo rauhallisuus ja hiljaisuus on muuttunut painostavaksi ja ahdistavaksi mökötykseksi. Mitään ei puhuta ja jos jotain kysyy, niin tiuskauksia saa vastaukseksi. Mihin hävisi se toisen ihmisen kunnioitus? Miltähän miehestä tuntuisi, jos itse kaikkiin kysymyksiin vastaisin tiuskimalla ja äksyilemällä. Olemme mieheni kanssa vasta 44 vuotiaita ja tuntuu niin synkältä ajatellakin, että loppuelämä olisi tällaista ahdistavaa ja painostavaa hiljaisuutta ja tiuskimista.
Mörrimöykky
ukkona
6644
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
itse olen miettinyt samaa...miten voi pärjätä jos toista ei enää arvosteta...?
Ei sen asian ihmettely täällä auta yhtään mitään. Rohkeasti vain keskustelemaan.
hei
ymmärrän täysin tunteesi, olen myös aviossa mörrimöykyn kanssa. Hiljaisuus, mökötys ja suu alaspäin on kovin tuttua minulle, puhuminen ei ole tuottanut tulosta vaikka kerroin miten pahalle tuntuu kun toinen ei arvosta, keskustele, katsoo vain televisiota ja tekee omia hommiaan, mutta yhteisiä lämpimiä hetkiä ei ole. aluksi se oli turvallisen tuntoinen ja viehättävä ominaisuus, mutta vuosien saatossa se on alkanut ahdistamaan ja masentamaan. En jaksaisi kerjätä rakastani puhumaan, hymyilemään edes joskus tai saamaan edes kysymykseeni vastausta, hän vain elää kuin olisin näkymätön.keskusteluja on ollut paljon(minä puhun hän kuuntelee, mutta ei vastaa), mikä avuksi? kuinka olette tämän hoitaneet auki?
voimia ketjun aloittajalle!
Miehessäni viehätti alussa juuri samat rauhallisuus ja tasaisuus, kun tuntui mukavalta ja turvalliselta.
Mutta 6 vuoden jälkeen nuo samat asiat ahdistivat. Kun otin asioita puheeksi, hän sanoi, että puhu sinä vaan, hän kuuntelee.
Joten ymmärsin, että miksi pitkittää eroamista, koska se kuitenkin on edessä ja tein ratkaisun.
Miksi naiset aina kuvittelevat pystyvänsä kouluttamaan miehen ihan toisenluonteiseksi kuin mihin alunperin ihastuivat?
Luuletko tosissasi, että olisin alkanut aikoinaan seurustella ja mennyt naimisiin miehen kanssa, joka olisi jo silloin äyskinyt ja tiuskinut minulle. Kyllä se juttu on niin, että tähän tilanteeseen on tultu ajan myötä.