Miksi joukkoliikennettä tyrkytetään - jopa ilmaiseksi sitä yritetään vääntää.
Ympäristömantrojen tavoitteena luulisi olevan vähentää kaikkea liikennettä. Mutta ei: yksityisautoilua yritetään kaikin keinoin vaikeuttaa ja joukkoliikennettä kaikin keinoin lisätä.
Miksi joukkoliikenteen CO2-päästö ei koskaan ole ongelma?
Jos bussi- ja ratikkaliikennettä voitaisiin vähentää, niin luulisi senkin vähentävän
CO2-päästöjä?
Hurraa mikä järjen jättiläisyys. Jos Suomi lopettaisi kaiken elämän alueeltaan, niin maailman CO2-balanssi ei muuttuisi prosentin kymmenystä enempää.
Miksi Suomi ja sen poliitikot haluavat kurjistaa ja kuristaa itse itsensä? Odottaako joku uhrautuvuuspalkintoa jostakin joskus?
Ympäristömantrojen tavoitteena luulisi olevan vähentää kaikkea liikennettä. Mutta ei: yksityisautoilua yritetään kaikin keinoin vaikeuttaa ja joukkoliikennettä kaikin keinoin lisätä.
Miksi joukkoliikenteen CO2-päästö ei koskaan ole ongelma?
Jos bussi- ja ratikkaliikennettä voitaisiin vähentää, niin luulisi senkin vähentävän
CO2-päästöjä?
Hurraa mikä järjen jättiläisyys. Jos Suomi lopettaisi kaiken elämän alueeltaan, niin maailman CO2-balanssi ei muuttuisi prosentin kymmenystä enempää.
Miksi Suomi ja sen poliitikot haluavat kurjistaa ja kuristaa itse itsensä? Odottaako joku uhrautuvuuspalkintoa jostakin joskus?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Diesel-henkilöauto kuluttaa noin 5 litraa sadalla. Bussi kuluttaa noin 25-30 litraa sadalla. Henkilöautoon mahtuu 5 ihmistä ja bussiin viitisenkymmentä. Seisomapaikoilla varustettuun paikallisbussiin mahtuu enemmänkin. Matkustajaa kohti polttoainetta siis kuluu täydessä henkilöautossa litra sadalla ja bussissa 0,5-0,6 litraa. Hiilidioksidipäästöt ovat suoraan verrannollisia polttoaineen kulutukseen. Vajaakin bussi kuluttaa jo kymmenellä matkustajalla reilusti vähemmän matkustajaa kohti kuin henkilöauto jossa on vain kuljettaja.
Joukkoliikenteen vähentäminen ei todellakaan vähentäisi päästöjä, koska yhä enemmän ihmisiä siirtyisi yksityisautoiluun, jolloin päästöt entisestään kasvaisivat. Kannattaisi ehkä miettiä hiukan sitä omaa napaa pidemmälle.
bussissa aina se 50 henkilöä? monesti olen nähnyt bussien ajelevan terveisiä, ilman ainuttakaan matkustajaa, ja muut autoilijat sen maksaa. Mieti sinä sitä.
On seutuliikentessä keskimäärin 38l/100km, kaupungilla enemmän ja maantiellä vähemmän.
...kaupungilla viiteen litraan kulje.
Kuinka usein näette henkilöautossa edes sen kaksi matkustajaa. Kyllä bussissa ainakin kaupungeissa yleensä vähintään se 10 matkustajaa on. Ruuhkavuoroissa voi olla helposti 70.
Kyllä busseissa kulkee myös rahtia. Ja vaikka jossain välissä näkisit bussin kulkevan tyhjänä, ei se tarkoita, että bussi kulkisi koko reittinsä tyhjänä. Mietihän itse sitä.
Siis vähintään se kuski. Linja-autoissa on eri pysäkkiväleillä kyydissä 0..x henkilöä. Kuitenkin polttoainetta kuluu koko alku- ja päätepysäkkien välisellä matkalla. Myös tyhjänä/vajaana ajetut osuudet lasketaan kulutukseen, mutta matkustajien matkustamat kilometrit pitää (pitäisi) ottaa huomioon todellisten kuljettujen pysäkkivälien mukaan.
Jokatapauksessa, keskimääräinen bussikuormallinen verrattuna keskimääräiseen henkilöauton kuormalliseen menee hyvin tiukaksi, jos molemmat ovat nykyaikaisia dieselautoja.
http://keskustelut.a-lehdet.fi/tuulilasi/topic_show.pl?tree=1&tid=1965
HKL:n dösät rahtia. Ei ikinä. Mutta jos dösän matkustajilta perittäisiin hinta oikeiden kulujen mukaan niin matkat tulisi aika hintoihinsa. Olisitko valmis maksamaan saman taksan kun taksi kyydit kustantaa, niitä ei kustanna muut kun matkustajat, ja joskus kuski, puukko kurkulla. Montako kertaa hesan bussit kuskaa muuta, kun liha kuljetuksia? rahtia se sekin.
...on ollut mukana matkahuollossa? Kirjoitin, että matkahuollon autoissa kulkee myös rahtia. Matkahuollon piiriin kuuluvissa autoissa myös yleisemmin on niitä tyhjempänä kulkevia vuoroja, kuin kaupunginbusseissa.
...mutta kyllä täällä Tampereella ainakin näkee myös täytenä. Jäähallilta pelin jälkeen lähtevä nivelbussi on esimerkiksi aika usein siinä täydessä 135 matkustajan kuormassa. Laskepa siitä kulutusta matkustajaa kohti!
Viikonlopun yöbusseissa eivät useinkaan istumapaikat riitä, vaan matkustajia on seisomapaikoillakin. Niitä istumapaikkojakin on nivelbussissa yli 50 ja kokonaismatkustajamäärä tuo 135. Viikolla aamun ja iltapäivän ruuhkavuoroissa istumapaikat loppuvat myös aina.
Täyttä henkilöautoa on aika järjetöntä verrata vajaaseen bussiin päästöissä, kun jokainen henkilöautolla bussin sijaan tehty matka pienentää sitä bussien matkustajakeskiarvoa! Sitä paitsi aikataulutetuilla reiteillä ne bussit menee joka tapauksessa. Jättämällä auton kotiin ja hyppäämällä siihen bussiin, jää auton päästöt kokonaan pois ja bussin kulutukseen matkustajamäärän vaikutus on aika minimaalinen.
ja bussi pysähtyy lähes joka pysäkillä, vaikka valtaosa matkustajista ei jää pois tai nouse kyytiin.
tätä ongelmaa ei useimmissa henkilöautossa ole.
miettikää sitä saasteen määrää jonka ISO dieselkone pölläytää aina pysäkiltä lähtiessään.
saavutus sekin.
Normaaliälyiset ymmärtävät, että pysäkiltä kiihdyttelyt nostavat kulutusta, joten käytetyn polttoaineen määrä on aivan kelpo mittari saastuttamisellekin.
olisiko poittina ollut jokin ihan muu kuin että kiihdyttäminen lisää kulutusta. toki myös näin on.
eli rautalangasta:
henkilöautolla matkustetaan useimmiten pisteestä a pisteeseen b pysähtymättä välillä ( pakolliset liikenne-esteet poislukien) .
bussi sen sijaan ei vie matkustajaa lähtöpisteestä (a) määränpäähän (b) ilman ko. matkustajan kannalta turhia pysähdyksiä.
yksinkertaista, eikö vaan
Mistään lähteestä ei löydy, miten matkustajakilometrit lasketaan. Epäilyttää, että jokaiselle linja-autossa matkustaneelle annetaan koko maksetun alueen viimeiselle pysäkille asti olevat kilometrit tai joku arvioitu keskiarvo. Matkstajien poistumista ei mikään järjestelmä kirjaa, joten arvioita on tehty joissakin asioissa.
Miksi pitäisi huomioida vain CO2 päästöt. Isot dieselit pössäyttävät melko railakkaasti typen oksideja ja pienhiukkasia, joita bensa-autot eivät päästä. Myöskin uudet hiukkasloukulliset pikkudieselit ovat parantaneet päästöjään reippaasti. Milloinkahan kaupunkibusseilta vaaditaan pakollisia hoikkasloukkuja?
Kun vielä puhutaan katupölystä, niin kannattaa joskus pysähtyä siihen rotvallin reunaan miettimään asiaa. Kun ohi soljuu pikkuautojen lauma, ei pöly ole paha ongelma. Mutta kun ohi ajaa iso bussi tai rekka, niin ilmassa lentävät lähipuiden oravatkin.
Pikkuautojen nastarenkaista! Nastat irrottavat koko ajan pikkuhiljaa asfaltin pinnasta pölyä.
asiaa. 1.10.2005 astui voimaan EURO4 normi uudelle raskaalle kalustolle ja lokakuussa 2009 tulee voimaan EURO5. On aika rajusti karsittu noita typen oksidi ja hiukkaspäästöjä verrattuna EURO3:een, jota vielä melkoinen osa kalustosta edustaa. Raskaassa kalustossa kun kaluston vaihtuvuus suurista ajomäääristä johtuen on aika nopeaa, ei EURO3-autoja enää 4-5 vuoden päästä ole kummoistakaan osaa kaluston kokonaismäärästä.
Ainakin pääkaupunkiseudulla seutuliikenteessä on myös melkoisesti käytössä maakaasubusseja. Busseissakin on hybridien kehitystyö kovassa vauhdissa. Bussipuolella hybridit myös luultavasti tulevat yleistymään paljon henkilöautoja nopeammin.
paikkaansa väitteesi. suurin katupölyn aiheuttaja on maantie suola kuivuessaan. Suolauksen jälkeen näkee kun tiet kuivuvat, niin tien pinta ja reunat on aivan valkoisena, ja se valkoinen aine on suolaa, mutta eipä siitä koskaan mainita missään yhteydessä, kun puhutaan katupölystä. Tästä seuraa kysymys, ketkä eniten tarvitsevat sitä tiesuolaa? kitkarenkaiden käyttäjät. Samoin suola syö teiden pintoja pilalle, ja saastuttaa pohjavedet. Itse joskus jouduin menemään auton alle vian takia, kun nousin auton alta, niin takin selkämys oli aivan valkoinen suolasta, eikä varmasti johtunut hiekka tai nasta pölystä.
Ei varmasti jää suola pölyämään tielle, koska vesiliukoisena se sateiden mukana huuhtoutuu pois. Kaupunkialueella suolaa ei edes käytetä juuri muuta kuin risteysalueiden liukkaudentorjuntaan. Jokakeväinen katupöly syntyy lähinnä autojen renkaissa hienontuneesta hiekoitushiekasta/-sepelistä ja tuosta nastarenkaiden tienpinnasta irrottamasta kiviaineksesta.
Sitä nastarenkaiden irrottamaa pölyä havainnolistaa hyvin talvikaudella asfaltin pintaan syntyvät urat. Se kiviaines, mikä niistä urista puuttuu, on nastojen irti hakkaamaa pölyä. Kesällä uria ei vastaavassa määrin synny ja urat ovat henkilöautojen raideleveydellä. Raskaassa liikenteessä nastojen käyttö on aika marginaalista, koska suurista akselipainoista johtuen nastat eivät tahdo pysyä kiinni ja niillä saavutettu pidon lisäys on aika minimaalinen. Yhden renkaan päällä kun on tuhansien kilojen massa, painuu se pelkkä kumikin hiukan eri lailla jäähän ja lumeen.
Itse ajan tienhoitoautoa ja välillä tulee leikiteltyä ajatuksella, että lopetettaisiin suolaus kokonaan yhdeksi talveksi ja katsottaisiin sitten, halutaanko suolausta jatkaa. Kyllä välillä on aamuyöllä aivan järjettömän liukasta, kun suolaushälytys tulee vähän myöhässä. Mutta sitähän suurin osa autoilijoista ei joudu kokemaan, kun ovat itse nukkumassa. Aamulla vaan sitten haukutaan suolaus, kun tiet ovat märkiä.
Itse asiassa se tien kastuminenkin johtuu yleensä siitä, että aamulla tien pinta lämpiää liikenteen lisääntymisen ja ilman lämpötilan nousun vaikutuksesta plussan puolelle ja reunoilla oleva lumi alkaa sulaa tielle. Tai siitä, että ilman kosteuden ja tien lämpötilan suhde on sellainen, että tiehen tiivistyy kosteutta. Jos tien pinta tällöin on pakkasella tiivistyy tämä kosteus suoraan jääksi (kuura), mutta suolatulla tiellä vedeksi.
Kun sääennusteet kertovat liukkautta olevan lähitunteina tulossa, käydään suolaus tekemässä usein jo kuivalle tielle, koska ennakoivalla liukkaudentorjunnalla haluttu tulos saavutetaan pienemmällä suolamäärällä ja tie pysyy koko ajan pitävänä. Ja taas torvet soivat ja yleisönosastoilla haukutaan. Suola itsessään ennemminkin kuivattaa tietä. Usein oikea-aikaisen suolauksen tuloksena on sopivissa olosuhteissa parissa tunnissa paljas kuiva tie.
Menipä off topiciksi. Tämä vain siksi, kun kaikilla aina tuntuu olevan mielipide tuohon suolaukseen, mutta harva aiheeseen on oikeasti perehtynyt.
limusuola kuivuessaan pölyä? Kyllä se pölyää, samoin eri paikoissa käytetään eri määriä suola vesi seosta. toinen asia mitä näköjään aina ei osata tehdä suolauksen jälkeen, on aurata se loskapaska pois, se limu kun laimenee tarpeeksi, ja tulee sopiva pakkanen niin se on tosi liukasta. itseäni ei haittaisi yhtään vaikka suolaus lopetettaisiin, kun muistettaisiin aurata se tien pinta ennen kun siihen tulee polanteet, olen tottunut ajamaan huonoissa keleissä, myös auraamattomilla teillä. Kyllä suurin teiden urien aiheuttaja on raskaan kaluston painamat urat, monessa paikassa kesällä näkee kahdet tasa levyiset urat rinnakkain, eikä ha raideleveys sovi näihin uriin.