mitä mieltä olette miehistä, jotka vielä keski-ikäisenä asuvat äitiensä luona tai toisinpäin ;)
Tätä näkee vielä maaseudulla.
Tulitteko taloon vaimoksi, vai olisiko ajatus heti alkumetreillä tuhoon tuomittu, vaikka mies olisi kuinka sympaattinen?
Tätä näkee vielä maaseudulla.
Tulitteko taloon vaimoksi, vai olisiko ajatus heti alkumetreillä tuhoon tuomittu, vaikka mies olisi kuinka sympaattinen?
Vastaukset 18
Vanhimmat
No mietippäs nyt itsekkin. Ei se ole enää luonnollista, että keski-ikäinen mies majailee äitinsä hoiteissa.
Sinne jos nainen tulisi, niin käytännössä siinä on aina kolmas pyörä häärimässä mukana päivän askareissa eikä yksityisyydestä voi haaveillakkaan. Miestähän tämä ei haittaa, koska asia on aina ollut niin, mutta naiselle se on kuin kylässä olisi aina vieras joka ei lähde kulumallakaan ja vahtii tekemisiä.
Lisäksi todennäköistä on että äitimuori kokisi uuden tulokkaan kilpailijaksi huomiosta ja se onkin sitten isompi ongelma. Siinä ei auta vaikka kuinka sympaattinen mies on, jos asuu äitinsä kanssa. Moinen ratkaisu kertoo vain miehen kyvyttömyydestä lentää ulos pesästä ja kokeilla omia siipiään ilman ilmaista kodinhoitajaa.
Tuomitset siis esimerkiksi tilanteen, jossa mies asuu kotona hoitaakseen yksin jäänyttä sairasta äitiänsä, jonka toinen vaihtoehto olisi laitossijoitus?
Tässä ei nyt todellakaan puhuttu mistään omaishoitajuudesta... Tiedät kyllä itsekin millaisista miehistä edellinen puhui, "majailee äitinsä hoteissa" jne.
Että ulospäin näyttää kuin mies majailisi äitinsä hoteissa, mutta käytännössä huoltosuhde toimiikin toisin päin?
Kirjoitin siis tuon edellisen kommentin ja tähän on aivan pakko sanoa, että uutisissahan oli juttua että nykyään 69% ihmisistä ei haluaisi hoitaa vanhempiaan kotona.
Ja miksi pitäisikään, sillä sitä varten vanhainkodit on olemassa. Kun omat vanhempani n. 15 vuoden päästä alkavat olla siinä laitosiässä, niin ne saavat sinne mennä. Niin kauan kun kotona yksin selviävät niin hyvä niin, mutta minä en omaa elämääni ala sillä pilaamaan että lähden takaisin kotiseudulle hyysäämään vanhempiani unohtaen kaiken muun.
En minäkään aio kotiseudulle palata edes vanhuksia hoitamaan. Siellä ei ole töitä mulle eikä miehelle omilla aloillamme, ja tilanpitokin on jo lopetettu kannattamattomana.
Ihan eri asia, jos olisin aikanaan jäänyt hoitamaan kotitilaa. Totta mooses siellä voisivat iskä ja äiskäkin asua vanhoilla päivillään. Samalla tavalla ajattelisin, että ei kai se viljelyä jatkava poikakaan heittäisi äitiään talosta ulos... Ja sitten voisi ulkopuolisista näyttää, että poitsu on vielä mamman helmoissa.
Mutta onko, sehän on tapauskohtaista.
olisi sellainen mies. Kuka nyt ikuisen lapsen kanssa suhteeseen alkaisi.
Pysyn kaukana mokomista. Yksi kokemus riitti.
Neljääkymppiä lähentelevä mies asui maalla vanhempiensa kanssa, vaikkei ollut enää karjaa, eikä metsällekään tehty itse muuta kuin myytiin sitä. Vanhemmat olivat jo vuosia odottaneet, että esikoinen lähtisi kotoa, mutta ei lähtenyt.
Mikäpä siinä oli miehen ollessa, kun mamma teki ruoat, pesi ja silitti, siivosi ja piti seuraa vaikkei olisi tahtonutkaan. Oli kiva käydä seikkailemassa lähikaupungeissa pitempäänkin, kun tiesi, että soppakattila ja puhdas peti odottivat mamman luona. Mies olisi suostunut lähtemään vain siinä tapauksessa, että siirtyisi heti asumaan jonkun naisen kanssa eli pääsisi samanlaiseen täysihoitoon.
Kyllä siinä sympatia karisee, kun kotiolot paljastuvat. Naista ei ole löytynyt, joten siellä mies kuuluu vielä asuvan, yli viisikymppisenä.
sen vanhukset on kuollu. Oisit päässy rantaruottalaiseen metsätilaperintöön käsiksi. Vai joko ne ehdittiin myydä paljaaksi.
Jos kyse on siitä, että lapsi ei ole vielä aikuistunut ja/tai äiti ei ole päästänyt lasta maailmalle, niin eihän siihen suhteeseen enää vaimoa mahdu.
Mutta jos mies on oikeasti mukava, itsenäinen ja osaava, ja vielä äidinkin kanssa tulee toimeen, mikäs siinä. Onhan se niin, että jos mies esim. haluaa jatkaa kotitilan viljelyä, miks hän sen vanhan äiteensä siitä kotoaan pois ajaisi? Eli kyllä mä ensin selvittäisin, mistä se asumisjärjestely pohjimmiltaan johtuu :)
arvelluttavaa... Mutta toisaalta jos esim. olisi kysymys siitä, että mies ryhtynyt omaishoitajaksi, niin asia ei olisikaan niin simppeli. Tiedän yhden tapauksen, jossa keski-ikäinen mies asuu isänsä luona tämän omaishoitajana ja täytyypä sanoa, että kyllä on arvostettavaa hommaa kun siihen ryhtyy. Vaativaa niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Naisista on vain tullut nykyään niin heikosti sopeutuvia, ettei se mikä oli ennen sääntönä, ei enää toimi heidän kanssaan. Missä vaiheessa se muuten muuttui että muutetaan kotoa pois. Ennenhän miniä tuli taloon ja se oli ihan normaali tilanne.
...kun siellä kotona ei enää ollut töitä, mitä tehdä. Turha sitä on missään jumalan seljän takana työttömänä oleksia, jos pellot on paketissa ja karja viety lahdattavaksi, eikä kirkonkylälläkään ole enää edes Esson baaria.
Kuule ajassa ajan tavalla.
2000-luvulla ei enää tuollaista katsella ja hyvä niin. Yhteiskunta ja elämä muuttuvat, eskoseni.
Niin miehet kuin naiset. Saahan sitä kyllä elää utopiassa ja haaveilla menneestä jos huvittaa.
Onhan kaupunkien laidat isoja kartanoita täynnä. Mikä estää asumasta samassa talossa jos tilaa riittää.
Tunnusta vain ettet tule ihmisten kanssa toimeen.
Mielestäni omista vanhemmista pitää kuitenkin pitää huolta, mutta itse et sitä ehkä hyväksy. Ehkä et myöskään yksinäsi vanhainkodissa kaipaa ketään edes soittamaan, että mitä sinulle mahtaa kuulua.
Naiset ovat nykyään hukanneet velvollisuudentuntonsa ja näyttää siltä että heille on ihan sama miten muilla menee kunhan vain itsellä on kivaa.
Sitten vielä yritetään syyllistää muita jos velvollisuudentunto on edelleen tallella.
Jokainen mies on äitinsä poika. Mies, joka ei arvosta äitiään, ei ole hyvä mies...
Miniänä näen tehtävänäni siirtää tuo Nainen nro.1 kakkossijalle. Jos en onnistu siinä, olen epäonnistunut tehtävässäni. Silloin valloitustaktiikkani on heikompi kuin äidin.
Samoin toisinpäin. Miehen tehtävänä on siirtää tulevan vaimonsa isä kakkossijalle.
Ei siis kannata kauheasti mainostaa että miehen äiti (anoppi) on aina päsmäämässä, ja mies ei tee asialle mitään...se ei ole sen miehen tehtävä.
Jos anoppi kyykyttää miniää, miniän pitää laittaa sille anopille luu kurkkuun.
Nokkimisjärjestys muuttu kun mies ottaa itselleen vaimon.
Mies, joka asuu ätinsä luona on äitinsä rakastama poika. Se äiti siinä on vahva nainen, jolle ei ole vielä löytynyt kukistajaa.
No jo on luettu oppaita. Mitäs jos se äiti onkin rollaattorin kanssa kulkeva ja muutenkin heikossa kunnossa.
Oikeasti se on vain niin, että naisten on nykyään pakko saada mieheen ehdoton määräysvalta ja kaikki muut omaa auktoriteettia vähentävät tekijät poistetaan ympäristöstä. Eihän miehillä saa enää olla kavereitakaan, joita nainen ei ensin hyväksy.