petin poikaystävää

Iltalehden aina luotettavan tutkimuksen mukaan lähes 50% naisista pettää miestään/poikaystäväänsä joten sinä lumppu et ole mitenkään kehnompi kuin muutkaan petturihuorat.

Rakastava ihminen ei rakastaan petä. Onneksi ette ilmeisesti oo naimisissa eikä teillä oo lapsia. Toivottavasti ukkos jättää sut j löytää rinnalleen oikean rakkauden. Ota opiksesi!

Älä missään nimessä kerro. Särjet vaan toisen sydämmen. Teit, mitä teit...nyt kestät sen!

Minä petin edellistä poikaystävääni kaukosuhteessa. Tosin hänellä oli ollut jotain säätöä jonkun tytön kanssa ja se kai minua painoi tuona ryyppyiltana. Tapasin vanhan kesäheilan ja annoin mennä. Aamulla olin ihmeissäni, miten minä voin tehdä jotain tuollaista. En tuntenut itseäni. Tein päätöksen, että jätän poikaystäväni, mutta en kerro tapahtuneesta. Näin tein.

Ei ole mitään järkeä jatkaa suhdetta, jos voi toista pettää. Mutta ei ole mitään järkeä kertoa, että petti, koska se vain satuttaa toista, eikä hyödytä ketään.

Nyt seurustelen onnellisesti miehen kanssa ja tajuan, ettei exäni ollut minulle se oikea. Sitä oikeaa ei voi pettää. Minä en vois pettää nykyistäni missään tapauksessa. Lisäksi olen oppinut läksyni.

Jos kerrot miehellesi pettääneesi, niin suhde on luultavasti ohi. Etäsuhde koettelee muutenkin luottamusta, saati sitten että toinen on jo kerran mennyt pettämään, joten tuskin tuosta enää mitään tulisi.

Jos et kerro miehellesi, asia luultavasti painaa sinua kesti suhteenne kuinka kauan tahansa. Miten pokkasi esim. pitäisi tilanteessa, jossa uskollisuus tulisi syystä tai toisesta puheeksi?

Sinä mokasit pahasti ja saat nyt kärsiä siitä. Ehkä sinuna kertoisin mitä on tapahtunut ja kantaisin tekojeni seuraukset.

Jatka vaan samaan malliin. suurin osa eukoista tekee niin. Ei kannata puhua mitään.

Sinuna en satuttaisi toista kertomalla, vaikka tosi väärin teitkin kumppaniasi kohtaan!!
..ja suhteessanne ei kaikki voi olla kunnossa, jos toista olet pettänyt. Pitäisiköhän sinun miettiä miksi sen teit? Välitätkö oikeasti toisesta NIIN paljon jos kerran menit pettämään...

ei todellakaan kannata kertoa pettämisestä varsinkaan jos muslimipoikaystävä! sillä jos kerrot niin tulevaisuus on yhtä tuskaa ja varmasti se pettää sua hyvällä omalla tunnolla vaikka lopun elämäänne jos pysytte yhessä senkin jälkeen ku jos kerrot! vaan ei se tartte muslimi olla on sitä nähty et miehet joka lähtöön ottaa onkeensa joten ehkä valitettavasti teit suhteen lopetusvalinnan jo...
tiedän yhden tytön joka oli väittänyt olevansa kokematonja oli sitten avioitunnut arabin kanssa ja sille selkis et neitsyt oli valhetta joten likka on kusessa kun äijä ottaa ja pettää viikottain on öitä pois ja silleen ja muka sit vain kaveril yötä kun ei jaksa vaivautua kotiin kapakasta johon vaimo suisti hänet ryyppään ja naisiin... huoh....

Moi, ymmärrän miltä sinusta tuntuu, sillä olen ollut vastaavassa tilanteessa. Tunnustin ja siitä se helvetti alkoi. Sovimme mutta asia seurasi meitä koko avioliiton ajan, päättyen eroon.
Tieto lisää tuskaa, pitää paikkansa. Jos kaveri jonka kanssa olit ei merkitse sinulle mitään nyt eikä tulevaisuudessa niin älä tunnusta. mutta jos tunnet vähänkin sitä kaveria kohtaan niin on oikein, että nykyinen kaverisi saa tietää. Kävi miten kävi, luultavasti tulee ero. Pettäminen on paskamaisin tapa loukata kaveriaan.
Jos rakastat poikaystävääsi ja haluat jatkaa nykyistä suhdettasi niin sinun täytyy vain unohtaa kaikki, hyväksyä itse tapahtunut ja jatkaa elämääsi.
Kaikkea hyvää sinulle teet mitä vain.

Tilaisuus tekee varkaan ,sun tapauksessa kävi näin toivottavasti nautit siitä suurenmoisesti.älä kerro lennät muuten sinne rappukäytävään.Tsemppiä sulle .ps.ota ja eroo.

ei siitä mihinkään pääse, että olet HUORA!!!

suosittelen, että ammut itsesi lutka.
Ala myymään horopilluasi rahasta, kun kerran tykkäät
vieraitten kullien päällä hyppiä, se sopisi sinulle kuin nyrkki huoran naamaan. olet säälittävä.

kannattaa puhua asia halki, jos tulee ero niin tulee! ei valheessa voi elää, raskasta omallekin mielelle. mailaa

Omasta mielestäni sun pitäisi ehdottomasti kertoa poikaystävällesi silläkin uhalla että eroatte..Itselläni oli tässä juuri vähän aikaa sitten hieman samanlainen tilanne ja on tavallaan vieläkin; valitettavasti.
Eli olin ollut 5kk:tta exäni kanssa yhdessä kun sain tietää että hän on pettänyt minua ja että siinä on hieman muitakin asioita,joita en täällä ala kertomaan.. Sydämeni särkyi ja se sattui aivan kamalasti kun jouduin lähtemaan miehen ovelta ja samalla ajattelin että tämä ei voi olla totta,mikä meni pieleen.. Ja erosimme..
Siitä meni noin 3 viikkoa ja tapasin yhden hyvän ystävän pitkästä aikaa ja kävipä siinä sitten niin että erehdyimme suutelemaan ja siitä pari päivää niin olimmekin jo yhdessä. Kaverit varoittelivat että hyppään liian nopeasti uuteen suhteeseen ja että he tietävät että minulla on vieläkin vahvoja tunteita exääni kohtaan. Totesin vain että on oma asiani miten elän ja olen täysin valmis tähän suhteeseen ja että haluan jatkaa elämääni eteenpäin. No olimme tämän kyseisen henkilän kanssa olleet yhdessä muutaman viikon kun hän kertoi minulle että exäni oli soittanut hänelle ja esittänyt kamalan määrän kysymyksiä minusta ja suhteestamme. Kun kuulin tästä olin todella vihainen,ajattelin että millä oikeudella exäni puuttuu vieläkin elämääni..Muutamaa päivää myöhemmin tapasin exäni ja keskustelimme tapahtuneesta ja kaikesta minkä olisi voinut tehdä toisin ja minkä olisi voinut jättää tekemättä tai sanomatta. Meillä oli todella hyvä keskustelu niin kauas kunnes sen aikainen poikaystäväni alkoi syyttelemaan minua ja exääni kaikesta puhelimessa. Kaikki ne sanat joita hän sanoi satutti ja se että hän syytti minua kaikesta vaikka mitään ei ollut tapahtunut. Kun hän sitten kyayi minulta että rakastanko yhä exääni,niin ajattelin vähän aikaa ennen kuin vastasin mitään. Kun vastasin sanoin rehellisesti että kyllä,rakastan vieläkin exääni ja tunteet häntä kohtaan ovat vieläkin vahvoja. No siitähän tuli riita sen hetkisen poikaystävän kanssa ja hän löi luurin korvaan. Kun kerroin kaikesta exälleni hän alkoi syyttämään itseään. Totesin vain että ei,tämä ei ole sinun syytäsi,koska itsehän minä tunnen mitä tunnen ja itse tein päätökseni siitä että haluan olla rehellinen ja kannan siitä itse seuraukseni. Keskustelimme lisää asioista exäni kanssa ja sanoin että voin yrittää antaa anteeksi,mutta ikinä en voi unohtaa kokonaan tapahtunutta, ja että haluan luottaa häneen vielä kerran. Ilta päättyi siihen että hän vei minut kotiin. Muutamaa päivää myöhemmin tapasin taas exäni kanssa ja silloin tapahtui jotain muutakin,päädyimme rakastelemaan. Tiesin koko ajan sen,että se mitä olin tekemässä oli väärin sen hetkistäni kohtaan,mutta en voinut enää pitää itseäni irti exästäni. No me rakastelimme exäni kanssa ja vietimme mukavan loppuillan elokuvaa katsellessa. Kun pääsin kotiin,tiesin heti että minun on mietittävä asioita monelta kannalta,koska nyt oli kysessä kolmen ihmisen elämästä ja niiden elämien jatkosta. Tuskailin 5päivää näiden asioiden kanssa ja samoihin aikoihin tapasin myös molemmat henkilöt,tosin eri aikoihin. Sen aikaiseni ja minä keskustelimme vakavasti asioista ja sitten hän vaan totesi; tiedän että olet pettänyt minua,etkö olekkin? Minun oli pakko vastata myöntävästi,koska tunsin olevan sen verran velkaa hänelle,edes totuuden verran. Hän lyyhistyi suoraan edessäni ja alkoi syyttelemään itseään; jos vain olisin tehnyt jotain eri tavalla.. Ehkä et olisi pettänyt,mikä minussa on vialla? Näitä saoja hän toisteli ja katsoin kuinka kyyneleet valuivat pitkin hänen poskiaan.. Se oli kamalaa,mutta halusin olla rehellinen. Sanoin hänelle,että minussa on vika,koska minä tein väärin..Luulin päässeeni exästäni ohitse,mutta en ollutkaan. Ja että hän on hieno ihminen ja ansaitsee parempaa kuin minä. Ja että toivon kaikkea hyvää hänelle. Aloin itsekin itkemään,koska tiesin että toista sattuu ja minuakin sattui välitinhän hänestä ja todella paljon,vaikka sitä ehkä on vaikea uskoa. otin vähäiset tavarani (jotka oli jääneet sinne kun olin viimeksi käynyt) mukaani ja lähdin. Sen aikaiseni vain sanoi kiitos kaikesta,oli mukavaa ja kiitos että olit rehellinen,se merkisee paljon.. Ja sitten hän vain halasi ja sanoi että pidä huoli itsestäsi, oot aina tervetullut tänne.. Lähdin ovesta ja katsoin eteenpäin ja ajattelin että nyt se on ohitse,kaikki se tuska ja päätöksien teko. En voinut katsoa taakseni,sillä tiesin sydämessäni että en voisi koskaan palata menneeseen. Kun kerroin tapahtuneesta exälleni niin hän vain totesi entäs me?? Sanoin että voisimme yrittää vielä jos hän vaan haluaisi,kaikesta huolimatta ja hän vain sanoi minun pitää miettiä asioita ja sanoin että odotan sen aikaa kun hän tarvitsee miettimisaikaa.. Asiat alkoivat taas mutkistumaan kun exä2. soitti minulle ja sanoi että kulta haluan sut takaisin,vaikka teitkin väärin.Anna meille vielä mahdollisuus,mulla ei oo mitään ilman sua ja päivät on niin tyhjiä ilman sua. Aloin itkemään ja sanoin vaan et; en mä voi,en mä mitenkään voi.. Mä rakastan edellistä exääni yhä ja petin sua,mä en oo sun arvoisesi. Älä kiduta ittees enää,koska sä tiedät kaiken sen ja meillä ei enää voi olla tulevaisuutta yhdessä,koska se kaikki perustuis vaan valheeseen ennen pitkää.. Oon pahoillani kaikesta ja sitten olin vain hiljaa.. Exä2. vaan sanoi; okei sä tunnet niin,mutta sä voit palata mun luo ihan koska vaan jos haluat,kunhan se vaan tapahtuu tän kuukauden aikana viim.ens kuukauden aikana sillä jos me ei tarvita toisiamme parin kuukauden sisällä niin ei oo järkee jatkaa enää koskaan. Sanoin vaan;että mä en tuu palaan koskaan siihen mitä meillä oli,koska en voi katsoa sua silmiin ja sanoa et mulla on riittävästi tunteita sua kohtaan että voisin unohtaa kaiken tapahtuneen enkä myös kehtaisikaan tulla.. Parempi et ollaan vaan kavereita. Nyt erosta tulee kohta 2 viikkoa,mutta olemme edelleen väleissä ja vaihdamme kuulumisia. Exä1. kanssa asiat ovat vieläkin sekaisin,koska hän ei ole vieläkään varma että voimmeko me palata yhteen vai emme,sillä hän pelkää yli kaiken sitä,että entä jos ongelmia tulee lisää,entä jos satutan sinua uudestaan jne.. Mutta uskon että tilanne raukeaa muutaman päivän sisällä,sillä olemme käyneet todella vakavia keskusteluja ja puhuneet aboimesti tunteistamme ja kaikesta muustakin. Joten kerro poikaystävällesi totuus jos oikeasti välität hänestä,myös silläkin uhalla että eroatte. Tosin tämä on vain mielipiteeni ja tottakai itse teet päätöksesi elämäsi suhteen ja kannat niistä seuraukset. Voimia tulevaan koitokseen:)

huorat!!!!just sain duunia ja akan no mites kävikää...kävi vieraissa! eli kaljaa alkaa menemään ja pois töiltä ja soskuun!!!kitos akat...helpompi olla yksi ku nettipornoki on olemassa

Petin poikaystävääni. Kerroin asiasta heti. Kadun tekoani ja en ole sen jälkeen edes ajatellut moista. Yhdessä ollaan vieläkin. Luottamus säilyi sen takia, että kerroin asiasta ja poikaystäväni halusi jatkaa kanssani, koska rakasti minua paljon.

kiannattaa ilman muuta kertoa. Jeesuksen Kristuksen veren ja sovitustyön kautta menkää kirkkoon keskustelemaan asiasta. Olet tehnyt periusyntiä ja olet myös tilivelvollinen minulle, Jeesukselle

"Olin ihastunut vähän yhteen toiseen, ehkä jotain jännitystä tai jotain hain ja sit vaan yks asia johti toiseen."
"Rakastan kuitenkin mun poikaystävää tosi paljon ja haluisin vielä jatkaa.."


Et rakasta. Jos rakastaa jotakuta, ei petä, ei edes halua pettää tai tunne kuvailemiasi ihastuksen tunteita muita kohtaan.

Olet ilmeisesti vielä nuori. Rakkaudesta et tiedä kyllä vielä mitään.

Rakastan ja minut petettiin, ja vielä valehdeltiin ja piiloteltiin ilmiselvää totuutta.

Jos olet nyt virheestäsi oppinut ja lupaat itsellesi, ettet enää koskaan petä, silloin mielestäni voit jatkaa poikaystäväsi kanssa hänelle kertomatta. Pettämisestä kertominen vain loukkaisi häntä ja vahingoittaisi suhdettanne. Kaikki tekevät virheitä, ja itselleen anteeksi antaminen ja eteenpäin jatkaminen saattavat joskus olla kaikkien kannalta paras ratkaisu. Jos kuitenkin sinulla on pienikin epäilys, että tulevaisuudessa pettäminen voisi toistua, silloin kerro pettämisestä ehdottomasti poikaystävällesi. Tällöin hänellä on päätösvalta suhteen jatkumisesta.