On niin paljon negatiivissävytteisiä keskusteluja taas käynnissä, että haluaisin kysyä, mitä myönteistä olette opettaneet puolisollenne? Jotenkin saanut semmoisen kuvan, että kaikki se työ mitä vanhemmat on kasvatuksenne eteen tehny vedätte vessasta alas kun tapaatte jonkun ulkomaalaisen, eli omaksutte kaikki miehen tavat ja hylkäätte kaikki omat tapanne.
Mitä olette opettaneet?
Sisu3
171795
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
1.hattu pois päästä kun tullaan sisään
2. jos ei osata kusta,ilman että tippuu lattialle, kustaan istualteen.
3.jos kustaan seisten, laitetaan kansi alas
4. Parranajon/hiustenajon jälkeen musta sänki huuhdellaan/siivotaan lavuaarista ja ympäriltä pois
5. tyhjöt wc-paperirullat viedään pois
6. Ruoan jälkeen astioihin kaadetaan vettä, jotta ne on helpompi pestä
7. Ulkovaatteilla tms. ei tulla peiton alle nukkumaan.
8. Maitopurkista EI juoda suoraan
9. Opettanut, kuinka pesukone toimii
10. ja mihin ne vaatteet laitetaan kuivumaan
11. Sijamuotoja ja suomen kieltä yleisesti
12. Ja olen kertonut perinteistämme, miksi juhlimme sitä ja tätä. Ja mikä tarkoittaa mitäkin.
Olen myös opettanut miestä kokkaamaan ja syömään suomalaisia ruokia. Ja viimeisin, mistä olen ylpeä; olen opettanut hänelle, kuinka hän pystyy selvittämään itse jonkin pitkän lauseen. Kysymättä minulta suoraan lausetta.
Ja nyt te ajattelette et mä oon ihan natsi =)
eli suht samoja olen opettanut ulkomaalaiselle avomiehelleni kuin mitä jouduin opettamaan suomalaiselle avomiehellenikin.
Me olemme minun marokkolaisen mieheni kanssa käyneet hiihtämässä, laskettelemassa ja luistelemassa. Kaikki muut sujuu erittäin hyvin, mutta luisteleminen on hieman vielä hakusessa. Parhaimmillaan hiihtolenkki on ollut 10 km kerrallaan, pikkuhiljaa matkaa vielä pidennetään, että päästään ensitalvena Lappiin hiihtovaellukselle. Pilkillä ei olla käyty, koska on ollut niin huonot jäät viime talvina.
Kesällä taas käytiin melomassa sekä kanootilla että kajakilla. Käytiinpä myös Lapissa vaeltamassa. Saunasta mieheni pitää erityísen paljon ja pilkkoo puut mielellään, jotta sauna saadaan lämpimäksi. Ennen saunaa on kiva käydä järvellä soutelemassa ja kokeilemassa onneaan ongen kanssa. Ollaanpa oltu perheeni kanssa metsätöissä viikonloppu jos toinenkin isäpuoleni omistamalla metsäpalstalla. Moottorisahan käyttö siis luonnistuu myös.
Suomalaisesta ruoasta mieheni pitää erittäin paljon ja tekeepä paremmat kalakeitot ja hirvenpaistit kuin minä... tykkää keittiössä touhuilusta muutenkin. Käytiin myös syksyllä yhdessä mustikoita poimimassa, että saatiin talveksi marjoja pakkaseen.
Suomenkieltä opettelee parhaillaan, ja hitaasti mutta varmasti se sanavarasto karttuu. Eipä taida mennä enää kauan, niin pystyy jo kommunikoimaan suomeksi. Ruotsinkielen hän jo kohtalaisesti taitaakin ja pärjää sillä ihan hyvin. (sen lisäksi sujuu arabia, ranska, englanti ja saksa, joka onkin syy nopeaan ruotsinkielen oppimiseen)
Näiden asioiden lisäksi, olen opettanut hänelle Suomen historian pääpiirteet ja tärkeät tapahtumat sekä päivämäärät... olen itse opintojen loppuvaiheessa oleva historianopiskelija ja minulle on tärkeätä, että mieheni tietää ja ymmärtää mitkä asiat menneisyydessämme ovat suomalaisille tärkeitä ja rakkaita. Olemme mm. yhdessä katsoneet niin Rukajärven tien kuin Tuntemattoman Sotilaankin.
Mieheni haluaa oppia suomalaisesta kulttuurista ne parhaat puolet ja se sopii minulle erittäin hyvin (niitä huonoja en halua hänen oppivankaan). Samoin minä aion opetella hänen kulttuuristaan parhaat puolet (HUOM! PARHAAT puolet!), mutta en missään vaiheessa aio luopua omasta kulttuuri-identiteetistäni suomalaisena naisena. Omasta ja myös mieheni mielestä tämä on vallan hyvä systeemi. Yhdessä ollaan oltu jo pidemmän aikaa, että turha jurputtaa siitä, kuinka se tulee muuttumaan suhteen myöhemmässä vaiheessa.
Niin, ja mieheni on alusta asti tehnyt työtä ja maksanut veroja Suomen valtiolle ihan siinä missä suomalaisetkin. Eikä muuten ole kebab-yrittäjä :D Tällä hetkellä hän sitäpaitsi tukee minua taloudellisesti, jotta saisin opintoni päätökseen.
Että kertoisitko minulle nyt rakas Sisu3, kuinka olen hylännyt omat tapani? Tai millä tavoin olen vetänyt vessasta sen mitä vanhempani ovat kasvatukseni eteen tehnyt?
Kertoisitko puolestasi nyt kuinka hyvä suomalainen mies sinä olet? Vai oletko kenties sellainen puoliksi syrjäytynyt suomalainen pullamössöpoika, joka istuu päivät pitkät koneen edessä kuuntelemassa Eppu Normaalia ja viikonloppuisin vetää pullon kossua ja luulee olevansa oikeen TOSI ÄIJÄ?
Onnentyttö kun olet saanut noin hyvän miehen, paremman kuin ansaitset.
Tuskin sillä mitään tekemistä onnen kanssa on, oma mieheni on myös Marokkolainen ja täytyy kyllä yhtyä edeltäneen kommentin sanoihin, vaikka hiihtämässä ei ollakaan käyty. Parempaa miestä saa hakea, erittäin ylpeä hänen kulttuuristaan ja taustastaan ja siitä miten avoin hän on minun kulttuurilleni ja halukas oppimaan lisää ja lisää. Suomen opiskelut käynnissä ja oppinutkin jo jonkun verran. Niin ahkeraa ja innokasta miestä saa etsiä. Hän myös lukee paljon suomesta ja tietää luultavasti enemmän kuin minä, kertoo sitten minulle aina niitä tarinoitaan suomesta :)
Mikä nyt sitten on oikea sanamuoto.
Ihana Marokkolainen mies, aina siihen asti kun mulla olisi ollut ns. omia menoja? Todella mustasukkainen, kerran "pääsin" baariin kavereideni kanssa juhlimaan polttareita, mutta hän pilasi nekin tulemalla saman baarin ulkkopuolelle lastenvaunujen kanssa kurkkimaan ikkunasta. Lapsia hän ei suostunut koskaan katsomaan muuta kuin korkeintaan sen ajan että vessassa kävin, vaikka tykkäsikin/tykkääkin lapsista yli kaiken, mutta pointtina oli se että jos minä jotain pyydän niin ei. Ensimmäisen lapsen jälkeen hän ei enää viihtynyt kotona ja hänestä tulikin paikallisen paarin kanta-asiakas hän ei juonut alkoholia mutta viihtyi muuten siellä hyvin suomalaisten naisten/miesten kanssa, kuskasi kaikkia milloin mihinkin, aina löytyi hyvä syy kun oli yötä poissa. Turpiini sain ja karkuun jouduin lähtemään kun sain tietää mitä hän selkäni takana puuhaa ja ilmoitin että en hyväksy, siitä tuli sitten monen vuoden pakoilureissu, ei uskaltanut edes kaupassa käydä yksin. No onneksi tästä on jo yli kymmenen vuotta aikaa ja hän löysi muutama vuosi sitten uuden naisen jonka kanssa alkoi perustaa perhettä ja unohti minut.
Niin varmasti löytyy niitä huonojakin, jotka ei tiedä miten naista kohdellaan. Itse en kyllä ole tollasta ikinä kokenut ja tunnen mieheni sen verran hyvin etten tule kokemaankaan. Onhan hän mustasukkainen, mutta ei liiaksi, se on vaan hyvä juttu. Saan mennä omille menoille miten haluan, mies ei koskaan kiellä minua tekemästä jotakin. Hän on aina valmis auttamaan kotona, yhdessä kun ollaan niin hän tekee oikeastaan kaikki kotityöt. Omia lapsia ei ole, mutta hän rakastaa hoitaa sisaruksiensa lapsia. Mieheni ei ikinä löisi ketään, saati sitten minua. Kiltti kun mikä.
jos nyt jotain 'Suomalaista' niin muunmuassa
- saunomista
- korvapuustien leipomista
- kengät pois jalasta sisätiloissa
- kierrätystä
- ympäristöasiaa
- kävelyä :)siis autoilun sijaan
- sitä, että antaa toisellekin puheenvuoron - kuuntelua
mm. Työvoimatoimisto kannattaa kiertää mahdollisimman kaukaa,koska sosiaaliturva on niin hyvä,ettei kannata tehdä mitään ja voi menettää asumistuen ja muutkin sos-etuudet.
Ensimmäisiä opetuksia taisi olla, miten mikroa käytetään ;) Pesukone oli varmaankin siitä seuraava. Ja kuten Sisu tästä voi päätellä, emme aivan miehen tavoilla ole eläneet. Hänen vanhemmillaankin on pesukone, sitä ei vain ollut ikinä tarvinnut käyttää.
Olen opettanut miestä hillitsemään itseään. Nykyään mies myös usein mainitsee, että jos minulla on paremmat tulot, niin hän voi jäädä lapsen/lasten kanssa kotiin ja minä käydä töissä. Käyttää jopa termiä "koti-isä" asiasta puhuessaan. Tällainen siis ei tosiaankaan kuulu heidän kulttuuriinsa, anoppikaan ei ole tehnyt päivääkään työtä (ellei kahdeksan lapsen kasvattamista lasketa). Laskettakoon tämä siis tasa-arvoksi.
Luulen että opetin miehelle kärsivällisyyttä keskustelussa eli sitä kuuluisaa suomalaista kuuntelutaitoa. Opetin myös että pääsee paljon vähemmällä siivoamisella jos riisuu kengät pois heti eteisessä. :)
Suomalaisen aviomieheni olen opettanut kierrättämään jätteitä. Voin sanoa että se koulu on ollut kovan työn takana. ;)
Miesystäväni oli päässyt nauttimaan äitipuolensa täysylöspidosta kotonaan..eli yhteen muuttaessamme olen opettanut:
- miten astianpesukone toimii
- pesukoneen käyttö (kysyi itse)
- parranajon yms. jälkeen siivoa jälkesi
- korjaa omat jälkesi (vaatteet, astiat..)
- musiikkia ja tv:tä pitää kuunnella
hiljaisella iltaisin
- kuuluu hyviin tapoihin ilmoittaa jos
aikataulut muuttuvat
- oppinut brittihuumorille ;)
- kengillä ei todellakaan kävellä sisällä, ei
edes hakemaan niitä auton avaimia olohuoneen
pöydältä
- pese kädet kun tulet kotiin
- lääkäriin voi/tulee mennä kun oireet ovat
vielä lieviä
- nuhakuumeenkin takia täytyy olla saikulla
pari päivää (vaikka oletkin teräsmies..)
- Jeesuksen vuorisaarnasta löytyy
kristillisyyden tärkeimmät pointit (minun
mielestäni)
kielestä ja suomalaisuudesta jne...
Mä oon opettanu Mehdille ja joilleki muilleki mun ulkomaalaisille kavereille suomee. Jotakin suomesta ja suomalaisista oon kertonu. "Joo, me ollaan aika ujoa kansaa, mutta kun oppii tuntemaan ja ystävystyy kunnolla, niin juttua kyl tulee.." :D Kyllähän moni suomesta jo muutenkin tietää jo jonkin verran (Mehdi kertoi että algerian tv:ssä tuli joskus ohjelma suomesta! Lunta ja joulupukkeja, mansikoita ja järviä :D Ja että Jokelan verilöylykin ylitti algerian uutiskynnyksen.. kiva homma)
Enpähän ole kauheasti mitään varsinaisesti "opettanut". Ja en ole kyllä mitään hylännyt, ihan samalla tavalla elän kuin ennenkin, ehkä vain "järkevämmin", muitakin ihmisiä ajatellen :)
Omasta mielestäni en ole kauheasti mitään opettanut. Kerran olemme käyneet kokeilemassa hiihtämistä putkessa ja herra sai tarpeekseen yhden kilometrin kierroksen jälkeen. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen hiihtolenkki ;) Kuukausi sitten kävimme ensimmäistä kertaa luistelemassa ja se sujuikin sitten paljon paremmin :) Olisi se voinut mennä paremmin omalta kohdaltakin, mutta luistinradalta sai vuokrattua vaan hokkareita :/ Muuten ei tule mitään perinteistä suomalaista mieleen...ainakaan kodinkonekoulutusta ei ole vielä tarvinnut pitää, näyttäähän tuo itse osaavan hoitaa kaiken. Muutamia suomen kielen lauseita / sanoja olen hänelle opettanut. Toisaalta suomen taidolle ei ole akuuttia tarvetta, jospa minä tuota unkaria ensin oppisin, niin katsellaan sitten. Poikaystävä on joskus todennut oppineensa minulta syömään enemmän kasviksia ja ihan perussalaattia ja sen, että ruokaa voi valmistaa niin monella ihan eri tavalla kuin kotipuolessa.
Jep, mies soitti silloin hädissään minulle, että mitä täällä on sattunut kun uutisissa mainittiin Suomi ja näytettiin kuvia. Mies oli tuolloin Intiassa eikä oikein ymmärtänyt mitä oli sattunut uutisissa oli vain ollut Suomesta kuvia ja joku ammuskeli koululla. Sitten kun vielä paikallisen baarin nimi on Jokela niin mies tietysti luuli että siellä oli ollut jotain ja kysyi oli ko äiti siellä ammuskelun aikaan.. heh, Ei kyllä ollut naurun asia todella traakista koko tapaus.
Minäkin soitin Bangladeshiin kun oli ne myrskyt, että onko se mies vielä elossa kun sattui silloin olemaan kotimaassaan ja luin lehdestä, että siellä ollut taas vaihteeksi huonot kelit.
Eipä sattunut pyyhkimään Dhakassa se myräkkä, no onni hänelle.
No tässähän se taas selvisi miksi mokut Bamlaa niin surkeasti Suomen kieltä ! mä sä mun sun suomee.Suomenkielen opetus näyttää olevan silleen tälleen tolleen.
Lähinnä käytännön asioita, kieltä, kuinka asioida virastoissa, millaiset lait ja normit meillä vallitsee, mikä on yleisesti hyväksyttävää ja mikä ei.. Miehelläkin oli monia ennakkoluuloja suomalaisia kohtaan ja olen saanut korjattua niitä. Olen saanut mielestäni kunnollisen kasvatuksen ja olen isälleni kiitollinen säännöistä mitkä hän aikanaan minulle asetti ja opetuksista mitä hän antoi, nyt vanhempana todella ymmärtää niiden arvon. En voisi elää miehen kanssa joka ei kunnioita samoja asioita kuin minä.
En ole omaksunut mieheni kulttuuria, pyrin kuitenkin ymmärtämään sitä tarpeen vaatiessa (ihan kaikkea ei pidä kuitenkaan sulattaa kulttuurisyihin vedoten), toisaalta mies joskus kommentoi että mun ei tarvitse tulla hänen kulttuuriinsa eikä edes ymmärtää sitä, et miten suomalainen voisi hänen kulttuuriaan ymmärtää kun hän ei itsekään aina ymmärrä sitä. No, mies on saanut aika liberaalin kasvatuksen joten vieroksuu kulttuurinsa jyrkimpiä sääntöjä.
Suurin etu tottakai on varmasti ollut juuri tuosta kielitaidosta ja nyt kun tietää systeemit pystyy auttamaan tarvittaessa muitakin. Eräs kaverinsa ollut melkein yhtä kauan Suomessa kuin hän (liki 4 vuotta tämä mies) eikä hallitse kieltä tai oikeastaan mitään vaikka on käynyt vaikka mitä kursseja.. Esimerkiksi hän tarvitsee taas vastaavasti miehen apua noissa käytännön jutuissa.