Miksi joillekin mamuil on niin kovin vaikeaa elää vieraassa maassa? Minua ihmetyttä miksi ihmisillä on niin kovin vaikeaa vaihtaa omista tavoista paikallisiin tapoihin.
Minä voin kulkea ulkomailla vaikka pipo päässä jos se on paikallinen tapa, ei mitään ongelmaa. Miksi kuitenkin suomalaisten tapojen omaksuminen on niin vaikeaa, onko näissä tavoissa jotain vikaa vai mikä mättää?
Minä voin kulkea ulkomailla vaikka pipo päässä jos se on paikallinen tapa, ei mitään ongelmaa. Miksi kuitenkin suomalaisten tapojen omaksuminen on niin vaikeaa, onko näissä tavoissa jotain vikaa vai mikä mättää?
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei voi mukautua uudestaan.Ei periaatteessa mene jakeluun uudet kuviot. Meitähän ei ole pakotettu muuhun,kuin koulunkäyntiin,mikä on hyvä. Ja saadaan uskoa vapaasti vaikka kermakakun lentoon syyssateessa.
On ylpeys ja narsismi.
pitempiä aikoja ulkomailla? Ihan missä tahansa vieraassa maassa. Kyllä minulle ainakin tuli ajanmittaan ikävä monia asioita, joita en olisi etukäteen osannut arvata. Vähän uskallan epäillä, että useimmille meistä ei sopeutuminen olisi helppoa. Eihän me sopeuduta siihenkään, että omalle pihalle ilmestyy toisen näköisiä ihmisiä. Ja sitä paitsi tuo pipo vertaus on aika huono. Sehän on meidän "kansallisasu" ja esimerkissäsi siitä ei tarvis luopua. Vai pitäiskö kaytää kovalla helteelläkin?:)
poikaystäväni tuntuu kaipaavan kotimaastaan eniten ruokaa... :D
Vaikka tätä ei nyt kysytykään, niin itse kaipaan Suomesta puhtautta, asioiden toimivuutta ja helppoutta ja suomen kieltä (kuulostaa ehkä hassulta, mutta jotenkin sitä alkaa vain tehdä mieli höpöttää suomeksi!)
Toiset viihtyvät ja sopeutuvat, toiset eivät. Sama pätee suomalaisiin. Asun ulkomailla ja olen mielestäni sulautunut massaan. Mutta tunnen muutaman tosi rasittavan isänmaaintoilijan, he asuvat ulkomailla ja ovat kaikkeen tyytymättömiä. Rakentavat sitten kotiin saunan, tuijottavat suomen televisio-ohjelmia satelliitin välityksellä ja sisustavat kotinsa marimekolla, tilaavat suomalaisia lehtiä, tuttavat ovat pelkästään muita ulkosuomalaisia... Ihmettelen aina että mikä pakko heidän on täällä olla? Mikseivät palaa Suomeen jos nostalgiset tunnelmat ovat noin pakottavat? Ja kyse on sentään vain Keski-Euroopasta mikä on suomalaiselle ihan helpommasta päästä soputumisen suhteen ja muuten mukavaa seutua olla ja asua.
mutta se että kaipaa asioita kotimaastaan ei tarkoita sitä etteikö olisi sopeutunut uuteen asuinmaahansa, kuten tämän ketjun aloitusviesti antaa ymmärtää. Minä olen mielestäni hyvin integroitunut (7 vuoden jälkeen), mutta siitä huolimatta olen _suomalainen_ enkä mitään muuta tule ikinä olemaan.
Toista vaimoaan.
Ihan täysin en ymmärrä, miksi pitäisi aina vaihtaa omat tavat vieraisiin. Jos minä muuttaisin ulkomaille, tuskin haluaisin kovastikaan tapojani muuttaa. Ja olisiko se joltakulta siellä pois, jos edelleen laittaisin ruokani omalla tavallani (mahdollisuuksien mukaan tietysti), uskoisin siihen, mihin huvittaa ja puhuisin suomea kaikkien suomea taitavien kanssa?
Sanoisin, että mieheni on sopeutunut Suomeen hyvin. Mutta mitä hän kaipaa kotimaastaan.. lähes kaikkea. Ihmisiä, etenkin perhettä, kohteliaisuutta sellaisena kuin hän sen ymmärtää, säätä, ruokia, työtään.. Satelliitin kautta katsoo usein oman maansa kanavaa ja muitakin arabikanavia, se helpottaa vähän. Mutta ketä se haittaa? Ja mikä se suomalainen tapa tässä olisi, joka pitäisi omaksua? Miehen kotimaassa ovat rikoksia pitkälti samat asiat kuin täälläkin, tosin homouskin on kai siellä edelleen rikos.. Ehkä miehen pitäisikin sopeutua Suomeen niin, että alkaisi homoksi, kun se on täällä sallittua?
Jos miehesi on arabi, hänellä todennäköisesti jo on homoseksuaalisia kokemuksia. Notta ensimmäinen askel on jo otettu. :)