Kertokaa:
VOIKO MIES RAKASTAA?
Tunnen paljon miehiä, niin harrastusten kuin työnikin vuoksi ("miesten ala"). Olen nyt kuunnellut miesten puheita, juttuja ja ajatuksia monen vuoden ajan ja olen alkanut pikkuhiljaa pelätä.
Osa suhteessa elävistä miehistä puhuu usein suhteestaan siten, että: "..vaimo halusi lapsia ja naimisiin..." ja "Hitto kun oli hyvä muija, mutta ei voinut ottaa yhteyttä, kun se jäi roikkumaan perään yhden yön jälkeen."
En ole koskaan kuullut miehen toteavan olevansa kovin rakastunut tapaamaansa naiseen tai miehen haluavan kosia elämänsä naista (elokuvia lukuunottamatta). Puhumattakaan siitä, että tunnen kymmeniä perheellisiä miehiä, mutta lapset tuntuvat saaneensa alkunsa naisen haluista ja toiveesta olla äiti.
Haluaisin tietää onko aivan turhaa etsiä miestä, jolla on tunteet ja joka haluaisi oikean rakkauteen perustuvan parisuhteen? Haluavatko miehet enää ollenkaan vaimoa, parisuhdetta, lapsia ja kotia? Vai perustuuko kaikki vain siihen, että pitää saada vapaata seksiä ilman sitoumuksia ja ilman tunteita?
Olen nyt hyvin lähellä luopua siitä uskosta, että mies voisi rakastaa. Itse asiassa...olen tainnut jo luopua..
Olisi kiva saada edes muutama KYPSÄ vastaus.
VOIKO MIES RAKASTAA?
Tunnen paljon miehiä, niin harrastusten kuin työnikin vuoksi ("miesten ala"). Olen nyt kuunnellut miesten puheita, juttuja ja ajatuksia monen vuoden ajan ja olen alkanut pikkuhiljaa pelätä.
Osa suhteessa elävistä miehistä puhuu usein suhteestaan siten, että: "..vaimo halusi lapsia ja naimisiin..." ja "Hitto kun oli hyvä muija, mutta ei voinut ottaa yhteyttä, kun se jäi roikkumaan perään yhden yön jälkeen."
En ole koskaan kuullut miehen toteavan olevansa kovin rakastunut tapaamaansa naiseen tai miehen haluavan kosia elämänsä naista (elokuvia lukuunottamatta). Puhumattakaan siitä, että tunnen kymmeniä perheellisiä miehiä, mutta lapset tuntuvat saaneensa alkunsa naisen haluista ja toiveesta olla äiti.
Haluaisin tietää onko aivan turhaa etsiä miestä, jolla on tunteet ja joka haluaisi oikean rakkauteen perustuvan parisuhteen? Haluavatko miehet enää ollenkaan vaimoa, parisuhdetta, lapsia ja kotia? Vai perustuuko kaikki vain siihen, että pitää saada vapaata seksiä ilman sitoumuksia ja ilman tunteita?
Olen nyt hyvin lähellä luopua siitä uskosta, että mies voisi rakastaa. Itse asiassa...olen tainnut jo luopua..
Olisi kiva saada edes muutama KYPSÄ vastaus.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Miesten puheita kuuntelemalla sivusta saat kyllä väärän kuvan heudän tunteistaan naisiin. Ei mies voi hempeistä tunteista puhua toiselle miehelle ainakaan julkisesti.
..puhuu niin varmaan pelkää että muut leimaa homoksi. Olen joskus miettinyt meidän naisten juttuja kun miehet eivät ole paikalla. Saattaa nekin olla aika omituisia ja jos joku mies kuulisi niin saisi aivan oudon käsityksen. Itte en sellaisia asioita koskaan miesten kuullen puhu ainoastaan likkaseurassa.
Ei mies voi toiselle miehelle puhuakaan niistä...minä olenkin nainen ja minulle puhutaan paljon pintaa syvempiä asioita...
=)
,,,voi sanoa kuin onpa tosi vääränlaisia miehiä sinulla! Onnea etsintää, älä luovuta.
Minä olen myös nainen ja ovatpa nuo miehet minullekkin puhelleet ja eipä ole koskaan tullut ajatus vastaan että koko mies sukupolvella ei olisi tunteita. Sen sijaan tunnen kyllä paljon naisia joilla tunteet ovat aivan hukassa.
..et ole sitten joutunut todella koville suhteissasi, kun olet jaksanut aina uskoa miehiin Saaga ystäväni. Ehkä et ole joutunut todella huijatuksi ja nöyryytetyksi rakkautesi takia. Ehkä sinua on todella rakastettu ja sinun luottamuksesi arvoisia ollaan oltu. Hyvä, jos niin on.
Omalla kohdallani näin ei ole. Olen pettynyt kerta toisensa jälkeen ja uskoni hiipui pikkuhiljaa. Elän ja työskentelen miehisessä "maailmassa", jossa naisia esineellistetään jatkuvasti ja todella voimakkaasti. Sen kuunteleminen kaikkien elämän pettymysten jälkeen ei aina ole helppoa.
En ole missään välissä kieltänyt, etteikö nainen osaisi olla vilpillinen, kylmä ja tunteeton. Halusin vain tietää, uskallanko enää toivoa, että voisin löytää jonkun rinnalleni.
..en tiedä, mutta olen miehenä(oikeastaan poikana -18v.) miettinyt ihan samaa naisista. Olen saanut niistä(kin) vähän saman tapaisia käsityksiä. Näiden seikkojen lisäksi minua askarruttaa myös hyvin suuresti asia, miten naiset suhtautuisivat oikeasti tällaisiin "elokuvien sankaripoikiin"? Jos oikeasti kertoisin olevani rakastunut ja kertoisin aikovani kosia lemmittyäni, niin minä nykypäivän neitoset minua pitäisivätkään, puhumatta jos ilmoittaisin pitäväni lapsista ja haluavani lapsia ja isäksi? Joka tapauksessa haluan toivottaa sinulle ja muillekin suomi24:en käyttäjille hyvää loppukesää!
Poju
jospa mulle näin joku sanois=)))
unelmoin prinssista, jonka en ole vielä valitettavasti tavannut...
jos toi sun viesti oli ainoastaa muhun kohdistettu, ni olen ulkona, eli en tajunnut =) Mut jos haluut juttua ni laita mailiosoitetta.
Totta on että menin naimisiin vaimon aloitteesta. Pidin avioliittoa sen verran isona ja tärkeänä askeleena, etten halunnut siihen rynnätä suin päin.
Lapsia en oikein halunnut, koska en ollut varma kyvystäni selvitä isänä. Toki jos vaimoni olisi lasta ehdottomasti halunnut, olisi sen voinut tehdäkin. Lapsen tulo vaan muuttaa suhdetta niin kovin paljon. Silloin vanhempien tarpeet ja halut ovat toissijaisia, ja jälkeläisen vaatimukset menevät niistä edelle.
En voisi hyväksyä mitenkään eroa lasten vuoksi, no en kyllä muutenkaan.
Yksi kaunis päivä vaimoni ilmoitti minulle, ettei rakasta minua enää? Yritin kaikkeni suhteen pelastamiseksi, yritin ehkä liikaakin. Minusta tuli lähinnä palvelija vaimolleni. Orja johon hän kuitenkin sitten kyllästyi. Minulle avioliitto oli niin tärkeä. Menin naimisiin lopuksi ikääni!!
En vaan siksi, että jos ei heti ole aina kivaa erotaan. Sellaista en hyväksy.
Minulla ei myöskään ollut tarvetta hyppiä toisten naisten helmoissa liiton aikana. Vaimolle se kyllä tuntui olevan hyvinkin yksinkertaista. Ei siinä mitään, kyllä minä senkin hänelle olisin sallinut. Sekään ei vaan riittänyt.
Lopuksi voisi todeta: Kyllä te naiset tosiaan tunnutte tietävän miten miestä satutetaan. Minut se miltei ajoi oman hengen riistoon. Luottamus ainakin meni naissukupuoleen. Kuinka kukaan voi olla noin häijy ja julma? Ihmistä kohtaan, jota on LUVANNUT rakastaa. Taitaa olla naiselle vaan tyhjiä sanoja. Minulle ei ollut!!
T Eki
Miten kurjaa mitä sinulle on tapahtunut. Minä kyllä olen saanut sellaisen käsityksen monista miehistä että heille parisuhde on hyvinkin tärkeä ja haluaisivat löytää jonkun. Monasti miehet asuvat yksin muutta eivät omasta tahdostaan. Monasti naiset taasen ovat valinneet yksinasumisen eivätkä edes halua parisuhdetta.
Oma kokemukseni on hyvin samanlainen, siksi tämä onkin niin vaikeaa. Hyvin samoista syistä on se usko mennyt miesten rakkauteen..siihen päälle vielä nämä pinnalliset puheet.
Ehkä jossain on vielä joku, joka voisi palauttaa uskomme rakkauteen..ehkä.
omasta elämästäni, paitsi että lapset on tehty.
Eron olen pystynyt välttämään, hintana kuitenkin se, että minusta on tullut pelkkä vaimoni palvelija. Vain hänen tarpeensa merkitsevät jotain, ei minun. Tunnen tulleeni raskaasti hyväksikäytetyksi. Minunkin tapauksessani naimisiin mentiin ja lapsi tehtiin vaimon aloitteesta, mielestäni aika aikaisin. Lapsen syntymän jälkeen on tuntunut siltä, että minua vaimoni on tarvinnut vain lapsen tekoon.
Itse haluaisin rakkauteen perustuvan parisuhteen, nuo yhden yönsuhteet ei itseäni koskaan ole lämmittäneet ja siksi niitä en juuri harrasta.
On meillä miehillä tunteen ja saataa olla jopa herkätkin tunteen, mutta teitä naisia ei näytä kiinnostavan nämä TUNTEILLA varustetut miehet.
Tämän olen itse saanut havaita ! Joten missäs se vika sitten on kun ei kelpaa tunteilla eikä ilman ?
..kuinka ristiin menevätkään ihmisten halut ja toiveet maailmassa. Ne jotka etsivät eivät löydä ja ne jotka eivät etsi löytävät jo liikaakin...
Rakkauden etsintä alkaa olla jo kovin kornia puuhaa. Itseasiassa rakkauden sijaan etsitään kaunista kumppania, esittelykelpoista toisinsanoen... Tunteista ja rakkaudesta viis kunhan polvet notkuu ja kaverit on kateellisia. Huuma ja hurmos kun lakkaa todetaan ettei rakkautta ole enää ja taas kierros alkaa...
Rakkaus ei ole kauneutta joka katoaa aikanaan, rakkaus ei ole tiukkaa vartaloa ja bemaria, rakkaus on välittämistä ja halua olla toiselle hyvä, lämmin ja hellä. Rakkaus ei ole "se oikea" jota sitten vaihdetaan viikon tai kuukauden välein... Rakkaus on sitoutumista, halua voittaa vastoinkäymiset, halua elää ankeaa arkea toisen ihmisen kanssa ja tehdä siitä yhdessä jotain hienoa ja upeaa.
Aivan turhan usein "parisuhde" kaatuu ensimmäiseen riitaan roskapussin viemisestä...
jos mies näyttää tunteita, naiset vihaavat häntä, joten miehen ei ole kovin fiksua niitä näyttää.
Toisten miesten kanssa ei saa puhua tollasista asioista ku tunteista ja muista mutta itseasiassa mulla oli sellanen tuttava joka aina selitti kuinka rakasti jotain naista ja se oli tosi homoa se sitte itki ku se nainen sano että ei mikä oli homompaa ja sutte se alko mulle purkaa sydäntään mikä oli homointa.
Minä ainakin ahdistuin siitä, kyllä suurimmalla osalla miehistä on tunteita...tosin minulla ei en ole koskaan rakastanut naista enkä usko muuttuvanikaan.
Miksi sinä ajattelet, että et koskaan edes tulekaan rakastamaan ketään naista? Eihän nyt kannata ihan noin pessimistinen kuitenkaan olla? :-)
kyllä mä olen rakastava mies.
ja. ilmeisesti ne on niitä ujompia tyyppejä. niihin pitää vaan tutustua ;)
rakastaa. Itselläni on sellainen vaimo, joka ei osaa rakastaa. Se vähäinenkin "rakkaus" loppui lapsen syntymään ja sen jälkeen on tuntunutkin siltä, että hän otti minut vain lapsen saadakseen. Minulta sen sijaan ovat saaneet rakkautta molemmat, sekä lapsi että äiti. Kylläkin pikkuhiljaa se rakkaus sitä äitiä kohtaan alkaa hiipua kun ei saa minkäänlaista vastakaikua. Vaikka 90 % kotitöistäkin on minun harteillani, siitäkään ei saa minkäänlaista tunnustusta.
Luulen kyllä, että harvemmin ne miehet rakastumisistaan julkisesti juttelevat, että tuskin noista kuulopuheista kannattaa paljon perustaa. Ja uskoisin, että rakastavan miehen löydät helpommin deitti.neteistä ym. ja kirjeenvaihtojutuista kuin kapakoista, joista ehkä miehet vain hakevatkin sitä seksiseuraa.
Tavallaan vähän huolestuttavaa huomata että taaskin tänsuuntanen aihe mikä oli just vähäaika sitten tuolla
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000000879305
Sinnekkin vastailin joten tähän vaan lyhyesti.
Onko miehillä tunteet?No tottakai.
Voiko mies rakastaa oikeasti?No kyllä.
Haluaako mies rakkauteen perustuvan parisuhteen?No ainakin tämä mies haluaisi juuri sellaisen eikä mitään muuta.
Yhdenyön"suhteista" en sano mitään ku en sellasii harrastakka.
Ai nössö vai?Ehkäpä ;)
Tai ehkei vaan huvita juosta p**lun perässä vaan haluaa jotain tunteitatkin mukaan ennenku hyppää sänkyyn.
Joo en silti tosiaankan rakastu/edes ihastu läheskään kaikkiin keltä sais ;)
Onnea sen "oikean" metsästykseen :) ja Mukavaa kesän jatkoa :)
Olen 21-vuotias mies, ja mietin jo nyt millaista olisi olla omia lapsia. Hankittu maailman parhaan naisen kanssa tietysti. Nykyään jos näen sukulaisilla tms. vauvan tekee (aika paljonkin) mieli pyytää että saisin itsekin pitää sitä sylissä hieman. Urasuunnitelmia tehdessäni mielessä on oikeasti huoli perheelle jäävästä ajasta.
Naista ei ole vielä löytynyt ja ikääkin on liian vähän, joskin onhan tässä aikaa.
Mutta kavereille asiasta ei uskalla puhua. "Mitä he oikein ajattelisivat??" Ehkä kaikki vain tahallaan ylläpitävät karskia olemusta, ja siksi et ole kuullut kenenkään puhuvan haluamallasi tavalla.
Tai sitten minä olen vain saakelin omituinen, ei sitä tiedä...
Te muutamat miehet, jotka olette vaivautuneet kirjoittamaan muutaman rivin. Olen todellakin tarvinnut kertomuksianne.
Olen elänyt "huonon" avioliiton, joka tuhosi kaiken luottamukseni ja uskoni miehiin ja rakkauteen. Sen jälkeen olen törmännyt ainoastaan pinnallisiin miehiin, joilla kaiken sanelee ainoastaan seksi ja ulkonäkö (tässä järjestyksessä).
Näiden viestienne voimalla yritän rakentaa hieman luottamusta ja uskaltaa tutustua johonkin..ehkä sellaiseen, joka osaa ja haluaa rakastaa.
Minä olen naisena taas huomannut että miehet (eivät tietenkään kaikki) ovat paljon tunteellisempia kuin naiset!Jos miehet rakastavat, on rakkaus yleensä pysyvämpää ja aidompaa kuin naisien!! ja se on tosi...Olen kauan seurannut vierestä miespuolisten ystävieni keskusteluja ja huomannut tämän tosiasian! Monesti minä olen ollut se olkapää johon nämä AIKUISET miehet itkevät särkyneitä sydämiään... Ja on totta myös, että naiset eivät pidä miehistä jotka heti osoittavat tunteensa avoimesti. Minäkään en ennen, ja meinasin menettää elämäni rakkauden sen takia. Mutta nyt arvostan! Älkää kaikki aina sortako miehiä!!!
Toden totta ... sitten kun mies vihdoin uskaltaa rakastaa, on rakkaus aitoa ja syvää, mutta siihen että mies uskaltaa "panna itsensä täysin likoon" voi mennä aikaa, ja osalla naisista tuntuu olevan helkutinmoinen kiire. Malttakaa naiset odottaa, niin saatte kokea sen täyden rakkauden. Varsinkin miehillä joita me naiset olemme kohdelleet kaltoin voi kestää ja kestää ja kes...... jne tuo rakkauden pintaan päästäminen.
aika oikeassa. Omien kokemusteni ja sen perusteella mitä olen tuttavien parisuhteita joutunut sivusta seuraamaan, olen kanssasi samaa mieltä, varsinkin mitä tulee tuohon rakkauden pysyvyyteen.