Olen tässä miettinyt ja pohtinut fysiikan kysymyksiä, kuten mitä lämpö oikein on käytännössä. Vihdoin sain siihen vastauksen: lämpö on joko sähkömagneettista säteilyä (infrapuna) tai aineen rakenneosien liikettä.
Tänään kuitenkin koulukaverini väitti, että aineen rakenneosien liike ei ole lämpöä, vaan SEURAUS lämmöstä. Kysyin, mitä lämpö sitten on. "Energiaa", hän vastasi. No mitä energia sitten on, kysyin. "Öö..".
Mitä lämpö on oikeasti? Tietääkö kukaan?? Mitä tämä mystinen energia sitten on???
Mitä lämpö (energia..) on?
Totally confused
19
4896
Vastaukset
- mitähän tästä osais sanoa
mun ajattelutavan mukaan lämpö ja lämpötila liittyvät aineeseen ja aineen rakenneosasten lämpöliikkeeseen (värähtelyyn).
Sähkömagneettinen säteily ei käsittääkseni ole lämpöä vaikka säteily ja lämpötila voidaankin liittää toisiinsa esimerkiksi mustan kappaleen säteilyn tapauksessa.
No jaas, mahtaakohan tuo olla aivan noin, muuta minusta ainakin sinnepäin :=) - konvektio-veikko
Lämpö aiheutuu ainesosien liikkestä. Me aistimme tai mittaamme sen liikkeen lämpönä.
Lämpö voi siirtyä johtumalla, säteilemällä (lämpösäteily eli infrapunasäteily) tai johtumalla (virtausten mukana esim. keskuslämpöputkistossa).
Tuolta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpö- onko tietoa?
Radiator eli patteri on kuitenkin säteilijä, ellei ole konvektiopatteri?
- perusfyysikko
Jos se koulukaverisi ei tiennyt mitä energia on niin suhtaudu kriittisesti muihinkin sanomisiinsa.
Energia on (tai kuvaa) kykyä tehdä työtä.
Kyllä minun ymmärtääkseni lämpöenergia aineessa on nimenomaan tuota rakenneosien liikettä. En ainakaan tiedä mitä se "alkuperäinen" lämpöenergia olisi, josta tuo liike olisi peräisin. Ymmärtääkseni liike on peräisin jostain muusta energiamuodosta, vaikkapa lämpösäteilystä (joka ei ole lämpöenergiaa, vaan sähkömagneettista säteilyä).
Kineettinen kaasuteoria kuvaa mielestäni mielenkiintoisesti lämpötilan, paineen ja rakenneosasten liikkeen keskinäisiä suhteita kaasussa. Esim. ilman lämpötila nousee moottorin sylinterissä, koska liikkuva mäntä lyö ilman molekyylejä "vastapalloon" jolloin niiden nopeus eli lämpötila kasvaa. Jos mäntä ei liiku, molekyylit kimpoavat siitä vain samalla nopeudella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kineettinen_kaasuteoria- A little confused
Kiitos kaikille vastanneille. Lämpö on siis rakenneosien liikettä (tai ip-säteilyä), tämän liikkeen aistimme lämpönä. Miksi muuten juuri infrapuna-aaltojen aallonpituus lämmittää?
Älyttömän mielenkiintoisia nämä tieteen eri kysymykset. Olen viime aikoina innostunut kunnolla, ja aion lähteä opiskelemaan kemiaa ja fysiikkaa. Maailma on oudompi kuin voimme kuvitellakaan.. - no niin
A little confused kirjoitti:
Kiitos kaikille vastanneille. Lämpö on siis rakenneosien liikettä (tai ip-säteilyä), tämän liikkeen aistimme lämpönä. Miksi muuten juuri infrapuna-aaltojen aallonpituus lämmittää?
Älyttömän mielenkiintoisia nämä tieteen eri kysymykset. Olen viime aikoina innostunut kunnolla, ja aion lähteä opiskelemaan kemiaa ja fysiikkaa. Maailma on oudompi kuin voimme kuvitellakaan..Lämmittää ne muutkin aallonpituudet. Kappaleen lämpösäteily suurimmaksi osaksi lämpötilasta. Mitä kuumempi kappale on, niin sitä enemmän ja sitä lyhytaaltoisempaa sen säteily on. (keskimäärin, säteily sisältää useita taajuuksia, ja jakauma on suht loiva)
Auringon pitalämpötila on vajaa 6000 astetta, ja senkin säteily lämmittää. Se on sen verran kuuma, että se säteilee paljon näkyvää valoa, joka sekin lämmittää absorboituessaan. Harvat kappaleet säteilevät kaikkea valoa pois. (peilit pääsevät aika lähelle)
Hehkulampuissakin lämpötila on suuri, ja säteilyä näkyvän valon aallonpituuksilla on paljon. Lämpösäteilyä kuitenkin on suuri osa säteilystä.
Hellan levykin hohkaa lämpöä, ja ei juuri lainkaan näkyvän valon aallonpituuksia. (paitsi jos antaa lämmetä punahehkuiseksi asti) - Confused
no niin kirjoitti:
Lämmittää ne muutkin aallonpituudet. Kappaleen lämpösäteily suurimmaksi osaksi lämpötilasta. Mitä kuumempi kappale on, niin sitä enemmän ja sitä lyhytaaltoisempaa sen säteily on. (keskimäärin, säteily sisältää useita taajuuksia, ja jakauma on suht loiva)
Auringon pitalämpötila on vajaa 6000 astetta, ja senkin säteily lämmittää. Se on sen verran kuuma, että se säteilee paljon näkyvää valoa, joka sekin lämmittää absorboituessaan. Harvat kappaleet säteilevät kaikkea valoa pois. (peilit pääsevät aika lähelle)
Hehkulampuissakin lämpötila on suuri, ja säteilyä näkyvän valon aallonpituuksilla on paljon. Lämpösäteilyä kuitenkin on suuri osa säteilystä.
Hellan levykin hohkaa lämpöä, ja ei juuri lainkaan näkyvän valon aallonpituuksia. (paitsi jos antaa lämmetä punahehkuiseksi asti)Miksi sitten infrapunasäteilystä puhutaan lämpösäteilynä? En ole kuullut, että muut sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet lämmittäisivät. Mihin sähkömagneettisen säteilyn lämmittäninen perustuu, ja onko tämä itse säteily "lämmintä", vai onko kappaleen lämpeneminen jotenkin seurausta sähkömagneettisen säteilyn lämmittävästä vaikutuksesta????
- no niin
Confused kirjoitti:
Miksi sitten infrapunasäteilystä puhutaan lämpösäteilynä? En ole kuullut, että muut sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet lämmittäisivät. Mihin sähkömagneettisen säteilyn lämmittäninen perustuu, ja onko tämä itse säteily "lämmintä", vai onko kappaleen lämpeneminen jotenkin seurausta sähkömagneettisen säteilyn lämmittävästä vaikutuksesta????
Säteilyn lämmittävässä vaikutuksessa on kyse siitä, että säteily absorboituu ja säteilyn enegia muuttuu lämmöksi. Valkoinen kappale (tai vaikka peili) heijastaa suuren osan näkyvästä valosta, mutta musta absorboi tehokkaasti näkyviä aallonpituuksia. Oletko miettinyt, miksi mustaksi maalattu pelti lämpenee aurinngossa paljon voimakkaammin kuin valkoinen?
Eli kaikki absorboituva sähkömagneettinen säteily lämmittää kappaletta, jollei se energia mene johonkin muuhun. Sama pätee esimerkiksi mikroaaltosäteilyyn mikroaaltouunissa. Mikroaallot absorboituvat ruokaan ja säteilyn energia muuttuu ruokaan lämpöenergiaksi. Johonkin muuhun se menee esimerkiksi aurinkopaneeleissa, kun fotonit tönivät elektroneja liikkeelle ja saadaan sähköä.
Infrapunasäteilyä sanotaan lämpösäteilyksi siksi, että normaaleissa lämpötiloissa kaikki kappaleet säteilevät infrapunasäteilyä. (eli ei tuhansien asteiden lämpötiloja, jolloin muodostuu niitä korkeampitaajuisia säteilyn muotoja) - _noin_
no niin kirjoitti:
Säteilyn lämmittävässä vaikutuksessa on kyse siitä, että säteily absorboituu ja säteilyn enegia muuttuu lämmöksi. Valkoinen kappale (tai vaikka peili) heijastaa suuren osan näkyvästä valosta, mutta musta absorboi tehokkaasti näkyviä aallonpituuksia. Oletko miettinyt, miksi mustaksi maalattu pelti lämpenee aurinngossa paljon voimakkaammin kuin valkoinen?
Eli kaikki absorboituva sähkömagneettinen säteily lämmittää kappaletta, jollei se energia mene johonkin muuhun. Sama pätee esimerkiksi mikroaaltosäteilyyn mikroaaltouunissa. Mikroaallot absorboituvat ruokaan ja säteilyn energia muuttuu ruokaan lämpöenergiaksi. Johonkin muuhun se menee esimerkiksi aurinkopaneeleissa, kun fotonit tönivät elektroneja liikkeelle ja saadaan sähköä.
Infrapunasäteilyä sanotaan lämpösäteilyksi siksi, että normaaleissa lämpötiloissa kaikki kappaleet säteilevät infrapunasäteilyä. (eli ei tuhansien asteiden lämpötiloja, jolloin muodostuu niitä korkeampitaajuisia säteilyn muotoja)minusta "no niin" räjäytti pankin kiteyttämällä asian
"säteily absorboituu ja säteilyn enegia muuttuu lämmöksi"
Minusta tää on aikaslailla oikea ja ytimekäs kuvaus säteilyn ja lämmön suhteesta. Säteily ei ole lämpöä, koska lämpö on aineen rakenneosasten liike-energiaa. Niinhän se Alonso-Finnissäkin todettiin kun tarkemmin muistelen...
Se että kansan suulla puhutaan "lämpösäteilystä" ei tarkoita sitä ko säteily olisi lämpöä...
- no niin
Lämpötila on määritelty nykyfysiikassa aineessa olevien hiukkasten keskimääräiseksi kineettiseksi energiaksi vapausastetta kohden.
Vapausaste taas tarkoittaa eri muotoja, mihin kineettinen energia voi sitoutua. Kaasussa esim. yksiatomisella kaasulla on kolme vapausastetta, eli liike,energiat kolmeen eri ulottuvuuden suuntaan, kaksiatomisella kaasulla mukaan tulee molekyylin pyörimisestä aiheutuvat pyörimisenergiat, ja kolmiatomisella vielä toisen akselin suhteen jne.
Kiinteässä aineessa molekyylit eivät pääse yleensä pyörimään tai liikkumaan vapaasti, mutta ne värähtelevät kuitenkin sidoksissaan.
Eli lämpötila määrittyy tuolla tavalla, mutta mitä sitten tarkoittaa lämmön siirtyminen? Kaasujen tai nesteiden sekoittuessa on selvää, että nuo liike-energiat tasaantuvat, ja keskimääräiset energiat ratkaisevat uuden lämpötilan. Kaikki aineet myös säteilevät lämpösäteilyä, koska aineessa on varauksellisia hiukkasia, ja energiaa voi muuttua fotoneiksi.
Lämmöllä yleensä tarkoitetaan siirtynyttä lämpöenergiaa, ja sitä mitataan energian yksiköillä.- pikkuruinen-piru
Olen itse ajatellut lämmön olevan eräänlainen energian muoto, joka osuessaan muihin atomien osasiin (lähinnä alkeishiukkasiin) muuttuu osittain liikkeeksi/värähtelyksi, kiihdyttäen atomin liikettä. Atomien liike tuottaa lämpöä, joka johtuu/siirtyy erilaisten alkeishiukkasten mukana tai suoraan atomien SMS:n vuorovaikutusten kautta eteenpäin.
Energiana pidän massan ja liikkeen kykyä tehdä työtä, mutta samalla liikkeen äärimmäistä nopeutta, jolloin liikkeellä itsellään on massaa... Siis eräänlaisena kaleidoskooppina, jossa sähkömagneettisten vuorovaikutusvärähtelyjen ja muiden alkeishiukkasten törmäysten kautta alkeishiukkanen saa nopeuden joka on lähellä tai suurempi kuin valonnopeus. Törmättyään atomin elektroniin, hiukkanen luovuttaa vauhtiaan sille, jolloin elektron ns alkaa värähdellä suuremmalla taajuudella. Infrapunasäteilyhän on tiettyjen elektronien viritystasojen putoamista, jolloin vapautuva energia (eli nopeus, jolla on omaa massaansa), näkyy tietyissä oloissa valon eräänä aallonpituutena.
Eli lämpö on sähkömagneettisensäteilyn ja atomien liikkeen sivutuotos, mutta samalla liikkettä kiihdyttävä voima. Jonka ihmisen aivot vain tulkitsevat lämpönä, tuntiessaan ihonsa atomitasolla liikkeen massan siirtyvän atomiensa elektronien värähtelyliikkeeksi.
Onkohan ajattelutapani kauhean kaukaa haettua? - no niin
pikkuruinen-piru kirjoitti:
Olen itse ajatellut lämmön olevan eräänlainen energian muoto, joka osuessaan muihin atomien osasiin (lähinnä alkeishiukkasiin) muuttuu osittain liikkeeksi/värähtelyksi, kiihdyttäen atomin liikettä. Atomien liike tuottaa lämpöä, joka johtuu/siirtyy erilaisten alkeishiukkasten mukana tai suoraan atomien SMS:n vuorovaikutusten kautta eteenpäin.
Energiana pidän massan ja liikkeen kykyä tehdä työtä, mutta samalla liikkeen äärimmäistä nopeutta, jolloin liikkeellä itsellään on massaa... Siis eräänlaisena kaleidoskooppina, jossa sähkömagneettisten vuorovaikutusvärähtelyjen ja muiden alkeishiukkasten törmäysten kautta alkeishiukkanen saa nopeuden joka on lähellä tai suurempi kuin valonnopeus. Törmättyään atomin elektroniin, hiukkanen luovuttaa vauhtiaan sille, jolloin elektron ns alkaa värähdellä suuremmalla taajuudella. Infrapunasäteilyhän on tiettyjen elektronien viritystasojen putoamista, jolloin vapautuva energia (eli nopeus, jolla on omaa massaansa), näkyy tietyissä oloissa valon eräänä aallonpituutena.
Eli lämpö on sähkömagneettisensäteilyn ja atomien liikkeen sivutuotos, mutta samalla liikkettä kiihdyttävä voima. Jonka ihmisen aivot vain tulkitsevat lämpönä, tuntiessaan ihonsa atomitasolla liikkeen massan siirtyvän atomiensa elektronien värähtelyliikkeeksi.
Onkohan ajattelutapani kauhean kaukaa haettua?En ihan täysin osannut seurata ajatuksen juoksasi. Itse ymmärrän lämmön ihan puhtaasti aineen lämpöliikkeenä. Lämpöliikkeestä sitten seuraa ne kaikki tutut lämmön vaikutukset. Se on yksi energian muoto ja tässä tapauksessa energia on hiukkasten liike-energiaa. (tietyssä mielessä lämpösäteilykin voidaan ymmärtää fotonien liike-energiaan sitoutuneeksi energiaksi)
- Jonsson.
ja tämä värähtely voi myös aiheuttaa sähkömagneettista säteilyä kappaleiden välille. SMS ei kuitenkaan ole lämpövärähtelyä, vaan sen seuraus. SMS:lle riittää lähiatomien kaukoyhteys, joten kappaleen sisäosien ei tarvitse olla "kuumia", jotta pinta lähettäisi SMS:ä. Lämpö etenee kappaleen sisällä atomista toiseen, koska niillä on kiinteä lähiyhteys kappaleessa, elikkä lämpö johtuu hyvin materiassa. Se myös edellyttää jonnekkin kappaleen sisälle taikka välittömään läheisyyteen energialähdettä, joka jatkuvasti syöttää energiaa (lämpövärähtelemällä) kappaleen atomeille sellaisen lämpöliikkeen ylläpitämiseen (joka havaitaan lämpönä). Sen sijaan SMS:n kyky siirtää lämpöä on rajallisempi ja sen koko energia on yleensä käytetty loppuun jo vastaanottavan kappaleen pinta-atomeissa.
Mutta totta: lämpöliike ja sähkömagneettinen säteily ovat läheisessä liitoksessa keskenään. Lämpöliikkeellä on kyky muuntua joksikin väriksi (SMS:ksi), silloin kun sen värähtelyllä on sopiva aallonpituus. Mutta esimerkiksi peiliä taikka tulikuumaa kappaletta katsomalla, ei pääse selvyyteen siitä kumpi kappale on oikeasti sisältä lämmin. Elikkä sms:lle riittää kappaleen pinta-atomien värähtely, kun taas lämmössä on kyse koko kappaleen lämpöliikkeestä taikka syklisestä värähtelystä, jossa atomit ovat jonkinlaisessa keskinäisessä aaltoliikkeessä (tai energianvaihtomekanismissa).
Esimerkiksi kitkassa lämpö syntyy siitä, että kappaleen pinta-atomeihin kohdistuu suuria voimia, jotka repivät niitä irralleen kappaleessa vallitsevasta stabiilista järjestäytyneestä tilasta (hila). Kitkassa "kaaos" siirtyy kappaleen sisäosiin sen johdosta, että atomit ovat suurella voimalla toisissaan kiinni ja yhden reuna-atomin aseman poikkeutusta seuraa muiden atomien helmimäinen reaktio. Kyseinen ilmiö johtaa kappaleen lämpenemiseen. Reuna-atomit siirtävät "ongelman" kappaleen sisäosiin. Osa pinta-atomeista usein myös irtoaa, kuten esimerkiksi jarrupaloissa kitkamateriaali kuluu, sen lisäksi että se myös lämpenee.
Hiukkasella ei ilmeisesti ole lämpöä, mutta se voi liike-energiansa avulla lämmittää kappaleen, jossa on atomeja. Ja kappale voi sitten reagoida absorboimaansa törmäykseen lämpenemällä. Atomeista koostuvan kappaleen lämpöä voimme sitten havainnoida eri tavoilla.
Se että on olemassa absoluuttinen nollapiste vahvistaa sen tosiasian, että lämpö on jonkinlaista värähtelyä ja kun se saadaan täysin loppumaan ollaan pysäytetty jokin ilmiö atomeista koostuvassa materiassa. Kappaleen saaminen sellaiseen tilaan on tietenkin hankalaa maapallolla, koska ilmakehä tallettaa auringon lämpösäteilyä ja sitä saadaan joka päivä lisää auringosta ja muualta (myös maapallon sisäosista). Sen sijaan jo lähiavaruudessa päästään huomattavasti nopeammin tyhjiön ansiosta alhaisiin lämpötiloihin varjossa.
Lämpöä voi tutkia vaikkapa laittamalla samanlaisen hehkulangan sekä kaasuun että tyhjiöön. Kun molemmat hehkulangat sammuttaa saman aikaisesti voi suoraan havaita toisen langoista himmenevän nopeammin. Voinkin jättää kotitehtäväksi sen, kumpi langoista himmenee nopeammin? Se joka on tyhjiössä vaiko se joka on jossain kaasussa?- hölinää
ladot paperille. Pitkät rotlat ilman päätä ja häntää häntää. Mitä mahdat yrittää sanoa ?
- kakaroita
hölinää kirjoitti:
ladot paperille. Pitkät rotlat ilman päätä ja häntää häntää. Mitä mahdat yrittää sanoa ?
>ladot paperille.
Paperille?
> Pitkät rotlat ilman päätä ja häntää häntää.
> Mitä mahdat yrittää sanoa ?
Mikäköhän tämän nimimerkin motiivi ja sanoma sitten on. Luultavasti haluaa vaan nurkan takaa piilosta heitellä rapaa keskustelijoiden päälle.
Nimimerkin vanhemmat ovat uskoakseni käyttäytyneet epäjohdonmukaisesti, ja nimimerkille on jäänyt pelko päälle vähän vanhempanakin. Pelko näyttäytyy sitten tällaisena näivettyneenä agressiona.
Täytyisi jatkaa psykologian palstan puolella, jos jaksais.
Täytyy näihin suhtautua niinkuin riehuviin kakaroihin, kun ollaan kylässä keskustelemassa aikuisten kesken. Hyvin on Jonsson onneksi kestänyt näitä.
t.Tilapaine - horiset
hölinää kirjoitti:
ladot paperille. Pitkät rotlat ilman päätä ja häntää häntää. Mitä mahdat yrittää sanoa ?
jonsonin teksti näytti musta ihan järkeenkäypältä käytännön esimerkkeineen. Haluaisin itse osata kirjoittaa samoin.
Vai ottiko päähän, kun joku osaa?
- aineen sisäistä
liike-energiaa. Se että lämpö siirtyy mm. sähkömagneettisen aaltoliikkeen avulla tarkoittaa vain sitä, että aine sattuu resuneeraamaan tuohon säteilyyn.
Mikroaaltokin resuneeraa vesimolekyylin tiettyyn värähdystaajuuteen ja näin välittynyt liike-energia on sitä kuumuutta, mikä mikroruuassa on. Siksi kannattaakin odottaa hetki, että liike-energia jakautuu tasaisesti annokseen.
Eli lämpö siirtyy virtauksena, johtumisena ja säteilynä.
Lämpö on siis statistinen eli tilastollinen suure.
Ei auringon valo "polta" silmiä vaan lämpösäteily. Eli se osa spektristä, joka on lämpösäteilyalueella. Senpä takia auringon himmennettykin pällistely onkin erikoisen vaarallista.
Eli lämmön käsite liittyy siis ihmisen aistimaailmaan.- jep jep jep jep jep jep
>>Ei auringon valo "polta" silmiä vaan lämpösäteily. Eli se osa spektristä, joka on lämpösäteilyalueella. Senpä takia auringon himmennettykin pällistely onkin erikoisen vaarallista.
- NÅT
Ja lämpötilaa selitetään atomien värähtelynä.
Sen luonteen selittää tarkimmin Qed, Qcd jne. Kvantti-mekaniikkaa...
(Voisi kait todeta että lämpötila syntyy atomien värjymisestä; atomi ei ole kiinteä pallomainen rakenne vaan epämääräinen "kvantti-kenttä häiriö" tietyssä paikassa. Se on jatkuvassa interaktiossa ympäristönsä kanssa absorboimalla säteilyä, siis säteilemällä ja imemällä itseensä sm-kvantteja eli valoa = fotoneja.)
Toisaalta:
Absoluuttista nollaa ei voi saavuttaa koska atomi "sisältää" ns. nolla-energian eli vähintään nollasta poikkeavan määrän "liikettä". Vaikka sitä kuinka yrittää pitää paikallaan, jäädyttä, se ikään kuin hypähtelee paikasta toiseen, eikä sen paikka voi ikinä tietää tarkasti.
Tämä Heisenbergin epämääräisyys periaatteesta.
Hakusanalla "Brownin- liike" voi löytyä hyvä selitys oman heikoksi jäävän selvittelyn tilalle.
Työstä:
Yhden atomin liikuttamiseen tarvittava energia on mitattu uusilla laitteilla harvinaisella tarkkuudella:
Yhden koboltti atomin liikuttamiseen tarvittiin n. 210 piko-Newtonia (pN).
(sileällä Platina pinnalla. En teidä miten sileä. Lähde: IBM)
Kuparin pinnalla yksi koboltti- atomi siirtyy n.40 pN voimalla.
Arkipäiväinen esim.
3 grammaa painavaa kuparipenniä (n. 5sentin kolikko) saa repiä
n. 30 miljardin Newtonin voimalla.
Sen verran kait voi vielä todeta, että kukaan ei tarkalleen tiedä lämpötilan perimmäistä luonnetta.
Termodynamiikka selittää paljon, mutta siinä on päästy vain vähän eteenpäin verrattuna esim. hiukkas-fysiikkaan:
Eräs innovatiivinen ajatus on että informaatio sisältää aina tietyn määrän entropiaa. (vanhat teoriat pitävät informaatiota entropiaa sitovana eli vähentävänä ilmiönä.) Tämä tarkoittaa sitä että jotain menee uusiksi...
Kehitys suunta on sellainen että itse Entropiakin vaatii uutta tarkastelua; sen teoriaa pitää hienosäätää.
Lämpötilaa ja Energiaa siis tutkitaan jatkuvasti...
Oma veikkaukseni on ei-kommutoivissa teoriassa: eli järjestyksellä on enemmän merkitystä kuin paikalla. Lämpöliike olisi siten pohjimmiltaan outojen kvantti-ilmiöiden seuraus, ja niiden kertyminen ja yhteisvaikutukset tuottavat lämpötilan, ja saa atomit värähtelemään.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201777
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991588Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy481109Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?441000Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29929Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50856Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s44822Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37790Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56778Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37760