Olen sinua parempi ihminen kun minulla on omistusasunto, työ, enemmän rahaa, en juo tippakaan alkoholia( itse juon noin 3 kertaa vuodessa) ja olen supersiisti. Voiko narsistisempaa ihmistä olla? Se eukko on niin täynnä itseään, ennen olin ylipainoinen mutta nyt olen laihtunut entisiin mittoihin niín en edes uskalla kohdata häntä kun hän huomaa ettei voi enää siitä huomautella. Hän väittää että poikansa pyörittää meidän arkea vaikka ukko makaa vaan sohvalla ja kun alkaa juomaan niin juo päivätolkulla ja kuka hoitaa kodin, ruuat, lapset ja koiran? Ei tiedä meidän arjesta mitään. Ostelee aikuiselle pojalleen vaatteita, komentelee häntä kuin pikkupoikaa, syytti minua poikansa puhelinlaskusta, joulun,juhannuksen ja ristiäiset emännöi kotonani kuin omassaan, päättää mitkä verhot meille laitetaan, mieheni kertoo joka riidan aj meidän perheeseen liittyvän asian äidillen samoin minun perheen asiat mitkä olen luottamuksellisesti kertonut miehelleni. En voi enää luottaa mieheeni kun se antaa sille kotkalle lisää ylemmyydentunnetta. Se nainen varmaan kuvittelee olevansa täydellinen ja virheetön. Joskus tuntuu kun olisin suhteessa myös anoppini kanssa. Onko kenelläkkään tuttua?
Anoppini sanomaa
greta
132458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ongelma ei ole anoppisi vaan miehesi! Anoppisi päsmäröi teillä miehesi luvalla. Ei ole normaalia kertoa äidilleen kaikkea perheenne asioita, sinun ykityisistä asioistasi puhumattakaan. Ota miehesi puhutteluun ja jos ei mene perille ota ero. Ei kai kukaan oikeesti nauti tuollasesta liitosta?
Hän aina puolustaa äitiään, sitten hän sanoo että jos otan eron niin hän ja hänen kaikista vaikutusvaltaisin,pelottavin( tai niin hänen omasta mielestä) ja taisteluhenkinen suku tuhoaa minut kostoksi ja vie lapset, hän aina sanoo ettei minun suvun kanssa leikitä ja minäkin saan nähdä ketä he ovat, tämä on todella ahdistavaa.
Kenen päämääräänä voisi olla toisen ihmisen elämän tuhoaminen. miten jotkut voi saada siitä henkistä tyydystä, eikä siinä ajatella lasten parasta vaan kostoa, sen suvun loukatun jäsenen kunniaa ja mainetta, he ovat kyllä hyvin ylpeä suku jotka pitä kulissit yllä vaikka väkisin, he leikkivät niin hienoja ja parempia ihmisiä, aivan kuin anoppini olisi aivopessut poikansa systemaattisesti lapsesta lähtien ja säälinkin miestäni, hänen pitäisi päästää irti ja irrottautua tästä sairaasta kieroutuneesta verkosta minkä hänen äitinsä on kutonut, hän on myrkyttänyt poikansa mielen .
Miehelläni ei ole huumorintajua ja jos on niin se pilkkaa ja ironisoi muita ihmisiä ei koskaan itseään, mieheni pitää aina lyödä muita paremmaksi ja hän haluaa sellaisille ihmisille pahaa joka on häntä parempi jossain, hän ei ikinä näe itsessään mitään vikaa, hän syyttää joka riidasta ja ongelmasta minua.
Mieheni kokee että elämä on taistelukenttä ja peli ja hän ei kestä vähääkään kritiikkiä. Hän on pelottavasti enenmmän ja enemmän äitinsä kaltainen.
Ja hän on myöntänyt ettei voi mennä kanssani naimisiin koska äitinsä ei anna lupaa koska ei pidä minusta enkä ole tarpeeksi hieno heidän sukuunsa.
Kerrotko, miten voisit ottaa tuon eron, kun lopussa kerrot, että ette ole naimisissa? Kyseessä on siis avomiehesi äiti, ei anoppi. Anoppi on aviomiehen äiti, eli kun olette laillisesti sukua keskenänne.
Hyvä on mieheni äiti ja avomieskin on kyllä mies. Ja ero kuin ero , toinen tapahtuu vain paperilla.
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=104&valikko=5
Varmasti voit keskustella jonkun asiantuntijan kanssa avomiehesi käytöksestä, sillä hän on tämän jutun keskushenkilö.
Jos kerran ette ole naimisissakaan, niin miksi siedät miestä sohvallasi? Ei hän voi sinulta lapsia viedä. Jos hän niin kuvittelee, niin pyydä häntä selittämään, miten se on mahdollista. Mihin hän lapset veisi?
On kai hän suomalainen ja samaa kirkkokuntaa kuin itse olet?
Jos kyseessä on joku toinen uskonto, rotu tai ihmisryhmä, voisi jotenkin käsittää, että kyseessä on kulttuurierot.
Mene hakemaan itsellesi apua, hommaa kaupungin vuokra-asunto itsellesi ja lapsillesi. Muuta pois. Jätä tuollainen raukkamainen ihmine, jos hän kerran ei voi alentua menemään naimisiin kanssasi.
Hanki itsellesi apua. Missä ovat omat vanhempasi ja ystäväsi?
Mies ei voi viedä sinulta lapsia, koska ette ole naimisissa. Hyvä, jos saa yhteishuoltajuuden. Lasten puolesta toivon, että saisi.
Kuinka kauan annat itseäsi kohdella tuolla tavalla? Mikä meitä naisia oikein vaivaa, kun mies voi olla kuin mikäkin machoilija ja sanoo vielä, ettei äiti ja suku salli avioliittoa, ikään kuin se ei olisi miehen oma valinta.
Miksi naiset suostuvat olemaan kynnysmattona? Miksi sinä koet sen helvetiksi? Olethan siinä vapaaehtoisesti.
Tämä olisi ihan oma keskustelunaiheensa.
kyllä mun avomiehen äiti on mulle anoppi. Avioliitto ja avoliitto on nykypäivänä lähestulkoon sama asia, ja kyllä mun mielestä kuulostaa pirusti paljon paremmalta sanoa anoppi meni kalaan kuin että avomieheni äiti meni kalaan.
Minun mielestä miehesi on jämähtänyt 5 vuotiaan tasolle, 5 vuotiashan ei näe mitään vikaa tai pahaa vanhemmissaan ja he on täydellisiä. Hän ihailee näiden sanontoja, tekoja ja mielipiteitä ja tottelee kaikessa. Hän myös toistaa näiden tapoja ja tekoja ja hänen mielestään hänen vanhempien tapa toimia on ainut ja oikea. Vai onko kenties miehesi äiti iskostanut miehesi mieleen ettei äidissä ja isissä ole mitään pahaa?
Sehän on niin, että ongelma on mies. Joka ei tajua tilannetta. Jos ei miehen asenne muutu aikuisemmaksi anoppi pääsee silmille hyppimään. Itse otin komennon kodisani, mutta mies puolusti aina anoppia, kymmenen vuotta riitti sairasta meininkiä.
Tossa tulikin jo jotain hyviä kirjoituksia. Positiivista on se, että tuo anoppi on VAIN anoppi. Negatiivista se, että miehesi on täysin samasta puusta veistetty ja hänen kanssaan joudut elämään - ja tämä on ongelma. Muista nyt, mitä kerroit miehesi uhkailuista, että olet piiritetty miehen toitotuksilla ja ehkä hänen sukulaisillaan, sun käsitys eron seuraamuksista voi olla aikas virheellinen. Ja onneksi ette ole naimisissa! Mutta siis nyt tosiaan otat auttaviin tahoihin yhteyttä, tiedustelet mahdollisuuksia.
Ja miehen suku ei voi sinulta lapsen huoltajuutta viedä. Ja onneksi pääset eroon suvusta. Huoltajuudessa arvioidaan osapuolia vanhempina ja sinä olet hyvä vanhempi. Niin tosin voi olla mieskin, mutta se ei oikeuta häntä yksinhuoltajuuteen. Joten nyt vaan pois tuosta painjaisesta ja hankit FAKTOJA et miehen syöttämiä pelotteluja.
Miehen kautta pääset eroon suvustakin. Ongelmia ja yhteydenpitoa voi olla eronkin jälkeen, mutta se on kuitenkin huomattavasti vähäisempää ja olet itse saanut vahvistettua itseäsi ja varmaan tietoisuutta oikeuksistasi.
kunhan vaan pääseteroon miehen suvusta. Just joo, sillä saat elämäsi onnen, lapsethan vain kärsivät.