On jo tällä ikää vaikeeta, teenkö oikein , teenkö väärin .
Monenlaista ajatusta päässä pyörii.
Suhteella ei ole mitään pohjaa mille rakentaa.
Teenkö siis niinkuin kuuluisa mies, lopetan suhteen tekstiviestiin?
Vai soitan ja kerron , tämä ei toimi?
Vai olen hiljaa ja odotan mitä toinen osapuoli saa aikaan?
On tää vaikeeta, nuorena oli tosi helppoa.
Monenlaista ajatusta päässä pyörii.
Suhteella ei ole mitään pohjaa mille rakentaa.
Teenkö siis niinkuin kuuluisa mies, lopetan suhteen tekstiviestiin?
Vai soitan ja kerron , tämä ei toimi?
Vai olen hiljaa ja odotan mitä toinen osapuoli saa aikaan?
On tää vaikeeta, nuorena oli tosi helppoa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minusta ihan suotta suomitaan jättämistä, joka tapahtuu muutoin kuin silmiin katsomalla.
On täysin inhimillistä, ettei vuosien seurustelua kykene lopettamaan toista silmiin katsomalla.
Itsekään en kyennyt, koska kumminkin rakastin miestäni, mutta piti vaan tajuta se tosiasia, ettei meillä menneet toiveet ja odotukset yksiin.
Jos nyt kuitenkin ajatellaan, niin tekstiviesti on ehkä tyly keino, vaikka tylyltä se tuntuu teki miten tahansa..
Itse kirjoitin kirjeen ja jätin sen pöydälle, myös varoitin etukäteen että se on ikävä kirje, joten mies jo tavallaan osasi varautua pahimpaan.
Tekstiviesti ei siinäkään mielessä toimi, että et voi tietää missä hän sitä lukee ja miten siihen reagoi. Lisäksi tekstiviesti-jättäminen aiheuttaa trauman ja ihminen alkaa pelästyä jokaista tekstiviestiä koko loppuelämänsä ajan, joten se on siinäkin mielessä epäreilua.
Tavallisia kirjeitä kuitenkin harvemmin nykyään saadaan, ainakin omalta puolisoltaan, joten se on siinäkin mielessä hyvä keino.
Itse olen vasta päälle parikymppinen, mutta näin itse ajattelen.