80-luvun lopulla Suomessa rakennetussa purkkarissa on patjojen alla tummaksi petsatut vanerit, joissa on kosteana ikävän pistävä, septitankkimainen haju. Samaa en ole huomannut tekstiileissä, patjoissa enkä näkyvissä puupinnoissa.
Otsonaattorit, yms. eivät ole poistaneet tätä vanerin omaa ominaishajua.
Haluaisin vähentää tai elimoida hajun ja ensimmäinen ajatus olisi lakata levyt puolihimmeällä Unicalla. Koepala on jo lakattu, mutta monivuotinen kokemus puuttuu.
Toimii varmasti käytännössä, mutta toimiiko teoriassa? Onko muita käsittelyvaihtoehtoja?
Septitankki on perässä laverin alla ja päästää hajuaan todennäköisesti letkunsa läpi. Onko letkua tai tankkia mahdollista käsitellä hajujen sulkemiseksi?
Otsonaattorit, yms. eivät ole poistaneet tätä vanerin omaa ominaishajua.
Haluaisin vähentää tai elimoida hajun ja ensimmäinen ajatus olisi lakata levyt puolihimmeällä Unicalla. Koepala on jo lakattu, mutta monivuotinen kokemus puuttuu.
Toimii varmasti käytännössä, mutta toimiiko teoriassa? Onko muita käsittelyvaihtoehtoja?
Septitankki on perässä laverin alla ja päästää hajuaan todennäköisesti letkunsa läpi. Onko letkua tai tankkia mahdollista käsitellä hajujen sulkemiseksi?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Myydä se homeinen skandi ja hankkia Bavaria tilalle. Niin kaikki järkimiehet tekee.
Kiitos nyt tästäkin. Homeen hajusta ei ole nyt kysymys, vaan hygroskooppisen aineen ominaishajusta kosteana ja sen peittämisestä. Patjojen ollessa paikallaan kesällä hajua ei helposti huomaa, silloin tuoksuu massiivinen jalopuu.
Uudet lasikuituveneet haisevat aina, päinvastoin kuin autot, pahalle. On sääli, että siinä vaiheessa kun bavarian liuotinhöyryt olisivat vihdoin haihtuneet, sillä ei ole enää myyntiarvoa.
Hitaammin valmistettavat (esim. skandit) ehtivät haihduttaa kaasunsa pitkän valmistusprosessinsa aikana. Sanoisin sitä melko pieneksi ongelmaksi. Haju haihtuu ensimmäisen purjehduskauden aikana.
ei ne "liuotin höyryt" häiritse muita kuin skandiveneilijöitä.
Vanerit haisevat koska ne ovat märät kun niihin on kondensoitunut kosteutta, joka on imeytynyt niihin. Lakalla voit estää kosteuden imeytymisen vaneriin, jolloin kosteus pysyy patjassa jolloin puolestaan se homehtuu. Ratkaise ongelma järjestämällä ilmankierto patjan alle. Sälepohja venerin tilalla on paras, mutta solumuovinen verkkomattokin patjan alla auttaa.
Kiitos ajatuksesta.
Olen samaa mieltä siitä, että vanerilla on kyky imeä kosteutta, mutta ei niin suuri, että patjat sen ansioista pysyvät kuivina. (Veneessä on jo kuvaamasi ritilät.)
vähän kosteutta imee, mutta ei paljon. Puukerrosten välissä on aina liimaa, mikä estää kosteuden imeytymisen. Sanoisin, että lakkaa ne vanerit vaan. Ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Kuten varmaan suurin osa muistakin, nostan patjat poikittain aina nukutun yön jälkeen kosteuden haihtumiseksi ( rei'itetty vaneri alla).
lakkaa sitten moneen kertaan. Suosittelen melko isojen reikien poraamista. Omassa veneessäni punkkien alusvanereissa on kymmenkunta 4 cm läpimittaista reikää. Se parantaa patjan tuuletusta. Kesällä ne pysyvät niin kuivina, ettei patjoja tarvitse nostaa.
Ne septin letkut sinun kannattaa uusia! Aikaisemmin ei kunnollisia hajua päästämättömiä letkuja ollut markkinoilla. Haju alkoi tulla läpi aivan kuten totesit.
Noissa rei'issä ja lakkaamisessa vasta niiden porauksen jälkeen voi ollakin ideaa.
Onko mitään käytännön ja kokemuksen mukanaan tuomaa havaintoa siitä, että laverien rei'ittäminen ei olisikaan fiksua?
- rakenteellisia syitä?
- kosteutta patjoihin helpommin reikien kautta? Vanerien alainen tila on kuitenkin merta vasten ja viileämpää kuin kajuutan ilma. Niin kauan kuin patjat ovat paikallaan, alustila pitäisi tuulettaa muulla keinoin.
En ole nähnyt rei'ityksiä uusissa veneissä.
* * *
Käyn septin letkut läpi tilaisuuden tullen.
on reiät vanereissa, siis uusissakin
Tähdennän vielä, että kyseiset reiät ovat hulppeiden parivuoteiden alla olevissa jämäköissä, mahonkiviilutetuissa ja molemmin puolin (myös sivujen ja reikien osalta) pintakäsitellyissä vanerilevyissä.
Pystytkö sanomaan, minkä kokoisia reiät ovat, ja kuinka tiheässä?
Näyttääkö siltä, että reikien tarkoitus on tuulettaa allaoleva tila (jolloin reikiä on vain tietyllä alueella, vai tuulettaa patjat (jolloin reikiä on koko patjojen peittämällä alueella)?
Tuntuvat nähtynä suurilta, mutta varsinaisessa käytössään ei reikiä paksun patjan alta tunnista. Ne on muistini mukaan noin 20 cm:n päässä toisistaan.
Onko reikiä tasaisesti kaikkien patjojen alla vai vain tietyissä paikoissa?
...vaan öljyä. Kosteassa tilassa olevassa vanerissa ei lakka pysy kuitenkaan. Lisäksi oikein valituu puuöljy sisäältää laho/homesuojaa ja saa koko veneen tuoksumaan.. no just öljytyltä.
Kannatta ehkä silti porailla myös niitä lisäreikiä siihen levyyn, ei siitä ainakaan haittaa ole. Jos haluaa, niin lakata voi öljyämisen lisäksi ja silloin se lakkakin pysyy paremmin. Olen käyttänyt K-raudasta 4 euroa purkki maksavaa "Kymppi" -puuöljyä veneen sisätilojen vaneriosien öljyämiseen. Tosin osan vanareista lakkasin sitten kahden kesän jälkeen uuden öljykäsittelyn kera. Käytin muuten Unican puolihimmeää.
Vastoin yleistä harhakäsitystä lakka pysyy paremmin öljytyssä puussa, kuin öjyämättömässä.
Syy on yksinkertainen: öljytyssä puussa ei ole vettä. Jos lakan alle jää kosteutta, niin se saa lakan irtoamaan aina lämmettään, kun vesi pyrkii haihtumaan.
Öljyn pointti on sen imeytymisessä puun pintakerrokseen paremmin kuin lakalla - muutenhan pelkkä lakkaus riittäisi - ja näiden toimimisesta yhdessä.
Hyvä artikkeli:
http://www.puuvene.fi/content/view/38/85/1/1/
jälkeen. Kyseessä vanha S&S Swan. Lakkakerros ei ole irronnut eikä hilseillyt mistään, ei homettakaan missään.
Onko kyseessä ´väärin sammutettu tulipalo´? Miksi pitäisi öljytä, jos lakkaamallakin pysyy 30 vuotta siistinä? Olisiko ongelmien syy sittenkin joku muu, vaikkapa puutteellinen ilmanvaihto?
..voi lakata, tietysti.
Tuosta ekasta kirjoituksesta kun jäi sellainen käsitys, että vanerit on nyt ilman lakkaa. Tietysti se lakka on pysynyt siinä 29 vuotta, kun se on veistämöllä ensin öljytty ja sen jälkeen lakattu. Tuota öljyämistä suosittelin lähinnä siksi, että harvoin suomalaisella venetelakalla kevätkunnostuksen aikaan saavutetaan sellaiset kosteusolosuhteet, että pelkkä lakkaus pysyisi kovinkaan hyvin vanerissa kiinni, varsinkaan tuollaisessa kosteutta keräävässä paikassa.
Mutta ihmettelen, että miten se voi haista, jos siinä on nyt yhtenäinen ehjä lakkapinta? Pelkkä pesu saattaa silloin riittää...
Jospa nyt syynä on kuitenkin se puutteellinen ilmanvaihto.
kannattaa lukea. Usein suositellaan ensimmäisen kerroksen vetämistä ohennetulla lakalla (esim. 20% ohenninta), jotta lakka imeytyy puuhun. Kyllä lakka pysyy vanerissa. Kokemusta omista puuveneistä yli 40 v.
Jos meinaat lakata ennen kevättä, ota vanerit sisätiloihin ja tee hommat siellä.
JOs vanerisi haisevat, pese ja kuivata, hio ja lakkaa!
Tämän keskustelun ensimmäisen kirjoituksen vanerilevyt ovat olleet ilman lakkaa, pelkästään petsattu.
... siis alkuperäiseen ehdotukseeni: Öljyä ne.
On helpompaa ja lopputulos on parempi.
Toki öljyäminenkin kannattaa tehdä mahdollisimman kuivalle puulle, joten jos mahdollista niin vie ne levyt sisätiiloihin kuivumaan ja käsittele ne keväämmällä.
" Ohjeet kannattaa lukea. Usein suositellaan ensimmäisen kerroksen vetämistä ohennetulla lakalla (esim. 20% ohenninta), jotta lakka imeytyy puuhun. Kyllä lakka pysyy vanerissa. Kokemusta omista puuveneistä yli 40 v. "
Niin, ja minä teen ekan lakkauksen 50/50 seoksella, seuraavat 80/20 seoksella ja vasta viimeiset pelkällä lakalla.
Ja välihionnat joka välissä, kun tuppaa puu nostamaan karvat pystyyn joka käsittelyllä.
Kyllä lakkakin pysyy vanerissa, siitä olen samaa mieltä. Tosin tuossa kun tein muutamaan veneeseen uudet kajuutan luukut mahonkivanerista, niin lakkasin vain ulkopinnan ja sivut/sisäpinnan vain öljysin. JOs tuollaisen vanerin lakkaa kauttaaltaan, niin sinne levyyn jäänyt kosteus (täysin kuivaksihan sitä ei helposti saa) puskee läpi jossain vaiheessa. Perinteisesti samasta syystä ei puuveneiden rungon sisäpuolta ole maalattu/lakattu ollenkaan. puun täytyy saada hengittää.
Mutta lakkausohjeissa usein kehotetaan puhdistamaan kaikki öljy pois puusta, kun itse teen juuri päinvastoin, eli öljyän puun huolella ennen lakkausta. Sen ansiosta lakka pysyy paremmin puussa kiinni ja puullehiomista on tarvinnut tahdä paljon harvemmin.
Niin, ja minäkin olen noita puuveneitä korjaillut ja niillä purjehtinut jo -70 luvulta asti. Tosin tuon lakattavan puun öljyämisen hyödyt opin vasta kymmenisen vuotta sitten.
on vesiliukoinen pinotex extra. Vesiliukoisena se imeytyy puuhun paljon syvemmälle kuin mikään öljyliukoinen. Kaikki painekyllästyslaitokset käyttävät tästä syystä ainoastaan vesiliukoisia aineita. Puuhan imee vettä sisäänsä ihan luonnostaan, jolloin vesiliukoinen kylläste todellakin toimii paremmin. Ei sinisty, eikä homehdu. Käsittele huolella kuivattu vaneri sillä kauttaaltaan. Kuivaa huolella uudestaan ja vedä lakka päälle. Erityisesti vanerin reunat on syytä käsitellä todella huolella ja pyöristää terävät särmät hiomalla ennen käsittelyä, muuten lakkakerros murtuu sieltä myöhemmin. Kyllä pysyy lakka ja pitkään, eikä tarvi öljytä. Ei tahraa patjoja eikä haise ja kestää pitkään. Muistathan tehdä patjan alapuoliseen tilaan tuuletusaukot myös muualle kuin patjan läpi !