Lähtökohta on se, että ASB:n tai ESP:n ei kuulu näkyä, ei kuulua eikä tuntua normaaliajossa lainkaan. Vaikka ajan paljon ja "joutuisasti" en muista esim. tänä talvena ASB:n tai ESP:n toimineen. Mutta tottakai joskus voi tulla yllätyksiä ja silloin em. ominaisuudet tarvitaan autossa.
Minulla on mahdollisuus testata ja kokeilla kys. järjestelmiä turvallisissa olosuhteissa normaali ajonopeuksilla. Niin hyvin esim. ESP toimii, että autoa ei kertakaikkiaan saa hallitsemattomaan luistoon testiolosuhteissa.
ASB:stä toteaisin lisäksi seuraavaa. Yleensä ASB -ominaisuutena pidetään pyörien lukkiutumattomuutta ja siitä seuraavaa ohjattavuutta mm. paniikkijarrutuksissa. Sitten kun joku ei milloinkaan kohtaa tilannetta, että ABS toimisi käytännön olosuhteissa niin sitten väitetään ABS:n olevan tarpeeton. Näin ei kuitenkaan ole todellisuudessa. Kun autossa on ABS ominaisuus voidaan jarrujako ja jarrudynamiikka suunnitella siten, että jarrutus on paljon tehokkaampaa ja miellyttävämpää kuin ilman ABS jarruja varustetulla autolla.
Itse pidän ABS:n tärkeimpänä plussana juuri parempaa ja toimivampaa jarrujakoa enkä niinkään lukkiutumattomuutta, joka joissakin tilanteissa voi olla myös huono ominaisuus.
Minulla on mahdollisuus testata ja kokeilla kys. järjestelmiä turvallisissa olosuhteissa normaali ajonopeuksilla. Niin hyvin esim. ESP toimii, että autoa ei kertakaikkiaan saa hallitsemattomaan luistoon testiolosuhteissa.
ASB:stä toteaisin lisäksi seuraavaa. Yleensä ASB -ominaisuutena pidetään pyörien lukkiutumattomuutta ja siitä seuraavaa ohjattavuutta mm. paniikkijarrutuksissa. Sitten kun joku ei milloinkaan kohtaa tilannetta, että ABS toimisi käytännön olosuhteissa niin sitten väitetään ABS:n olevan tarpeeton. Näin ei kuitenkaan ole todellisuudessa. Kun autossa on ABS ominaisuus voidaan jarrujako ja jarrudynamiikka suunnitella siten, että jarrutus on paljon tehokkaampaa ja miellyttävämpää kuin ilman ABS jarruja varustetulla autolla.
Itse pidän ABS:n tärkeimpänä plussana juuri parempaa ja toimivampaa jarrujakoa enkä niinkään lukkiutumattomuutta, joka joissakin tilanteissa voi olla myös huono ominaisuus.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ennen kuin kukaan ehtii sanoa, että optimijarrutus tuottaa paremman hidastuvuuden, niin tottahan se on, mutta käytännön tilanteissa kukaan ei optimijarruta. Ja sorapinnalla, missä lukkiutuva rengas kaivautuu, se pysähtyy toki tehokkaammin. Mutta meille tumpuloille, joilla on takana vasta reilut 20 vuotta ja miljoona kilometriä auton ratissa, tuo ABS on paitsi tehokas, myös turvallinen laite.
Huippukuskit ovat tietysti erikseen. Niiden Civiceissä ja Bemareissa ei tietenkään tarvita abseja eikä edes turvatyynyjä, koska karvanopat ajavat saman asian, mutta ovat kevyempiä ja siten urheilullisempia.
Mutta luistonesto kiihdytyksessä on tarpeeton ja suorastaan haitallinen. Käyttäkää asioista ymmärrettävää kieltä!
mielestäni liukkailla aivan ehdoton vehjet.ei tarvi muutakuin painaa kaasu pohjaan ,niin luistonesto antaa maksimi kiihdytyksen.ensimmäistä kertaa on autossa myöskin ajonhallinta,ja kumpikin on hyvinkin käytännölllisiä.
"Itse pidän ABS:n tärkeimpänä plussana juuri parempaa ja toimivampaa jarrujakoa enkä niinkään lukkiutumattomuutta"
Jäi askarruttamaan mitä tuo tarkoittaa ?
Jarrutuksissa joissa ABS ei vielä aktivoidu, jarrut toimivat kuin absittomatkin.
Myös absittomissa (josko niitä enää on), jarrupaine jakautuu akseleiden välillä kuorman mukaan, kuten ABS.ssakin.
Miten paljon jarrujako poikkeaa ja kuinka sen voi normaaliajossa havaita ?
Monissa absittomissa autoissa on takajarrut säädetty niin, että ne eivät useinkaan ota osaa jarrutustapahtumaan lainkaan. Tämä on tehty estämään pyörähtäminen jarrutuksissa. Vasta, jos täydessä lastissa olevaa autoa joutuu jarruttamaan lujaa, tulevat takajarrut mukaan ja silloin ne saattavat olla jo jumissa.
ABS-auto jarruttaa kaikilla pyörillä , koska pelkoa lukkiutumisesta ja pyörähdyksestä ei ole.
Auto jossa takajarrut takertelee on viallinen, siitä ei ollut kyse.
Jos normaali ajotilanteissa jarrutukset enimmäkseen on 0...75% maksimihidastuvuudesta (suuremmat hidastustarpeet on jo erikois- tai hätätilanteita), niin tuolloin ei tietenkään ABS toimi ja jarruteholtaan pelkät etujarrutkin ovat riittävät ko. hidastuvuuksiin.
Kaikki kunnossa olevat autot jarruttavat myös takapyörillä, mutta mistä kuljettaja voi päätellä paljonko takajarrut osallistuvat jarrutukseen tai kuinka se vaikuttaa auton käyttäytymiseen ?
ps,
En tarkoita takapainoisia jarruja, enkä hätäjarrutuksia, niissä eron kyllä huomaa.
ABS auton ja ABSittoman auton eron huomaa parhaiten ja konkreettisimmin seuraavissa olosuhteissa:
Oletetaan, että perheessä on kaksi samanlaista autoa sillä erolla, että toisessa on ABSit ja toisessa ei. Ajat talvella vuoropäivinä kummallakin autolla .
Kun allasi on ABSiton auto ja lähestyt korotettua suojatietä, risteystä tms. ja kun painat jarrua niin aika helposti käy siten, että hyvin helposti ja nopeasti etupyörät tahattomasti lukkiutuvat ja takapyörät pyörivät. Ja jos testaat ja tutkit kys. ominaisuutta huomaat, että testissa etupyörät lukkiutunat pienellä voimalla ja takapyörät vasta kun poljinta painetaan tosi voimakkaasti. Itse asiassa em. lisäpoljinvoima jää useinmiten kolaritilantessa painamatta koska kuski luulee jarrutuksen olevan max voimalla kun etupyörät lukkiutuvat. Todellisuudessa painamalla niin voimakkaasti jarrupoljinta, että takajarrutkin lukkiutuvat saavutettaisiin huomattavasti parempi hidastuvuus.
Vastaavassa edellä kuvatussa jarrutustilanteessa ABS auto jarruttaa tasapuolisesti (oikealla jarrujaolla) etu ja taka-akselilla, minkä johdosta normaalisti kitka renkaan ja tien välissä riittää mainiosti halutun hidastuvuuden saavuttamiseen ilman luistoa (ABS:n ravistusta)
Lukkojarrutukset erikseen mutta mistä johtuu että nimenomaan lumella ja huonolla kitkalla ABS jarrujen hidastuvuus, raksutti tai ei, on lähes surkea absittomiin verrattuna ?
(myös oma kokemus)
Voisiko "optimi jarrupaineen jako" olla sittenkin vain vahva mielikuva, vai löytyykö asiaan jotain faktaa missä vaiheessa takajarrut tulee mukaan ja millä voimalla.
Aloituksessani kirjoitin:
"Itse pidän ABS:n tärkeimpänä plussana juuri parempaa ja toimivampaa jarrujakoa enkä niinkään lukkiutumattomuutta, joka joissakin tilanteissa voi olla myös huono ominaisuus."
Olen siis kanssasi samaa mieltä että ABS voi olla joissakin tilanteissa huono.
Mutta jos kaikki on kunnossa niin ABS auton jarrudynamiikka toimii paremmin ABSittomaan verrattuna kun puhutaan lukkiutumattomasta/raksuttamottomasta kitka/käyttötilanteesta.
Kun ABS raksuttaa tai perinteinen jarru lukkiutuu on jo vetelät housuissa. Nyt keskustellaan tilanteesta jolloin jarrutellaan siten että pyörän pito ei irtoa.
Eli pointtini vielä kerran:
Kun painat ABS autossa hellästi jarrua niin sekä etu-akseli, että taka-akseli osallistuvat jarrutukseen "oikeassa suhteessa".
Kun painat perinteisen auton jarrua hellästi niin käytännössä vain etuakseli jarruttaa (ja luistaa herkästi) eikä taka-akseli välttämättä jarruta juuri lainkaan.
Mulla sai aikoinaan kerran vuodessa herkistellä Saabin takajarruja, kun ne jumiutuivat käytön puutteessä.
Edellyttäen että varusteena on EBD.
Se voi olla tai puuttua ABS.
issa tai ABS. ittomissa.
Mekaaninen paineenjako on molemmissa suunnilleen samanlainen.
Pitävällä pinnalla on mahdotonta kuljettajan tietää paljonko takapyörät jarruttaa, esimerkiksi normaalissa etuvetoautossa täysjarrutuksessa (u=1) vain n 15%, jonka ilmeisesti tiedätkinn.