se, että olen seurustellut poikakaverini kanssa vuoden ajan. Meidän suhde on ollut myrskyisä ja koko ajan on ollut ahdistunut olo, että mitä seuraavaksi. Riidat kuitenkin sovitaan ja hän vannoo aina, että rakastaa mua ja olen hänen elämänsä nainen. En enää kuitenkaan tiedä jaksanko tällaista teinimeininkiä enää, olen kuitenkin kohta jo kolmekymppinen nainen. Poikakaverini on samanikäinen kanssani, mutta välillä tuntuu että se ei näy missään. Hän on mustasukkainen kaikesta, ei haluais mun käyvän missään, on melko pinnallinen- saanut ihan kaiken lapsena periksi jne. Itse olisin jo valmis sellaiseen kypsempään suhteeseen, jossa oikeasti kunnioitetaan toista, luotetaan ja rakastetaan - eikä sitä tarvitsisi edes koko ajan hokea.
Kai mulla on ollut se ajatus, etten parempaakaan saa, mutta loppupeleissä ei kai se nyt ihan tottakaan ole. Ennen kaikki suhteeni olivat tällaisia enkä tiennyt paremmasta. Tapailin kuitenkin vähän aikaa ihanaa ja rauhallista miestä, mutta se suhde kaatui elämäntilanteisiimme. Nykyään kuitenkin tiedän, kuinka kaunis asia kahden ihmisen välinen suhde voi olla eikä sen tarvitse olla ahdistavaa. Tuntuu vain, että nykyään on hirvittävän vaikeaa rakentaa sellaista kypsää suhdetta.
Tulipahan purkauduttua. Niin kysymys on se, että pitäiskö mun lopettaa suhde ja vastauksenkin taidan itse tietää. En vain haluaisi rikkoa poikakaverini sydäntä, mutta en enää jaksaisi tätä suhdettakaan.
Kai mulla on ollut se ajatus, etten parempaakaan saa, mutta loppupeleissä ei kai se nyt ihan tottakaan ole. Ennen kaikki suhteeni olivat tällaisia enkä tiennyt paremmasta. Tapailin kuitenkin vähän aikaa ihanaa ja rauhallista miestä, mutta se suhde kaatui elämäntilanteisiimme. Nykyään kuitenkin tiedän, kuinka kaunis asia kahden ihmisen välinen suhde voi olla eikä sen tarvitse olla ahdistavaa. Tuntuu vain, että nykyään on hirvittävän vaikeaa rakentaa sellaista kypsää suhdetta.
Tulipahan purkauduttua. Niin kysymys on se, että pitäiskö mun lopettaa suhde ja vastauksenkin taidan itse tietää. En vain haluaisi rikkoa poikakaverini sydäntä, mutta en enää jaksaisi tätä suhdettakaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Otsikko kertoo jo paljon. Luulen, että sinun kannattaa oikeasti puhua avoimesti teidän tilanteestanne.
Omasta mielestäni nykyään on menty siihen, että jos suhteessa on vähänkin vikaa pistetään suhde poikki. Juttele hänen kanssaan ja tee kaikkesi asian korjaamiseksi. Uskon, että jos olette jo vuoden olleet yhdessä niin kyseessä ei voi olla ihan mikä tahansa ihastus. Suhteeseen pitää olla valmis panostamaan ja olla avoin myös sen ongelmista. Nyt on sun aika panostaa ja olla avoin:)
Kerro mitä mieltä olet tästä jatkuvasta kinaamisesta, mutta älä kuitenkaa esitä asiaa uhkavaatimuksena. Eli ei "Tottele tai jätän sut" tyylillä. Kyllä hän ymmärtää varmaan itsekin tilanteen. Tietenkin voi olla ettei homma tämänkään jälkeen toimi, mutta ainakin voit sanoa kaikkesi yrittäneesi.