Mikä puukattilaksi

Ensiksi oli pellistä värkätty alapalokattila, jossa oli lyhyiden klapien syöttösiilo, toimi hyvin jonkun aikaa kunnes peltien saumoista alkoi vuotaa vesi pesään. Hyötysuhde oli varmaan hyvä ja täyttövälit pitkät, vaati savuimurin ja sen automatiikan, sekä 35 cm puut.
Nyt on VALURAUTAINEN yksinkertainen yläpalokattila, 50 cm puut, luonnollinen veto, huonompi hyötysuhde (10% huonompi valm. ilm.) lyhyemmät täyttövälit, lähes puolta pienempi.

teettää töitä kirjoitti:

Ensiksi oli pellistä värkätty alapalokattila, jossa oli lyhyiden klapien syöttösiilo, toimi hyvin jonkun aikaa kunnes peltien saumoista alkoi vuotaa vesi pesään. Hyötysuhde oli varmaan hyvä ja täyttövälit pitkät, vaati savuimurin ja sen automatiikan, sekä 35 cm puut.
Nyt on VALURAUTAINEN yksinkertainen yläpalokattila, 50 cm puut, luonnollinen veto, huonompi hyötysuhde (10% huonompi valm. ilm.) lyhyemmät täyttövälit, lähes puolta pienempi.

Lue lisää

Tuo työ/täyttöväli on aika merkitsevää. Ei tartte aina juosta pannua paapomassa. Parhaat ala-/käänteipalokattilat lataa varaajan yhdellä täytöllä ymmärtääkseni.

Eli tulet kattilaan ja homman voi "unohtaa".

watti kirjoitti:

Tuo työ/täyttöväli on aika merkitsevää. Ei tartte aina juosta pannua paapomassa. Parhaat ala-/käänteipalokattilat lataa varaajan yhdellä täytöllä ymmärtääkseni.

Eli tulet kattilaan ja homman voi "unohtaa".

Lue lisää

Yläpalokattila työllistää reippaasti enemmän kuin alapaloinen, näin olen ymmärtänyt. Toistaiseksi täällä ollaan vain kirjaviisaita, totuus paljastuu vasta sitten, kun laitteet on asennettu ja käytännön touhu alkaa. Jos valitsen helpomman ja halvemman laiteratkaisun eli yläpalokattilan pelkään tilannetta, että viikon päästä olen jo suivaantunut jatkuvaan pannun täyttämiseen. Toisaalta painavan alapalokattilan sovittelu ja varsinkin siirto pannuhuoneeseen (kellarissa) on melkein mahdoton yhtälö.

Ranskanpulla kirjoitti:

Yläpalokattila työllistää reippaasti enemmän kuin alapaloinen, näin olen ymmärtänyt. Toistaiseksi täällä ollaan vain kirjaviisaita, totuus paljastuu vasta sitten, kun laitteet on asennettu ja käytännön touhu alkaa. Jos valitsen helpomman ja halvemman laiteratkaisun eli yläpalokattilan pelkään tilannetta, että viikon päästä olen jo suivaantunut jatkuvaan pannun täyttämiseen. Toisaalta painavan alapalokattilan sovittelu ja varsinkin siirto pannuhuoneeseen (kellarissa) on melkein mahdoton yhtälö.

Lue lisää

http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_07.pdf

Näillä keleilla kunnolla eristetyssä talossa on riittänyt kerta päivään kattilan lämmitys ja pannuhuoneessa tarvii käydä kerran puoleentoista tuntiin. Saunapäivinä olen lämmittänyt kahdesti.

Sinulle sinänsä käänteispalokattilakin käy kun hormia taitaa olla 7 metriä kellarista katolle? Eli veto riittää. Esim Arimaxin alapalo ja yläpalokattiloiden (240 35) ero on puolet, siis 240 menee 50 ja 35 menee 100 litraa halkoja kerralla (kokemuksia molemmista kattiloista). Itsellä on yläpaloinen, kun ykskerroksiseen taloon en tahtonut tehdä 6 metristä piippua joka ois tullut 2.5m katosta ylöspäin. Naapurilla on kellarissa alapaloinen ja 7m piipulla toimii hyvin, hänellä on myös 1 m3 suurempi varaaja, joten voi lämmittää huoleti aina uunillisen kerrallaan.

Laita varaajaan sähkövastus, niin milloin ei huvita lämmittää se napsahtaa sähkölle.

teettää töitä kirjoitti:

Ensiksi oli pellistä värkätty alapalokattila, jossa oli lyhyiden klapien syöttösiilo, toimi hyvin jonkun aikaa kunnes peltien saumoista alkoi vuotaa vesi pesään. Hyötysuhde oli varmaan hyvä ja täyttövälit pitkät, vaati savuimurin ja sen automatiikan, sekä 35 cm puut.
Nyt on VALURAUTAINEN yksinkertainen yläpalokattila, 50 cm puut, luonnollinen veto, huonompi hyötysuhde (10% huonompi valm. ilm.) lyhyemmät täyttövälit, lähes puolta pienempi.

Lue lisää

Tarkennas vähän.
Minkälainen "pellistä" värkätty alapalokattila se oli joka saumoista vuotaa ja mitä teit kun sait sen vuotamaan. Voithan kertoa merkinkin.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että 15v yläpaloisella lämmitellessäni vihdoin kypsyn siihen pannuhuoneessa asumiseen ja viime keväänä
vaihdoin alapaloiseen. Nyt on lämmitys helppoa.
Pannullinen ja varaaja on kuuma.
Eikä enää naaparit napise jatkuvasta savuttamisesta. Ala- niinkuin käänteispaloisilla
lämmität savuttamatta. yläpaloisella et koskaan.

Laiskan miehen hoitama yläpalokattila(poltetaan täysiä pesällisiä 50-55%
Tarkan miehen hoitama yläpalokattila(poltetaan pesä 50-70% täyttöasteella) 65-70%
Tavanomainen alapalo tai käänteispalo( esim. Arimax 35 tai Veda 35) 75%
Hienolla säätöautomatiilalla ja paljon keraamisia osia sisältävä käänteispalo 80%.
Mainosten lupaamasta hyötysuhteesta voi hyvinkin ottaa pois 10%, kun puhutaan koko paloajan hyötysuhteesta.
Itselläni Veda 35 ja tilan puutteen vuoksi vain 1 kuution varaaja.Hyvin tuokin yhdistelmä pelittää. Tänä talvena olen päässyt vuorokauden polttamalla pesällisen havupuusta tehtyä puolimetristä klapia.Tuo pesällinen on noin 105 litraa puuta.Talo on pureristeinen ja lämmitettävää lienee 120 neliötä. Oma laskelmani on, että Vedan hyötysuhde on juuri tuossa lähellä 75%:a.

pähkäilevälle kirjoitti:

http://www.puuenergia.fi/koneet/kiinteat_kattilat_07.pdf

Näillä keleilla kunnolla eristetyssä talossa on riittänyt kerta päivään kattilan lämmitys ja pannuhuoneessa tarvii käydä kerran puoleentoista tuntiin. Saunapäivinä olen lämmittänyt kahdesti.

Sinulle sinänsä käänteispalokattilakin käy kun hormia taitaa olla 7 metriä kellarista katolle? Eli veto riittää. Esim Arimaxin alapalo ja yläpalokattiloiden (240 35) ero on puolet, siis 240 menee 50 ja 35 menee 100 litraa halkoja kerralla (kokemuksia molemmista kattiloista). Itsellä on yläpaloinen, kun ykskerroksiseen taloon en tahtonut tehdä 6 metristä piippua joka ois tullut 2.5m katosta ylöspäin. Naapurilla on kellarissa alapaloinen ja 7m piipulla toimii hyvin, hänellä on myös 1 m3 suurempi varaaja, joten voi lämmittää huoleti aina uunillisen kerrallaan.

Laita varaajaan sähkövastus, niin milloin ei huvita lämmittää se napsahtaa sähkölle.

Lue lisää

... kun ei oikein tiedä mitä tekisi. Valittavan ratkaisun kanssa toimitaan vuosikausia. Järkevintä
varmaankin olisi palastella investointia pitemmälle jaksolle ja sitä kautta saada taloudellista perustetta alapaloiselle järjestelylle, joka kaikinpuolin vaikuttaa olevan saasteettomampi, tehokkaampi sekä vähätöisempi.
Kynnys seinien kaatamiseen alapaloisen vuoksi on kuitenkin aika korkea, eli mietittävää riittää edelleen.

Nimimerkille "pähkäilevälle" (ja muillekin):
Kerroit omaavasi kokemusta Arimaxin tuotteista.
Miten käytännössä koet työmääräeron 240:n ja 35:n
välillä? Jos vaikka kahden kuution varaaja ammutaan kohtalaisen viileästä tilasta palvelukuntoon, tarvitseeko 240 tupladuunin ja -ajan verrattuna 35:een?

Varaajan optimaalinen mitoitus on vielä hakusessa, mutta täytyy nyt ensin päättää lopullisesti kattila-asia.

........ kirjoitti:

Laiskan miehen hoitama yläpalokattila(poltetaan täysiä pesällisiä 50-55%
Tarkan miehen hoitama yläpalokattila(poltetaan pesä 50-70% täyttöasteella) 65-70%
Tavanomainen alapalo tai käänteispalo( esim. Arimax 35 tai Veda 35) 75%
Hienolla säätöautomatiilalla ja paljon keraamisia osia sisältävä käänteispalo 80%.
Mainosten lupaamasta hyötysuhteesta voi hyvinkin ottaa pois 10%, kun puhutaan koko paloajan hyötysuhteesta.
Itselläni Veda 35 ja tilan puutteen vuoksi vain 1 kuution varaaja.Hyvin tuokin yhdistelmä pelittää. Tänä talvena olen päässyt vuorokauden polttamalla pesällisen havupuusta tehtyä puolimetristä klapia.Tuo pesällinen on noin 105 litraa puuta.Talo on pureristeinen ja lämmitettävää lienee 120 neliötä. Oma laskelmani on, että Vedan hyötysuhde on juuri tuossa lähellä 75%:a.

Lue lisää

Tässä alkaa tulla myös laitteistoesimerkkejä, mikä toki on hyvä asia.

Sinulla on siis Veda 35 ja kuution varaaja. Kuution varaajaa minäkin mietin siinä tapauksessa, että joudun päätymään yläpaloiseen. Alapaloisen tapauksessa saattaa kuution purkki olla hieman nafti, mutta ihan hyvä tietää, että tuokin yhdistelmä pelittää, toki otettava ympäristötekijät huomioon, kämpät kun ovat kovasti
erilaisia.
Oletko käyttänyt koskaan öljypoltinta Veda - kattilassa ?

Ranskanpulla kirjoitti:

Tässä alkaa tulla myös laitteistoesimerkkejä, mikä toki on hyvä asia.

Sinulla on siis Veda 35 ja kuution varaaja. Kuution varaajaa minäkin mietin siinä tapauksessa, että joudun päätymään yläpaloiseen. Alapaloisen tapauksessa saattaa kuution purkki olla hieman nafti, mutta ihan hyvä tietää, että tuokin yhdistelmä pelittää, toki otettava ympäristötekijät huomioon, kämpät kun ovat kovasti
erilaisia.
Oletko käyttänyt koskaan öljypoltinta Veda - kattilassa ?

Lue lisää

Ostin kyllä tuon Vedan suuluukulla, jossa mahdollisuus käyttää öljypoltinta, koskapa entinen kattilani oli kaksoiskattila varustettuna öljypolttimella ja minulla on jopa 3 kuution maanalainen öljysäiliö.
Koskapa öljy ja puu ovat lähes samanhintasia, tulin toisiin aatoksiin ja kattilan asennusvaiheessa varaajan ollessa tyhjä vedestä asennutin sinne 6 kW:n sähkövastuksen, joka kyllä riittää pitämään peruslämmön talossa, jos lähden matkoille.Tulevana kesänä kaivan tuon öljysäiliön ylös maasta ja myyn romunkerääjälle.
Yllättävän hyvin tuo yhdistelmä pelaa. Pannun pesä puita täyteen ja sytytys, joka on todella helppo verrattuna vaikka alapaloiseen.Kun on kunnolla syttynyt niin puhallin päälle ja suuluukku kiinni ja sen jälkeen se hoitaa itse itsensä. Kun pesällinen on palanut, puhallin sammuu. Eli tulen teon jälkeen voi vaikka lähteä pois kotoa, ei minkäänlaista ravaamista pannuhuoneessa. Myöskään sauhu ongelmaa ei ole, koskapa suuluukkua avatessa voi aukaista nk. ohitusluukun.

....... kirjoitti:

Ostin kyllä tuon Vedan suuluukulla, jossa mahdollisuus käyttää öljypoltinta, koskapa entinen kattilani oli kaksoiskattila varustettuna öljypolttimella ja minulla on jopa 3 kuution maanalainen öljysäiliö.
Koskapa öljy ja puu ovat lähes samanhintasia, tulin toisiin aatoksiin ja kattilan asennusvaiheessa varaajan ollessa tyhjä vedestä asennutin sinne 6 kW:n sähkövastuksen, joka kyllä riittää pitämään peruslämmön talossa, jos lähden matkoille.Tulevana kesänä kaivan tuon öljysäiliön ylös maasta ja myyn romunkerääjälle.
Yllättävän hyvin tuo yhdistelmä pelaa. Pannun pesä puita täyteen ja sytytys, joka on todella helppo verrattuna vaikka alapaloiseen.Kun on kunnolla syttynyt niin puhallin päälle ja suuluukku kiinni ja sen jälkeen se hoitaa itse itsensä. Kun pesällinen on palanut, puhallin sammuu. Eli tulen teon jälkeen voi vaikka lähteä pois kotoa, ei minkäänlaista ravaamista pannuhuoneessa. Myöskään sauhu ongelmaa ei ole, koskapa suuluukkua avatessa voi aukaista nk. ohitusluukun.

Lue lisää

"Koskapa öljy ja puu ovat lähes samanhintasia"

Tarkoitit varmaankin, että öljy ja sähkö ovat hinnallisesti aika lähellä toisiaan.

Sinulla on aikaisemmin ollut öljylämmitys, joka tyypillisesti vaatii haponkestävän sisäputken piippuun. Onko Vedasi kytketty tällaiseen hormiin?
Jos on, mikä on sisäputken halkaisija.
Mikä on piippusi korkeus?

Vedan sivujen suomenkielisen tekstin mukaan Veda 35 on alapalotyyppinen. Ruotsinkielinen teksti puolestaan kertoo käänteispaloisuudesta. Kuvien
perusteella kyse taitaa olla käänteispaloisesta
pannusta, olenko oikeassa?

Ranskanpulla kirjoitti:

"Koskapa öljy ja puu ovat lähes samanhintasia"

Tarkoitit varmaankin, että öljy ja sähkö ovat hinnallisesti aika lähellä toisiaan.

Sinulla on aikaisemmin ollut öljylämmitys, joka tyypillisesti vaatii haponkestävän sisäputken piippuun. Onko Vedasi kytketty tällaiseen hormiin?
Jos on, mikä on sisäputken halkaisija.
Mikä on piippusi korkeus?

Vedan sivujen suomenkielisen tekstin mukaan Veda 35 on alapalotyyppinen. Ruotsinkielinen teksti puolestaan kertoo käänteispaloisuudesta. Kuvien
perusteella kyse taitaa olla käänteispaloisesta
pannusta, olenko oikeassa?

Lue lisää

Kyllä tosiaan tarkoitin, että sähkö ja öljy ovat samanhintaisia. Säästää siinä joko tilaa( öljysäiliötä sisätiloissa) tai sitten testauskuluja maasäiliöstä(350 eur/5 tai 10 vuotta), kun asentaa sähkövastuksen varajärjestelmäksi.
Veda tosiaan on ihan selväpiirteinen käänteispalokattila, joskin totta on, että käänteispalokattila on alapalotyyppinen. Kuitenkin koko pesällinen on tulessa yhtäaikaa kun alapalokattilassa palaa vain siilon pohjalla oleva puu.
Jos puuta riittää, ei varajärjestelmää kyllä tarvitse kuin matkoilla ollessa. Lämmitystyö ei enää ole mikään työmaa, kuten se oli kaksoiskattilan kanssa, pakkasella joskus lähes epätoivo iski, kun kuution varaajaa ei meinannut täyteen saada. Veda tekee sen yhdellä pesällisellä sekapuuta, kunnon koivuhaloilla vielä vähemmällä.Kovilla pakkasilla voi tulen tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa ja aamulla ennen töihin lähtöä, jolloin lämpö riittää hyvinkin työssöoloajan paukkupakkasellakin, kun kattilaan on kytketty kuution varaaja.Että ei suuri varaaja toisaalta paljonkaan lämmitystyötä vähennä.Kun pistää puhaltimen sammumaan savukaasujen ollessa vielä melko korkeassa lämpötilassa, sytyvät puut vielä 9-10 tunnin päästä kuumasta hiiloksesta, joten kovat pakkaset pääsee yksillä tulitikuilla. Veda suosii melko kookasta puuta, joten pääasia halkomisella on, että saa puun kuivattua.
Aikoinaan kaksoiskattilalla poltin lähes yksinomaan puuta(on omaa metsää), joten hormi pysyi kunnossa. Minulla siis on täysin vielä tiilipiippu, jolla pituutta on varmaankin noin 9 metriä. Talo on sellainen, että maan päällä kaksi kerrosta ja pannuhuone on kellarikerroksessa. Hormi myös poikkipinnaltaan täyttää vaatimukset, koskapa on tehty juuri keskuslämmityspannua varten.

.... kirjoitti:

Kyllä tosiaan tarkoitin, että sähkö ja öljy ovat samanhintaisia. Säästää siinä joko tilaa( öljysäiliötä sisätiloissa) tai sitten testauskuluja maasäiliöstä(350 eur/5 tai 10 vuotta), kun asentaa sähkövastuksen varajärjestelmäksi.
Veda tosiaan on ihan selväpiirteinen käänteispalokattila, joskin totta on, että käänteispalokattila on alapalotyyppinen. Kuitenkin koko pesällinen on tulessa yhtäaikaa kun alapalokattilassa palaa vain siilon pohjalla oleva puu.
Jos puuta riittää, ei varajärjestelmää kyllä tarvitse kuin matkoilla ollessa. Lämmitystyö ei enää ole mikään työmaa, kuten se oli kaksoiskattilan kanssa, pakkasella joskus lähes epätoivo iski, kun kuution varaajaa ei meinannut täyteen saada. Veda tekee sen yhdellä pesällisellä sekapuuta, kunnon koivuhaloilla vielä vähemmällä.Kovilla pakkasilla voi tulen tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa ja aamulla ennen töihin lähtöä, jolloin lämpö riittää hyvinkin työssöoloajan paukkupakkasellakin, kun kattilaan on kytketty kuution varaaja.Että ei suuri varaaja toisaalta paljonkaan lämmitystyötä vähennä.Kun pistää puhaltimen sammumaan savukaasujen ollessa vielä melko korkeassa lämpötilassa, sytyvät puut vielä 9-10 tunnin päästä kuumasta hiiloksesta, joten kovat pakkaset pääsee yksillä tulitikuilla. Veda suosii melko kookasta puuta, joten pääasia halkomisella on, että saa puun kuivattua.
Aikoinaan kaksoiskattilalla poltin lähes yksinomaan puuta(on omaa metsää), joten hormi pysyi kunnossa. Minulla siis on täysin vielä tiilipiippu, jolla pituutta on varmaankin noin 9 metriä. Talo on sellainen, että maan päällä kaksi kerrosta ja pannuhuone on kellarikerroksessa. Hormi myös poikkipinnaltaan täyttää vaatimukset, koskapa on tehty juuri keskuslämmityspannua varten.

Lue lisää

OK. Olen toki tähän Vedaan tutustunut "paperilla", vaikuttaa ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Aika lähellä on meikäläisen piippuspexit, ehkä jää metrin lyhyemmäksi, täytyy ihan kuvista tarkistaa, anyway, piipun pituus tuskin tulee minun kohdallani ongelmaksi.
Muita ongelmia riittääkin ihan tarpeeksi.
Täytyy perehtyä varaajan mitoitukseen. Lämmitettäviä neliöitä on hieman enemmän kuin talossasi, ehkäpä 1.5 kuutiota varaustilaa olisi aika hyvä arvaus. Yllättävän arvokkaita näyttävät varaajat olevan, kauhistus.

Ranskanpulla kirjoitti:

OK. Olen toki tähän Vedaan tutustunut "paperilla", vaikuttaa ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Aika lähellä on meikäläisen piippuspexit, ehkä jää metrin lyhyemmäksi, täytyy ihan kuvista tarkistaa, anyway, piipun pituus tuskin tulee minun kohdallani ongelmaksi.
Muita ongelmia riittääkin ihan tarpeeksi.
Täytyy perehtyä varaajan mitoitukseen. Lämmitettäviä neliöitä on hieman enemmän kuin talossasi, ehkäpä 1.5 kuutiota varaustilaa olisi aika hyvä arvaus. Yllättävän arvokkaita näyttävät varaajat olevan, kauhistus.

Lue lisää

Veda -miehelle vielä:
Jotta voisin kohtuullisesti verrata keskimääräisiä talvilämpötiloja, voisitko kertoa, missäpäin Suomea suurinpiirtein majailet. Koska olet jo veteraani puulämmittäjänä ja omaat kokemusta myös yläpaloisella kaksoiskattilalla puljaamisesta, valistaisitko tarkemmin noviisia puunkulutuksestasi molemmilla kattilatyypeillä.
Olisi todella mielenkiintoista nähdä Veda 35 käyttötilanteessa, jotta voisin arvioida tarvittavan toiminnallisen tilantarpeen kattilan ympärillä.

Ranskanpulla kirjoitti:

OK. Olen toki tähän Vedaan tutustunut "paperilla", vaikuttaa ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Aika lähellä on meikäläisen piippuspexit, ehkä jää metrin lyhyemmäksi, täytyy ihan kuvista tarkistaa, anyway, piipun pituus tuskin tulee minun kohdallani ongelmaksi.
Muita ongelmia riittääkin ihan tarpeeksi.
Täytyy perehtyä varaajan mitoitukseen. Lämmitettäviä neliöitä on hieman enemmän kuin talossasi, ehkäpä 1.5 kuutiota varaustilaa olisi aika hyvä arvaus. Yllättävän arvokkaita näyttävät varaajat olevan, kauhistus.

Lue lisää

Meikäläinen asuu eteläisellä pirkanmaalla, joten lämpötilojen suhteen kait edustaa keskiarvoa Suomen oloissa.
Varaajan mitoitus ja toisaalta mikä sopii tiloihisi, on sitten kinkisempi juttu. Oletko tutustunut esim. Arimaxsin varaajiin, jotka ovat muodoltaan lyhitä lieriäitä, jotka pystyy kierittämään helposti oviaukosta sisään, pienempi muistaakseni 1150 litraa ja isompi oliko 1650 litraa. Toinen varteenotettava valmistaja on Akvaterm, joka taitaa olla hinnaltaan aika kilpailukykyinen. Käy vilkaisemassa sivulla www.jukira.fi sivulla varaajien hintoja. Itsen olen tuosta firmasta ainakin kalvopasuntasäiliön ja Oumannin ostanut, edulliset hinnat ja toimitus on pelannut.
Usein varaajalle ja kattilalle saattaa tila löytyä, mutta sen vieminen saattaa olla aika projekti. Kun veimme tuon Vdan alakertaani, oli se parin tunnin hikinen urakka ja siinä ja siinä oli, että joka mutkasta sen pystyi viemään.

Ranskanpulla kirjoitti:

Veda -miehelle vielä:
Jotta voisin kohtuullisesti verrata keskimääräisiä talvilämpötiloja, voisitko kertoa, missäpäin Suomea suurinpiirtein majailet. Koska olet jo veteraani puulämmittäjänä ja omaat kokemusta myös yläpaloisella kaksoiskattilalla puljaamisesta, valistaisitko tarkemmin noviisia puunkulutuksestasi molemmilla kattilatyypeillä.
Olisi todella mielenkiintoista nähdä Veda 35 käyttötilanteessa, jotta voisin arvioida tarvittavan toiminnallisen tilantarpeen kattilan ympärillä.

Lue lisää

Minulla on talo 159 neliöä,jossa vesikierto lattialämmitys.Varaaja 2000 litraa.Puukattila JÄSPI 40. Poltan kaksi pesällistä on vesi varaajassa yli 80 astetta.Näillä keleillä 1 1/2 mottia kuukausi Motin sekapuita sain 40 euroo.Eli 60 e kuukausi maksaa puut. Ja vuosi olis 60 ker 12 = 720 euroo vuosi.?Meniköhän oikein.?

....... kirjoitti:

Meikäläinen asuu eteläisellä pirkanmaalla, joten lämpötilojen suhteen kait edustaa keskiarvoa Suomen oloissa.
Varaajan mitoitus ja toisaalta mikä sopii tiloihisi, on sitten kinkisempi juttu. Oletko tutustunut esim. Arimaxsin varaajiin, jotka ovat muodoltaan lyhitä lieriäitä, jotka pystyy kierittämään helposti oviaukosta sisään, pienempi muistaakseni 1150 litraa ja isompi oliko 1650 litraa. Toinen varteenotettava valmistaja on Akvaterm, joka taitaa olla hinnaltaan aika kilpailukykyinen. Käy vilkaisemassa sivulla www.jukira.fi sivulla varaajien hintoja. Itsen olen tuosta firmasta ainakin kalvopasuntasäiliön ja Oumannin ostanut, edulliset hinnat ja toimitus on pelannut.
Usein varaajalle ja kattilalle saattaa tila löytyä, mutta sen vieminen saattaa olla aika projekti. Kun veimme tuon Vdan alakertaani, oli se parin tunnin hikinen urakka ja siinä ja siinä oli, että joka mutkasta sen pystyi viemään.

Lue lisää

Selvä. Maantieteellisesti olen jonkin verran etelämpänä, mutta aika samoilla lämpötiloilla
peli pelataan.
Olen tietoinen Arimaxin pillerivaraajista.
Samoin muistakin merkeistä. Varaajan valinta on hyvinen keskeinen tekijä tässä konkurssissa, isoa virhettä varaajan mitoituksessa ei saa tehdä.

Tähän puukattilaprojektiin liittyy uskomattoman paljon oheistouhua, koska teknisiä tiloja ei alunperin ole riittävästi optimoitu puulämmitystä varten. Jotain pelivaraa on sentään onneksi jätetty.

Kunpa osaisi hitsata. Tulisi tämäkin projekti paljon halvemmaksi. En toki kattilaa tai varaajaa rakentaisi, mutta kaikenlaista apurakennelmaa tässäkin savotassa tarvitaan.

Ranskanpulla kirjoitti:

... kun ei oikein tiedä mitä tekisi. Valittavan ratkaisun kanssa toimitaan vuosikausia. Järkevintä
varmaankin olisi palastella investointia pitemmälle jaksolle ja sitä kautta saada taloudellista perustetta alapaloiselle järjestelylle, joka kaikinpuolin vaikuttaa olevan saasteettomampi, tehokkaampi sekä vähätöisempi.
Kynnys seinien kaatamiseen alapaloisen vuoksi on kuitenkin aika korkea, eli mietittävää riittää edelleen.

Nimimerkille "pähkäilevälle" (ja muillekin):
Kerroit omaavasi kokemusta Arimaxin tuotteista.
Miten käytännössä koet työmääräeron 240:n ja 35:n
välillä? Jos vaikka kahden kuution varaaja ammutaan kohtalaisen viileästä tilasta palvelukuntoon, tarvitseeko 240 tupladuunin ja -ajan verrattuna 35:een?

Varaajan optimaalinen mitoitus on vielä hakusessa, mutta täytyy nyt ensin päättää lopullisesti kattila-asia.

Lue lisää

Kun kattilaa menevä puumäärä on puolet pienenpi niin työmäärä on kaksinkertainen. Itse täytän luukun alareunaan asti tulipesän että siihen jää palotilaa riittävästi. Mutta tuo työmäärä päivässä on lataus ja sytytys 5 min ja jos käy lisäämässä niin pari minuuttia. Lopuksi pellin laitto kiinni ja latauspumpun sammuttaminen vie minuutin. Nuo noitaa mainostauolla ihan huoletta.

Pitäs kysyä naapurilta kauan tuo alapalokattilallinen palaa, itsellä menee noin puoltoista tuntia pesällisessä. Toisaalta alapalokattilassa on latauspumppu hoidettu termarin kanssa joten se käynnistyy tarvittaessa, minulla pyörii koko ajan.

Kerran viikkoon olen nuohonnut ja tyhjentänyt tuhkat.

Sinulla lienee mahdollisuus käänteispalokattilallekin kun on pitkä piippu? Tosin niihin pienenpiin ei taida mennä kun hellapuut, eli puolmetriset ei mahdu.

35 kattilan kanssa 2 kuution varaajaa pitänee vähän varoa, sillä jos vesi ei ole ihan kylmää voi lämmittää uunillisella liikaakin. Tai sitten sitä oppii ettei lämmitä koko uunillista.

pienemmällä kattilalla kirjoitti:

Kun kattilaa menevä puumäärä on puolet pienenpi niin työmäärä on kaksinkertainen. Itse täytän luukun alareunaan asti tulipesän että siihen jää palotilaa riittävästi. Mutta tuo työmäärä päivässä on lataus ja sytytys 5 min ja jos käy lisäämässä niin pari minuuttia. Lopuksi pellin laitto kiinni ja latauspumpun sammuttaminen vie minuutin. Nuo noitaa mainostauolla ihan huoletta.

Pitäs kysyä naapurilta kauan tuo alapalokattilallinen palaa, itsellä menee noin puoltoista tuntia pesällisessä. Toisaalta alapalokattilassa on latauspumppu hoidettu termarin kanssa joten se käynnistyy tarvittaessa, minulla pyörii koko ajan.

Kerran viikkoon olen nuohonnut ja tyhjentänyt tuhkat.

Sinulla lienee mahdollisuus käänteispalokattilallekin kun on pitkä piippu? Tosin niihin pienenpiin ei taida mennä kun hellapuut, eli puolmetriset ei mahdu.

35 kattilan kanssa 2 kuution varaajaa pitänee vähän varoa, sillä jos vesi ei ole ihan kylmää voi lämmittää uunillisella liikaakin. Tai sitten sitä oppii ettei lämmitä koko uunillista.

Lue lisää

...sen verran, että tilanne alkaa hahmottua.

Täytyy miettiä tarkoin, paljonko työtä itselleen ostaa ja millä summalla. Hyvää puolenvälin ratkaisua ei oikein tunnu klapilämmityksessä olevan.

Asioita punnittuani olen loppujen lopuksi eniten tarkkana sen suhteen, että en tee mitään perustyperää linjausta, joka aiheuttaa ympäristöllisiä ja sosiaalisia ongelmia.
Tämä seikka ei pelkästään liity siihen, onko hankittava kattila ylä/ala/käänteispaloinen. Oikein käytettynä kaikkien vaihtoehtojen pitäisi toimia naapurisopua haittaamatta, väärin tai puolihuolimattomasti toimien kaikki palomallit saattavat aiheuttaa ylimääräistä keskustelua ja suuria vaikeuksia.
Hankin mitä hankin, mutta varmasti tulen toimimaan hyvän polttotavan mukaisesti. Valitettavasti se ei
välttämättä riitä, jos lähiympäristöstä löytyy asukkeja, jotka lähtökohtaisesti vastustavat puun polttamista syystä tai toisesta.

....... kirjoitti:

Meikäläinen asuu eteläisellä pirkanmaalla, joten lämpötilojen suhteen kait edustaa keskiarvoa Suomen oloissa.
Varaajan mitoitus ja toisaalta mikä sopii tiloihisi, on sitten kinkisempi juttu. Oletko tutustunut esim. Arimaxsin varaajiin, jotka ovat muodoltaan lyhitä lieriäitä, jotka pystyy kierittämään helposti oviaukosta sisään, pienempi muistaakseni 1150 litraa ja isompi oliko 1650 litraa. Toinen varteenotettava valmistaja on Akvaterm, joka taitaa olla hinnaltaan aika kilpailukykyinen. Käy vilkaisemassa sivulla www.jukira.fi sivulla varaajien hintoja. Itsen olen tuosta firmasta ainakin kalvopasuntasäiliön ja Oumannin ostanut, edulliset hinnat ja toimitus on pelannut.
Usein varaajalle ja kattilalle saattaa tila löytyä, mutta sen vieminen saattaa olla aika projekti. Kun veimme tuon Vdan alakertaani, oli se parin tunnin hikinen urakka ja siinä ja siinä oli, että joka mutkasta sen pystyi viemään.

Lue lisää

Hei Veda-mies,
Olen lukenut varmaan kaikki Veda-kehusi ja pyytäisin vielä tarkentamaan muutamaa seikkaa:
- miten käytät puhallinta ja latauspumppua aloittaessasi lämmittää? Ohjautuuko molemmat päälle vasta, kun savukaasut ja kattilavesi lämpiävät tarpeeksi, vai onko niille myös pakko-kytkimet?
- mikä on se ohjausboksi, jolla puhallin ja latauspumppu ohjautuvat, Laddomatin varuste vai joku muu?
- onko Vedassasi keraamisen arinan alla "välipohja" vaiko vain kattilan pohja? Ruotsissa on yritetty parantaa hyötysuhdetta?
Vilkaise täältä, mitä tarkoitan: http://www.sundbergs-allservice.se/veda35miljo.htm

lissää kirjoitti:

Hei Veda-mies,
Olen lukenut varmaan kaikki Veda-kehusi ja pyytäisin vielä tarkentamaan muutamaa seikkaa:
- miten käytät puhallinta ja latauspumppua aloittaessasi lämmittää? Ohjautuuko molemmat päälle vasta, kun savukaasut ja kattilavesi lämpiävät tarpeeksi, vai onko niille myös pakko-kytkimet?
- mikä on se ohjausboksi, jolla puhallin ja latauspumppu ohjautuvat, Laddomatin varuste vai joku muu?
- onko Vedassasi keraamisen arinan alla "välipohja" vaiko vain kattilan pohja? Ruotsissa on yritetty parantaa hyötysuhdetta?
Vilkaise täältä, mitä tarkoitan: http://www.sundbergs-allservice.se/veda35miljo.htm

Lue lisää

Tuolla Ruotsalaisella sivulla on ihan hyvä kuva,mistä saa käsityksen, milltä kattila näyttää suuluukku auki.
Omassa systeemissäni on Laddomat 21:n ja ohjausboxi on tullut sen mukana. Ohjausboxissa on nappi, josta painamalla lähtee sekä puhallin että latauspumppu käymään. Voi tietenkin myös odottaa sytyttämisen jälkeen ja pitää pientä suuluukkua auki. Kun savukaasujen lämpötila nousee ohjausboxista säädettävän lämpötilan yli, lähtee sekä puhallin että latauspumppu käymään. Itse toimin niin, että pesän kunnolla sytyttyä painan napista apulaitteet käymään ja pistän suuluukun kiinni. Olen myös asentanut pannuun öljypolttimen yhteydessä käytettävän termostaatin ja jos pannuveden lämpötila ylittää säädetyn arvon, niin puhallin pysähtyy, mutta lataus jää päälle. Tuossa Laddomaatin ohjausboxissa nimittäin on tuota termostaattia varten ihan oma liitäntä. Kun pannuveden lämpötila alenee 5-6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käyntiin. Varaajan jo ollessa täynnä ja vielä palamatonta puuta pesässä, voi tuntikaupalla lämmittää taloa kattilalla, joka käy siis jaksotain termostaatin ohjaamana.
Tuosta Ruotsin nettisivun kuvasta poiketen on Veda 35:n polttotaso paksua teräslevyä, jonka kekskellä on yksi iso arinakivi varustettuna pitkämäisellä reiällä, josta tuli menee alapalotilaan. Alapalotilan alla on vesitila. Yksi inovaatio olisi tietenkin pistää keraaminen pinta sinne pohjalle, mutta miten se sitten vaikuttaa lämmön johtumiseen kattilaveteen. Myös tila, jossa puut palavat, on joka puolelta vesivaipan ympäröimä(poisluettuna suuluukku), joten lämpö johtuu sieltäkin suoraan vesitilaan.
Jonkin verran tietenkin keraamisia osia lisäämällä saa jonkun prosentin lisää hyötysuhdetta, mutta kovassa kuumuudessa ne saattavat kyllä olla kulutustavaraa, kuten joidenkin kattiloiden kohdalla on huomattu.Vedan arinakivi näyttää olevan sentään aika kestävä, pari vuotta on paahdettu, eikä vielä ole lähelläkään loppuaan.Kivi on muodoiltaan aika yksinkertainen, joten sen varmaan pystyy kyllä tarvittaessa itsekin valmistamaan tulen kestävästä laastimassasta, jota saa kaupasta pussitavarana.

...... kirjoitti:

Tuolla Ruotsalaisella sivulla on ihan hyvä kuva,mistä saa käsityksen, milltä kattila näyttää suuluukku auki.
Omassa systeemissäni on Laddomat 21:n ja ohjausboxi on tullut sen mukana. Ohjausboxissa on nappi, josta painamalla lähtee sekä puhallin että latauspumppu käymään. Voi tietenkin myös odottaa sytyttämisen jälkeen ja pitää pientä suuluukkua auki. Kun savukaasujen lämpötila nousee ohjausboxista säädettävän lämpötilan yli, lähtee sekä puhallin että latauspumppu käymään. Itse toimin niin, että pesän kunnolla sytyttyä painan napista apulaitteet käymään ja pistän suuluukun kiinni. Olen myös asentanut pannuun öljypolttimen yhteydessä käytettävän termostaatin ja jos pannuveden lämpötila ylittää säädetyn arvon, niin puhallin pysähtyy, mutta lataus jää päälle. Tuossa Laddomaatin ohjausboxissa nimittäin on tuota termostaattia varten ihan oma liitäntä. Kun pannuveden lämpötila alenee 5-6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käyntiin. Varaajan jo ollessa täynnä ja vielä palamatonta puuta pesässä, voi tuntikaupalla lämmittää taloa kattilalla, joka käy siis jaksotain termostaatin ohjaamana.
Tuosta Ruotsin nettisivun kuvasta poiketen on Veda 35:n polttotaso paksua teräslevyä, jonka kekskellä on yksi iso arinakivi varustettuna pitkämäisellä reiällä, josta tuli menee alapalotilaan. Alapalotilan alla on vesitila. Yksi inovaatio olisi tietenkin pistää keraaminen pinta sinne pohjalle, mutta miten se sitten vaikuttaa lämmön johtumiseen kattilaveteen. Myös tila, jossa puut palavat, on joka puolelta vesivaipan ympäröimä(poisluettuna suuluukku), joten lämpö johtuu sieltäkin suoraan vesitilaan.
Jonkin verran tietenkin keraamisia osia lisäämällä saa jonkun prosentin lisää hyötysuhdetta, mutta kovassa kuumuudessa ne saattavat kyllä olla kulutustavaraa, kuten joidenkin kattiloiden kohdalla on huomattu.Vedan arinakivi näyttää olevan sentään aika kestävä, pari vuotta on paahdettu, eikä vielä ole lähelläkään loppuaan.Kivi on muodoiltaan aika yksinkertainen, joten sen varmaan pystyy kyllä tarvittaessa itsekin valmistamaan tulen kestävästä laastimassasta, jota saa kaupasta pussitavarana.

Lue lisää

Sain lopulta tehtaaltakin selvitystä asioihin!
Tuo ruotsalainen arina oli Perhossa ihan outo ratkaisu, se ei ole tehtaan jäljiltä!
Samoin ruotsalaissivulla mainittu materiaali CrNi ei ole 20 vuoteen ainakaan ollut tehtaan valikoimassa, vain Ruukin 235, 355 tai 250 laser levyt