en ole maailman kaunein enkä ruminkaan. kukaan ei usko että minuunkin sattuu. usko ja toivo on rakkauden löytämisen suhteen todellakin mennyt. muut rakentelee perheitä vaikka väkisin...minä en ikinä sitä saa ja kai se tosiasia on vain todellakin pettyneenä nieleskeltävä. 30-kympin kriisissä se on vaikeata:(
kipeää
se tekee
2651
0Äänestä
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täällä on samanikäinen kohtalotoveri. Ei auta kuin uskoa siihen, että ajallaan tulee hyvää ja että vielä löytyy joku jonka kanssa tehdä omannäköinen elämä. Ei kai sitä toivoa voi heittää romukoppaankaan? Silloinhan ei olisi syytä enää yrittää...
Koetan itse saada sydämeni irti miehestä jota rakastin mutta joka ei halunnut olla kanssani ja jatkaa yhteistä taivalta. Hän palasi takaisin tunnustelemaan ilmapiiriä mutta nyt näyttää siltä että hän etääntyy. Se on ok, koska haluan ihmisen joka haluaa minut.
Mut silti tekee kipeetä koska ehdin hetken haaveilla meistä uudestaan. Eilen jotain vain särkyi sisälläni lopullisesti.
ne exät vain aina tossa jankkaa samaa asiaa ja eivät ymmärrä että ihminen minäkin, niinkuin kaikki...oikeasti mua vain oksettaa. todellakin kaikki on nyt totaalisesti ohi. alusta TAAS ja yksin...luovutan...en jaksa aina kasata raunioita.olen niin vihainen ja luopunut jo toivosta .