Hei
Kysyisin, onko pesänjakajan tekemä ositus automaattisesti hyväksyttävä, voiko jaosta valittaa käräjäoikeuteen, jos epäilee vahvasti että puoliso pimittää omaisuuttaan ja tulojaan ja siitä on näyttöäkin. Miten toimii kohtuullisuuden pykälä pesänjaossa. ONKO SELLAISTA?! Voiko, kannattaako käräjöidä, jos on maksettu yhdessä toisen velkoja avioliiton aikana. Ja nyt kun ulosotossa olleet velat oli maksettu, niin puoliso vaati lisää rahaa. Huomioiden vielä, että kummankin ansiotulot ovat olleet samaa luokkaa koko avioliiton ajan, mutta X-puolison tulot menneet ulosottoihin ja omiin menoihin, yhteisestä asuntolainasta on tosin maksanut lähinnä korkoja ja pientä lyhennystä. Lopulta siis uhkaili ja oli väkivaltainen, kun en suostunut antamaan lisää rahaa saamastani perinnöstä. Pakkohan siinä tilanteessa oli koota lapset ja lähteä yhteisestä kodista. Tässä tapauksessa x-puoliso on myös ottanut perusteettomasti velkaa avioliiton aikana tietämättäni. 10v avioliiton aikana on hankittu yhteinen asunto (vielä velkainen), ja minulla lisäksi perintönä saatu omaisuus. Ja ei siis avioehtoa...
Voiko Suomen laki olla niin raadollista että vielä pitäisi omaisuudestaan maksaa tasinkoa koska perintöni ja säästöni on suurempi kuin yhteisen asuntomme arvo on.?
Kysyisin, onko pesänjakajan tekemä ositus automaattisesti hyväksyttävä, voiko jaosta valittaa käräjäoikeuteen, jos epäilee vahvasti että puoliso pimittää omaisuuttaan ja tulojaan ja siitä on näyttöäkin. Miten toimii kohtuullisuuden pykälä pesänjaossa. ONKO SELLAISTA?! Voiko, kannattaako käräjöidä, jos on maksettu yhdessä toisen velkoja avioliiton aikana. Ja nyt kun ulosotossa olleet velat oli maksettu, niin puoliso vaati lisää rahaa. Huomioiden vielä, että kummankin ansiotulot ovat olleet samaa luokkaa koko avioliiton ajan, mutta X-puolison tulot menneet ulosottoihin ja omiin menoihin, yhteisestä asuntolainasta on tosin maksanut lähinnä korkoja ja pientä lyhennystä. Lopulta siis uhkaili ja oli väkivaltainen, kun en suostunut antamaan lisää rahaa saamastani perinnöstä. Pakkohan siinä tilanteessa oli koota lapset ja lähteä yhteisestä kodista. Tässä tapauksessa x-puoliso on myös ottanut perusteettomasti velkaa avioliiton aikana tietämättäni. 10v avioliiton aikana on hankittu yhteinen asunto (vielä velkainen), ja minulla lisäksi perintönä saatu omaisuus. Ja ei siis avioehtoa...
Voiko Suomen laki olla niin raadollista että vielä pitäisi omaisuudestaan maksaa tasinkoa koska perintöni ja säästöni on suurempi kuin yhteisen asuntomme arvo on.?
Vastaukset 6
Vanhimmat
>
Voi.... ellei ole mielestään vielä polttanut rahaa riittävästi juristinpalkkioihin.
>
Se on rikos. Ei siitä valiteta, vaan tehdään poliisille tutkintapyyntö ja asia selvitetään ja mahdollisesti etenee syytteeseen, jonka jälkeen ositus tehdään tietenkin uudelleen "oikeilla lähtöarvoilla".
>
On, se on aviliittolaissa 103b § ... pistän tähän loppuun sen, voit lukea ihan itse. Käytännössä nimenomaan pesänjakaja soveltaa ao. pykälää, koska vapaaehtoisesti puolisot voivat sovitella ja kohtuullistaa ositustaan ilman mitään syytä, jos vain tahtovat.
>
Sanoisin että ei. Se on ollut sinun valintasi menetellä niin ... avioliittolaissa on myös pykälä aviopuolisoiden elatusvelvollisuudesta toisistaan. Mutta ainahan käräjäoidä saa, mutta keskustele silti juristin kanssa kannattaako tilanteessanne ja kuinka epävärma "voittosi" on ... varmaa on, että juristille maksat väh. 120 EUR/h.
>
Anna vaatia, älä suostu ... kuulostaa sitäpaitsi erikoiselta vaatimukselta. Jos hän tahtoo "jotain extraa", niin anna hänen aloittaa prosessi ... sinä voit olla hyvillä mielin passiivinen.
>
Tämä on taas sinun tappiosi, ja vaikuttaa tasinkoon kannaltasi epäedullisesti (jos lainalla ostetun omaisuuden arvo laskenut enemmän kuin velkapääoma pienentynyt) ... mm. tästä syystä kannattaa tehdä avioehto, ei pelkästään suojatakseen omaa omaisuutta vaan suojautuakseen toisen tekemiltä veloilta (jotka vaikuttavat tasinkoon).
>
Niinpä... varmaan oli hyvä syy olla tekemättä avioehtoa aikanaan... noh, erehtyminen on inhimilistä, vasta virheiden toistaminen on typeryyttä.
Perintö korottaa myös nettovarallisuuttasi, ja vaikuttaa jälleen tasinkoon "tappioksesi" (tasingolla tasataan puolisoiden nettovarallisuudet yhtäsuuriksi osituksessa) .... ELLEI perinnön "antaja" ole eläessään laatinut testamenttia jossa määrännyt ettei perillisen aviopuolisolla ole avio-oikeutta perintöön
>
On se... ei tullut mieleenkään ottaa siitä selvää ennen kuin solmi niinkin merkittävän juridisen sopimuksen kuin avioliitto ?!
===========================
103 b § (16.4.1987/411)
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;
2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;
3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.
Komppaan M36:sta, noin se vaan menee. Ikäviä faktoja, eikä varmasti kysyjää lämmitä se tieto, että avioehto olisi kannattanut aikanaan tehdä. Monelle tuokin asia selviää jälkeenpäin, ja virheistään kannattaa oppia.
Pesänjakajan tekemään ositukseen on pääsääntöisesti molempien puolisoiden suostuttava, mutta toki sitä voi moittia. Rahaa siinä prosessissa palaa, eli kannattaa miettiä hyötyykö siitä sitten mitenkä nettona.
Jos puoliso pimittää omaisuuttaan, niin se on poliisiasia. Kysymys on petoksesta, mutta poliisi toki virkansa puolesta määrittää virallisen rikosnimikkeen. Toki pitää muistaa, että perusteetta ei tämmöisestäkään kannata lähteä rikosilmoitusta tekemään, ettei syyllisty itse aiheettomaan ilmiantoon.... mutta jos on todellista aihetta eipäillä moista pimittämistä, niin sitten on turvallisilla vesillä, vaikka tutkinnassa ei mitään pimittämistä selviäisikään.
Se, mitä on makseltu toisen velkoja, ryyppäämisiä tai mitä vaan avioliiton aikana, on olutta mikä mennyttä. Toki puolisot voivat muuta sopia (tietyissä rajoissa verottajan kannalta), mutta virallisesti puolisoiden elatusvelvollisuuden piikkiin menee toisen elättäminen. Toki voi käräjille lähteä, jos kokee tapahtuneen jonkunsortin huijausta/petosta tässä.
Ja ainahan sitä voi vaatia lisää rahaa. Vanhan totuuden mukaan tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Suomen laki on todellakin noin raadollinen, että se jolla on enempi nettovarallisuutta, maksaa toiselle tasinkoa niin, että nettovarallisuudet muodostuvat yhtä suuriksi.
Pesänjakaja on toimittanut alusta alkaen puolueellista ositusta ja kaikki toisen puolen todisteluainesto on hylätty, hukutettu tai vedetty välistä pois. Mihin rikokseen hän on syylistynyt ja riittako todiosteluksi KÄ cd levy, jossa hän todistajan vallassa todista pussiin?
Kannattaa lopettaa riitely ja ssuotua sopuratkaisuun, jos ei ole voimassa olevaa avioehtoa. Se jolla on enempi nettovarallisuutta (velat laskettu pois), maksaa toiselle tasinkoa niin, että nettovarallisuudet muodostuvat yhtä suuriksi.Se on perinnön menoa, koska huomioidaan tasinkoa maksettaessa.
Kerran se vain kirpaiseen ja nollasta on aloitettava taloudelliselta kannalta, mutta seuraavalla kierroksella varmaan tulee mieleen tehdä avioehto. Viimeistään kolmannesta kerrasta oppii, kun makselee erossa oppirahojaan.
Valitettavasti se näin on, että pesänjakajan toteamukset pätevät. Tulee kalliiksi venyttää prosessia ja käräjöidä asiasta,jonka lopputulos ei tulle muuttumaan. Perinnöt sun muut jakoon ja puoliksi lienee oiva ratkaisu. Tuskin saat avioehtoakaan näin jälkikäteen tehtyä.
Kysyn vielä neuvoa siitä, että - jos pesänjakaja on tehnyt petoksen ja siitä on näyttö ( KÄ cd levyllä oma pussiin todistus, 2 todistetta vedetty pois asiakirjoista, jotka todistavat kiinteistön olevan toisen ihmisen omaisuutta, epärehelliset vastaukset AAL:on kanteluun ) Pesänjakaja on jakanut pesään jakamatonta omaisuutta "minun " omaisuutena, arvioinut sen 10 kerta suuremmaksi kuin mitä minun virallisessa todistuksessa on ja vähentännyt sen minun " tasingosta" joka tuli tililleni, ennen kuin moite valitus meni KÄ:lle. Koko ositus kestää 12v. APUVA!