Juuri kun parin vuoden sinkkuuden jälkeen olen alkanut seurustella ihanan mieshenkilön kanssa, tyhjästä ilmestyy toinen, jonka kanssa muuten vaan aloimme juttelemaan niitä näitä. On selvinnyt, että meillä on todella, todella paljon yhteistä ja hän jo kertoo ihastuneensa minuun. Pyytää kylään, avautuu ja kertoo kuinka haluaisi kanssani jotain enemmän.
Poikaystäväni on ihana eikä hänenkään kanssa yhteisistä asioista ole puutetta. En vaan saa tätä toista nyt mielestäni lainkaan. MIKSI AINA,kun on varattu, tulee noita houkutuksia? Pääni on sekaisin. Ärsyttää.
Poikaystäväni on ihana eikä hänenkään kanssa yhteisistä asioista ole puutetta. En vaan saa tätä toista nyt mielestäni lainkaan. MIKSI AINA,kun on varattu, tulee noita houkutuksia? Pääni on sekaisin. Ärsyttää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jos se sun poikaystävä tosiaan on niin ihana ja olisit tosissasi sitoutunut, niin silmää muille ei vaan löytys.
Hmm...
Miksi kutsut niitä houkutuksiksi? :S Tiedätkö, olet ristiriidassa itsesi kanssa, kehut poikaystävääsi, sitten heti perään kutsut "toista" houkuttavaksi, periaatteessa.
Kahden tulen välissä.
Kannattaisi viettää aikaa itsekseen hetkisen, ja miettiä mitä haluaa, kenen kanssa, hyödyt ja haitat. Ja avoimesti puhua asiasta ystävien kanssa, jotka sinut tuntevat paremmin kuin nämä kaksi.. He varmaankin osaavat auttaa, ja saavat sinut huomaamaan itsekin, mitä oikeasti haluat. Mutta tämän täytyy olla todellakin sellainen, joka on luotettava, joka tuntee sinut ja ymmärtää asiasi.
Mutta, älä rupea olemaan uskoton nykyistäsi kohtaan, koska se on väärin itsellesi ja miestäsi kohtaan. Jos todellakin hänestä välität, ja ryhdyt uskottomaksi, niin se sattuu sinuun, ja mieheesi.
Koita pärjätä. :)
tuo Jonze. Nimenomaan, kannattaa miettiä ensin mitä itse haluaa...niinhän kannattaa tehdä esim.vakavasta suhteesta eroamisen jälkeen...kun tietää mitä itse haluaa elämältään ja kumppaniltaan,niin ei rupea sit ahdistamaan tuollaiset "houkutukset"...
ehkä et ole vielä valmis vakavampaan seurusteluun, vaan haluat pitää ovet auki ja katsella... siltä kuvauksesi vaikuttaa...mutta inhimillistä tämäkin.
Itse erosin vuosi sitten kolmen vuoden seurustelun jälkeen ja nyt vasta alan pikkuhiljaa hahmottaa, mitä haluan tulevalta kumppaniltani...
silloin kun elää parisuhteessa, on jollain lailla vakaampi, itsevarmemman oloinen joten vastakkainen sukupuolikin näkee sen hehkun ja ihastuu toiseen helpolla. Näin se vaan aina menee. Voin kokemuksesta sanoa. Mutta suosittelen että mietiskelet nyt ihan rauhassa mitä haluat, kummasta näistä vaiko et ehkä kummastakaan. ehkä et olekaan valmis sitoutumaan vakavasti?? Uskoisin kyllä että sinkkujakson jälkeen parisuhde maistuu ihanalle. Toisaalta se uusi tapaus tuntuu AINA jotenkin kiehtovammalta, uudemmalta. Toisaalta kannattaa muistaa että harvoissa tapauksissa se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Eli ehkä kannattaisi pysyä nykyisessä miehessä... Mutta tsemppiä, eipä tästä paljon apua varmaan ollut! :)
Miksi pitää edes sanoa tuollaisia "ehkä ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella"? Juu, toki asioista saa puhua, mutta tämä on taas minun henkilökohtaista ajatusmaailmaa. Mielestäni, jos ei ole valmis seurustelemaan, on epävarmuutta tms, niin pitääkö helvetti soikoon sillon mennä edes suhteeseen, jos se vihreämpi niitty on toisella puolella vain kaunista, mutta maistuukin aivan hirveälle? MIKSI, ihmiset, menette suhteeseen, jossette ole varmoja mistään?
Tämäkin keskustelu, lyhyt, mutta tuo minulle ytimekkäästi mieleen, epävarmuuden, ja kyvyttömyyden sitoutumaan. Se pitäisi jokaisen saada itsestään pois, tai pysytellä omissa oloissaan koko ikänsä. Miettikääpä nyt, jos sellaisia olisi maailma pullollaan, niin mitä siitä tulisi? Tunne-elämä loppuisi kokonaan, jokaiselta ihmiseltä.
Hyvää yötä. :)