Mietin tässä pitkään minne laittaa tämä viesti kun mikään alue tunnu vastaavaan omaa asiaani.
Ongelmani on se, että olen osittain seksuaalisesti kylmä - eli pärjään vallan mainiosti ilman seksiä, en tunne fyysistä vetoa miehiä (enkä naisia kohtaan). Silti jotain sellaista löytyy joskus, että saatan ihastua. Siinä sukupuoliviettini huippu... Tunnen itseni aika friikiksi.
Päädyin joskus seurustelemaan. Poika/mies on henkisesti täysin samalla aaltopituudella kanssani. Suhteen alussa halusin kokeilla mitä tuo seksuaalisuus on. En löytänyt sellaista, mutta hänelle jäi eri käsitykset. Päätin lopulta suhteen sen vuoksi, että ystävyys ajaa samaa. En halua olla hänen kanssaan seksuaalisessa tekemisissä (enkä kenenkään muunkaan) eikä hän tiedä että vika oli täysin minussa. Ystävänä hän olisi täydellinen jos hän ei vielä edelleenkin olisi minuun rakastanut. Hän ei uskoisi jos kertoisin olevani seksuaalisesti kylmä.
Koska olen sosiaalinen ja avoin ihminen, saan aina silloin tällöin tällöin ehdoituksia ja selkeitä treffipyyntöjäkin. Nämä ovat lähinnä harmillisia. Se, että en tarvitse tällaista seuraa on nykyään jotenkin poikkeavaa kun seksuaalisuutta korostetaan. En ole uskaltanut myöntää tätä kenellekään ja ehdotuksien torjuminen on hankalaa.
Kohtalotoverien löytyminen asian tiimoilta olisi ihan mukavaa. Seksuaalinen kylmyys tai alhaisemmat hormoonitasot - mitä lie, vaikuttaa aika oudolla tavalla elämään.
Ongelmani on se, että olen osittain seksuaalisesti kylmä - eli pärjään vallan mainiosti ilman seksiä, en tunne fyysistä vetoa miehiä (enkä naisia kohtaan). Silti jotain sellaista löytyy joskus, että saatan ihastua. Siinä sukupuoliviettini huippu... Tunnen itseni aika friikiksi.
Päädyin joskus seurustelemaan. Poika/mies on henkisesti täysin samalla aaltopituudella kanssani. Suhteen alussa halusin kokeilla mitä tuo seksuaalisuus on. En löytänyt sellaista, mutta hänelle jäi eri käsitykset. Päätin lopulta suhteen sen vuoksi, että ystävyys ajaa samaa. En halua olla hänen kanssaan seksuaalisessa tekemisissä (enkä kenenkään muunkaan) eikä hän tiedä että vika oli täysin minussa. Ystävänä hän olisi täydellinen jos hän ei vielä edelleenkin olisi minuun rakastanut. Hän ei uskoisi jos kertoisin olevani seksuaalisesti kylmä.
Koska olen sosiaalinen ja avoin ihminen, saan aina silloin tällöin tällöin ehdoituksia ja selkeitä treffipyyntöjäkin. Nämä ovat lähinnä harmillisia. Se, että en tarvitse tällaista seuraa on nykyään jotenkin poikkeavaa kun seksuaalisuutta korostetaan. En ole uskaltanut myöntää tätä kenellekään ja ehdotuksien torjuminen on hankalaa.
Kohtalotoverien löytyminen asian tiimoilta olisi ihan mukavaa. Seksuaalinen kylmyys tai alhaisemmat hormoonitasot - mitä lie, vaikuttaa aika oudolla tavalla elämään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
veikkaan että aika parantaa tuommoset tutustut ittees ja sillai... ...sillai minä kokemusten kautta...
tsemppiä! tuskin sulla sen huonompi elämä kuitenkaan on:)