Meitsi diggaa istua dösässä niillä kahdella ensimmäisellä penkillä, koska mä haluun antaa kuskille rakentavaa kritiikkiä sen ajotaidoista. Mä teen tätä siitäkin huolimatta, että mulla itsellä ei ole ajokorttia. Vaan mullapa on jotain enemmän: nimittäin korkea äö (152), jolla kyllä kelpaa antaa muutama vinkki sitä tarvitsevalle.
Eniveis, mä huomasin eilen kun olin tulossa kotiin, et se kuski jostain syystä avas aina etuoven niilläkin pysäkeillä, joilla ketään ei tullut sisään. Mä haistoin mun tilaisuuteni tulleen ja käännyin silleen sivuuttain istumaan, että myös kanssamatkustajat kuulisivat mun asian.
"Tiedät sä mitä Sigmund Freud sanoi sattumista?" Mä kysyin siltä kuskilta.
"En tiedä." kuski vastas. Mikä nyt sinänsä oli aika rohkeeta.
"Se sano, et niitä ei ole. Freudin mukaan ns. sattumat heijastavat alitajuisia toiveita." mä katoin samalla mun yleisöön päin, et josko niitä kiinnostais mun juttu. Tässä vaiheessa ei herunut vielä back-upia.
"Siggen teorian puitteissa toi sun etuoven "vahingossa" availu (mä tein molempin käsien etu- ja keskisormilla sellaset huippuärsyttävät ilmaheittomerkit) saa mielenkiintoisen käänteen: sulla on joku alitajuinen toive realisoituna tohon etuoveen."
"Jaah." Kuski voihkas. Se varmaan ties et se oli häviöllä.
"Mun teoria on se, että sä availet tota ovea, koska sä vihaat sun työtäs. Sä toivoisit et sä olisit jossain päättärillä ja voisit painaa tota nappia päiväs päätteeks ja mennä vaik vinguttaa sun plussa-korttia johonkin lähikauppaan. Enks mä olekin oikeassa?"
"Eiku, tos on ollut..." kuski aloitti.
"Mä olen myös huomannut, kuinka sä olet katellut haikein katsein etuovesta ja sieraimellas nuuhkinut VAPAATA ulkoilmaa. Sä olet tosi kyllästynyt tähän duuniin ja elämääs. Valitettavasti sä et voi painaa stop-nappulaa, koska se on varattu matkustajille joita sä päämäärättömästi viet paikasta toiseen. Sä koet, että sun elämälläs ei ole tarkoitusta ja siks sä availet tota ovea!"
Kuljettaja oli mykistynyt mun analyysistä, se vaan katto mua hiljaa. Mä käänsin päätä taaksepäin nähdäkseni yleisön reaktiot. Ja ihan niin kuin mä arvasinkin, jengi oli siellä monttu auki. Mä tiedän mitä ne kelaili musta: miten toi tyyppi voi tehdä noin viiltävää analyysin henkilöstä, jonka se on tavannut vasta hetki sitten? Sil on pakko varmaan olla korkee äö. Niinhän mul onkin, vaikka emmä sil haluu mitenkään leijuu.
Sit se kuski sai viimein suunsa auki: "Niin, toi etuovi on paskana. Se jostain syystä avautuu aina ku mä avaan noi keskiovet."
"Jaajaa." mä sanoin. Loppumatkan mä kattelin vaihtuvia maisemia ikkunasta. Ei mua haitannut ne ajoittaiset naurunpyrskähdykset mitä mä kuulin mun takaa, joku oli varmaan kertonut kikattelijoille jonkun hyvän vitsin. Ja mitä bussin rikkinäiseen etuoveen tulee, niin me voidaan aina spekuloida niitä alitajuisia syitä miksi kuski halus pistää sen paskaks.
Osaatteks te käyttää Freudia arkielämän ongelmien ratkaisussa?
Eniveis, mä huomasin eilen kun olin tulossa kotiin, et se kuski jostain syystä avas aina etuoven niilläkin pysäkeillä, joilla ketään ei tullut sisään. Mä haistoin mun tilaisuuteni tulleen ja käännyin silleen sivuuttain istumaan, että myös kanssamatkustajat kuulisivat mun asian.
"Tiedät sä mitä Sigmund Freud sanoi sattumista?" Mä kysyin siltä kuskilta.
"En tiedä." kuski vastas. Mikä nyt sinänsä oli aika rohkeeta.
"Se sano, et niitä ei ole. Freudin mukaan ns. sattumat heijastavat alitajuisia toiveita." mä katoin samalla mun yleisöön päin, et josko niitä kiinnostais mun juttu. Tässä vaiheessa ei herunut vielä back-upia.
"Siggen teorian puitteissa toi sun etuoven "vahingossa" availu (mä tein molempin käsien etu- ja keskisormilla sellaset huippuärsyttävät ilmaheittomerkit) saa mielenkiintoisen käänteen: sulla on joku alitajuinen toive realisoituna tohon etuoveen."
"Jaah." Kuski voihkas. Se varmaan ties et se oli häviöllä.
"Mun teoria on se, että sä availet tota ovea, koska sä vihaat sun työtäs. Sä toivoisit et sä olisit jossain päättärillä ja voisit painaa tota nappia päiväs päätteeks ja mennä vaik vinguttaa sun plussa-korttia johonkin lähikauppaan. Enks mä olekin oikeassa?"
"Eiku, tos on ollut..." kuski aloitti.
"Mä olen myös huomannut, kuinka sä olet katellut haikein katsein etuovesta ja sieraimellas nuuhkinut VAPAATA ulkoilmaa. Sä olet tosi kyllästynyt tähän duuniin ja elämääs. Valitettavasti sä et voi painaa stop-nappulaa, koska se on varattu matkustajille joita sä päämäärättömästi viet paikasta toiseen. Sä koet, että sun elämälläs ei ole tarkoitusta ja siks sä availet tota ovea!"
Kuljettaja oli mykistynyt mun analyysistä, se vaan katto mua hiljaa. Mä käänsin päätä taaksepäin nähdäkseni yleisön reaktiot. Ja ihan niin kuin mä arvasinkin, jengi oli siellä monttu auki. Mä tiedän mitä ne kelaili musta: miten toi tyyppi voi tehdä noin viiltävää analyysin henkilöstä, jonka se on tavannut vasta hetki sitten? Sil on pakko varmaan olla korkee äö. Niinhän mul onkin, vaikka emmä sil haluu mitenkään leijuu.
Sit se kuski sai viimein suunsa auki: "Niin, toi etuovi on paskana. Se jostain syystä avautuu aina ku mä avaan noi keskiovet."
"Jaajaa." mä sanoin. Loppumatkan mä kattelin vaihtuvia maisemia ikkunasta. Ei mua haitannut ne ajoittaiset naurunpyrskähdykset mitä mä kuulin mun takaa, joku oli varmaan kertonut kikattelijoille jonkun hyvän vitsin. Ja mitä bussin rikkinäiseen etuoveen tulee, niin me voidaan aina spekuloida niitä alitajuisia syitä miksi kuski halus pistää sen paskaks.
Osaatteks te käyttää Freudia arkielämän ongelmien ratkaisussa?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Hyvä esimerkki, että oletus on kaikkien munauksien äiti.
ehkä yks parhaimmista. Mut emmä haluu leijuu tai mitään.
osaa, mutta kaupunkilaisjärkeä sitäkin enemmän.
Jos sä olet noin älykäs niin miksi sulla ei oo Volvoa kulkupelinä, asshole.
"Älä kysy tyhmiä"
MarttyyriMallari-TTt
auto se olis kakskytviissylinterinen Pontiac TransAm. VRUUUUMMMMM!!!
Freudista en tiedä, mutta älä vaan kokeile tuota minun ratikassani.
kai mä nyt koklaan, jos sulta paljastuu jotain salattuja sattumia.
lopussa pelasti koko tarinan. *vinkkaa silmää*
itse iron? Ironhan on englantia ja tarkoittaa rautaa, mutta miten se liittyy tähän?
hyvä vaisto, siihen minä luotan kaikessa nykyään. Ennen tuli analysoitua, mutta ei enää, elämä opettaa naistakin.Jos jostakin tyypistä tulee pahat fiilikset niin ne osuvat naisella lähes AINA oikeaan, on minun kokemus.
Jos mies käyttäytyy huonosti niin hän käyttäytyy huonosti ja tietää sen itsekkin. Naisen pitäisikin suhtautua mieheen ikäänkuin "palkitsevalla tavalla". Hyvästä käytöksestä ja kauniista sanoista mies saa hyvää naiselta, huonosta käytöksestä seuraa rangaistus eikä mitään analysointeja.
Joku on jossain varmasti sanonut jotain samansuuntaista, ehkä jopa täällä.
kokeiluilla ei ole saatu kovin pitkäaikaisia muutoksia ihmisen käyttäytymisessä: kun palkitseminen loppuu, loppuu myös palkittu käytös.
Voi olla, mikäpä se enää motivoisi sen enenpää miestä kuin naistakaan, mutta vaistoon on hyvä luottaa. Oma hyvä käytös ei tietenkään takaa sitä, että toinen tekisi niin, olinpas aiemmin ajattelematon...voisi kai kutsua tätä vaistoa myös naisen oman-arvontunteeksi ja tietoisuudeksi omasta ihmisarvostaan. Varmaan minullakin tekemistä sen suoruuden kanssa: miksi käyttäydyit niin? Ja ennekaikkea hyväksyä vastaus...jos syy on aina naisessa tai naisen puutteissa, on nainen varmaankin väärän miehen seurassa.
"Varmaan minullakin tekemistä sen suoruuden kanssa: miksi käyttäydyit niin?"
Ai miten mä käyttäydyin? Siis emmä ole täällä haastamassa riitaa tai mitään.
Ei kun jos kysyy mieheltä että miksi hän käyttäytyy kuten käyttäytyy, en tarkoittanut tässä nyt erityisesti sinun tapaustasi, mutta jotta meidän ei tarvitsisi analysoida käytöstäsi niin kertoisitko suoraan ja rehellisesti, että miksi teit sen? (sitä ajan takaa...) ja kun mies vastaa niin hyväksyy sen vastauksen, eli jos mies vaikka sanoo, että " no siksi" niin nainen hyväksyy vastauksen.
Loputon analysointi ei auta koska jos nainen vonkaa uutta/erilaista selitystä se ei kuitenkaan välttämättä naista miellytä ja jos nainen saa irti miehestä itseään tyydyttävän ja kuvitelmaansa tyydyttävän vastauksen, hänelle jää silti arvoton ja jotenkin vajaa olo koska vastaus ei ollut "rehti".
"...mutta jotta meidän ei tarvitsisi analysoida käytöstäsi niin kertoisitko suoraan ja rehellisesti, että miksi teit sen?"
Eiku mähän analysoin teidän käytöstä? Mä en vieläkään tajuu mitä mä olen tehnyt? Miks sä syytät mua jostain mitä mä en todellakaan ole tehnyt? Arvaa tuntuuko musta halvalta ja hyväksikäytetyltä?
Minä en syytä sinua yhtään mistään, kysyin vain kysymyksen johon et ilmeisesti halua vastata, etkä ymmärtänyt pointtiani.
kans vähän sellanen antaa olla -fiilis. Ei paljoo huvita jutella webissä sellasten tyyppien kanssa, jotka syyttää mua jostain ihmejuttujen tekemisestä.
Kiitti et pilasit mun tiistai-illan.
eipä kestä kiittää, etkö saanut haluamiasi vastauksia vai? Mitä ovat nämä ihmejutut?
sähän keksit et mä olen tehnyt jotain tosi radikaalia, vaik mä en täällä todellakaan ole haastamassa riitaa?
Apua, musta alkaa tuntua, että mua vainotaan...
Mutta sä käytät sitä kyllä sulavasti. Mä luulen, että freud analysois mulla olevan peniskateuden ja että lennän aivan liian harvoin unissani.
mielenkiintoista, että sä aloit heti puhuu peniksistä ja lentämisestä. Mutta perheellisenä, mä en mee tohon sen syvemmin. Mä annoin sulle ikään kuin johtolankoja, joita selvittämällä saat varmasti mielenkiintoisia seikkoja itsestäs selville. Ja sillee.
Oks sulla perhe?
ku sä alitajuisesti kielsit ton mun analyysin olemassaolon. Sun pitää keskittä ittees Viilipytty, ei muhun.
anteeksi sekaantumiseni, mutta ai sinä saat analysoida muita mutta muut ei sinua?
ilta on jo pilalla (vrt. edellinen viestini). Mun mielestä tolla sun syyttelyllä (mä en vieläkään tajua mitä mä olen tehnyt) ja mun analyyseillä ei ole paljoakaan yhteistä.
No minä en sinua syytä yhtään mistään, et vaan tajunnut pointtiani tai minä en osannut selittää sitä ymmärrettävällä tavalla :)...joten älä turhaan vedä hernettä nenuliin.
just mun matkapuhelimella Zamiolle, joka sattuu muuten olemaan tän palstan ex-sheriffi ja meikäläisen kohtuu hyvä frendi (se ei voinut jutella mun kaa just nyt, ku se katto eilisiä salkkareita uusintana).
Eiköhän saada noi kohtuuttomat ja katteettomat syytökset pian loppumaan!!!
Nim. kyllästynyt ja uupunut.
Voisitko selventää, että mistä sua syyttää ja kuka? No mitä se seriffi sano?
pakko jatkaa tätä?
Niinpäs teinkin. Hyvä, että osoitit mulle tän ongelman. Mitä mä tekisinkään ilman sua?
välillä asiallisesti asiasta ja vielä asiallisten tyyppien kanssa. Tääl on näköjään tänään jotain friikkejä liikenteessä...
no ei tietenkään, mutta kai se sananvapaus koskettaa muakin vaikka en ookkaan seriffin paras kaveri.
sananvapaudella on saanut loukata yksityisiä ihmisiä?
täällä ole aina vähän friikkiä porukkaa? Kuuluu vähän niinkuin palstan luonteeseen. Mut siis mun kanssahan voi aina keskustella asiallisista asioista asiallisesti.
Noihan on just noita world wide webin varjopuolia: yrität eka jutella asiallisesti, kunnes homma menee yhtäkkiä ihan päälaelleen ja sua syytetään ties mistä tekemättömistä teoista.
No voisiksää kertoo että missä vaihessa on loukattu yksityisiä ihmisiä ja miten kun minä en ymmärrä? Se ei tosiaankaan ole ollut tarkoitukseni. Joten pyydän anteeksi jos niin olen tehnyt, mutta voisitko nyt puolestasi kun syytät minua jostakin niin laittaa jotain faktaa eli kohdan missä loukkasin?
ja bussifirmat on väri- , moni- ym. vammaisten tärkeimpiä työllistäjiä. Monet kuskeista on puolisokeita niin että ei ne näe onko pysäkillä matkustajia vaan avaa ne ovet aina varmuuden vuoksi. Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä miten suhtautuu erinlaisuuteen ympärillämme.
selität ne kuskit jotka ajaa pysäkin ohi, vaikka sä kuinka vispaat sun kättä? Ei kai ne nyt sokeita voi olla?
vai mitä ne oli?
osaavat selittää arkipäivän asioita erinomaisen värikkäästi. Lääkkeet latistaa ja kahlitsee mielikuvitusta.
Ei ihan huono saalis: tauon jälkeen eka keskustelu, jolla jo nyt 37 vastausta, ja liki 500 lukukertaa.
Phiuuhh!!
"Osaatteks te käyttää Freudia arkielämän ongelmien ratkaisussa?"
Onnekseni en koskaan ole halunnut yrittääkään...
"Siggen teorian puitteissa toi sun etuoven "vahingossa" availu (mä tein molempin käsien etu- ja keskisormilla sellaset huippuärsyttävät ilmaheittomerkit) saa mielenkiintoisen käänteen: sulla on joku alitajuinen toive realisoituna tohon etuoveen."
"Jaah." Kuski voihkas. Se varmaan ties et se oli häviöllä."
Tolle kieltämättä nauroin aivan katketakseni.=D Toisaalta on toi kyllä ilkee.
"Kuljettaja oli mykistynyt mun analyysistä"
Tuo on melko uskottavaa.
sulle ihan oikein. Herttaista. :)
Maantiepsykologeilla on usein vain yksi ongelma: heidän analyysinsä ei koskaan kohdistu heihin itseensä. Itse- ja siten osa lähdekritiiksitäkin puuttuu.
Freud oli niitä miehiä, joiden jutuista voi vääntää vaikka moponkorjausohjeet, kunhan vaan tulkitsee haluamallaan tavalla. Sama juttu Raamatun kanssa ja tupakkafirmojen terveellisyystutkimuksilla: tulos mikä halutaankin.