Esim. silloin kun eksyy Rajamäellä, löytää vihdoin pois ja ajaa sieltä Järvenpäähän Kehä III:n kautta.
Mies ei voisi kertoilla tällaista tarinaa, vai..? Minusta se teki vain hellyyttävän, paitsi työkavereiden niin myös teidän keskuudessa.
Sitäpaitsi veikkaan, että ensi jouluna Pukki tuo navigaattorin, jollei tuo jo synttärilahjaksi. Jolleivät töissä ehdi keräämään kolehtia sitä ennen. :D
Mies ei voisi kertoilla tällaista tarinaa, vai..? Minusta se teki vain hellyyttävän, paitsi työkavereiden niin myös teidän keskuudessa.
Sitäpaitsi veikkaan, että ensi jouluna Pukki tuo navigaattorin, jollei tuo jo synttärilahjaksi. Jolleivät töissä ehdi keräämään kolehtia sitä ennen. :D
Vastaukset 49
Vanhimmat
ulkoistaa elämäänsä keskustelupalstalle.
Miksei voisi?
ole sellaiseen aikaa tai haluja.
Eikö tosiaan löydy yhtään esimerkkiä?
Mistäs ihmeestä sinä kaikkien kirjoittajien sukupuolet tiedät?
kysymys jokaiselle, joka luulee automaattisesti tietävän kirjoittajan sukupuolen. Melkein aloituksen arvoinen.
Minuakin on joskus luultu naiseksi. En ole esiintynyt naisena tai miehenä kertaakaan. Olen ainoastaan kirjoitellut mielipiteitäni tänne. Itse asiassa juuri hetki sitten joku luuli minua naiseksi yhdessä toisessa ketjussa.
"Mistäs ihmeestä sinä kaikkien kirjoittajien sukupuolet tiedät?"
Nimimerkistä, kuvasta ja miesten haukkumisesta voi päätellä, että kirjoittaja on nainen. Usein nainen myös muistuttaa olevansa erityisen kaunis (josta myös uskoo milloin minkäkin ongelmansa johtuvan). Kirjoittaja on myös silloin nainen, jos kirjoitus koskee horoskooppeja.
Jos mikään edellisistä ei toteudu ja kirjoitus on rationaalinen, kyseessä on mies.
ties kuinka monta kertaa mieheksi palstalla, vaikka aika usein kerron olevani nainen.
taipumusta uskoa kaikennäköisiin mielensä luomuksiin. Tuskin ollaan ainoita laatuaan täällä.
Mutta joo. En ole kyllä aina helpottanut sitä sukupuoleni tunnistamista. Se ei ole aina niin oleellista. Vie liikaa huomiota itse asiasta. Toki aina riippuu ja roikkuu mistä keskustellaan.
En tee koskaan ensimmäisen viestin perusteella minkäänlaista johtopäätöstä. Jätän asian avoimeksi. Kyllä niillä on taipumusta tulla ilmi. Ilman utelua.
Ja jokainen, joka on ulkoistanut elämänsä tälle palstalle on aina ollut nainen. Tuskin kukaan mies jaksaisi puhtaasti vitsiksi valehdella ja teeskennellä olevansa nainen päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen?
sano jo vähäinen palvelijakin.
Onnee sulle.
ihan niin, että jokainen on ollut nainen? Voi olla, voi olla... Vaikka voi olla ehkä toisinkin...
lumitaistelija, mr.cruelty, shelter, metsäpalowaara, mpw, relaxed_eyes?
Jos jollekin, niin sunkaltaisillesi mä olen kateellinen.
Oma totuus on ainoa totuus ja kun jotain päättelee niin se totuus on sitten siinä. Ei mene elämä hukkaan kyseenalaistaessa asioita tai miettimällä. Lisäksi tuo, että saa nautintoa siitä, että vittuilee jollekin anonyymille, vieläpä ilman tietoa siitä, että onko onnistunut, se on varmaan aivan mahtavaa! Oma mieli riittää selittämään kaikki maailman asiat ja pitämään tyytyväisenä.
Wau. Pakko myöntää, mutta kateeksi käy. Oikeasti.
ettei ne ole miehiä
ei tosiaankaan ole itsestään selvä asia. Mut onneks ei oo sitä miehistä ylpeyttä ettei vois neuvoa kysyä. Pahinta on kun pitäs ite neuvoa joku jonnekkin ja yrität bussireittejä miettiä. Ja samalla siinä yrittää miettiä kumpi on vasen ja kumpi oikea.
Mut naisena olemisessa on kaikista ihaninta kun pystyy kaikesta syyttämään hormooneja ;D
mainita nuo hormonit, ihanat ystävämme, joita voi aina tarpeen tullen syyttää... Kjäh.
myös pahenevat vuosien myötä. Varsinkin pahantuulisuus on lisääntynyt huomattavasti viikkoa ennen itse menstruaatiota. Itkuherkkyys on toinen huomattava asia.
Mut mulla on siihenki teoria. Sillä tavalla biologinen kello muistuttaa viimesistä hetkistä saada niitä lapsia. Onhan ajatus vuodesta ilman kuukautisista jotain aivan ihanaa. Tosin tilalle tuleekin raskasuoireet... Molempi pahempi.
Ootko muuten huomannu et miehet liukenevat hyvin nopeasti paikalta jos alkaa puhumaan naistenvaivoista. Mut naiset on silti kiinnostuneita miesten eturauhasvaivoista. Vai onko se sitten sitä naisellista uteliaisuutta?
Minulla on aina ollut maailman huonoin suuntavaisto. Vieraassa paikassa kierros korttelin ympäri enkä enää tiedä, missä olen. Karttakin on aina väärin päin kädessä, suunnistamaan en koskaan oppinut ja hyvä, etten kotiini eksy.
Mietin jo parikymmentä vuotta sitten, että voi kun olisi laite, joka neuvoisi minut perille vieraassa paikassa. Ja kas, ihme tapahtui! 2000 luvun alussa olin aivan onnesta soikeana, kun näin appiukon autossa navigaattorin.
Siitä lähtien olen odottanut kieli pitkällä, milloin moinen ihmelaite tulee Suomeen ja vieläpä sopisi minun lompakolleni. Ja vihdoin ja viimein sain sen viime jouluna lahjaksi!
Että tervetuloa joukkoon!
navigaattoria. Tulevan kesän Euroopan reissustakin menisi maku, jos pitäisi jonkun naviksen mukaan kääntyillä.
Sitäpaitsi mulla ON hyvä suuntavaisto, joka vain jostain syystä katoaa autossa (auton magneettikentät tai jotain?). Olen ollut kuin kala vedessä ja suurin piirtein aina kartalla niin Madridissa, New Yorkissa kuin Buenos Airesissakin. Enkä mä todellakaan osaa lukea karttaa, ne johtavat aina harhaan kuitenkin. :)
Minä kun olen ymmärtänyt, että siihen navigaattoriin saa itse naputella haluamansa päämäärän. Eikä minusta automatkailun huuman suurinta antia välttämättä oli ajaa ylimääräistä 200 kilometriä autobaanaa vain sen takia, että ajoin vahingossa yhdestä liittymästä ohi, enkä aiemmin päässyt tekemään uukkaria.
Minä en ole oppinut ikinä liikkumaan missään. Lontoossakin piti opetella miljoona keskustan katua ulkoa, ennen kuin lakkasin eksymästä. Sittemmin minulla on ollut elävä navigaattori mukana ulkomailla. Toivottavasti se ei petä toukokuussa New Yorkissakaan.
mutta navista voi kehittää sellaiseksi, että siltä voisi kysyä, kun tarvitsee neuvoa. Nyt se puhuu koko ajan tai ei puhu ollenkaan.
Ne tyypit siellä sisällä ovat vielä äärettömän ärsyttäviä kaikkitietävine äänineen...
Joskus eksyily on kivaakin. Sillälailla tutustuu alueisiin, joita ei edes tiennyt olevan olemassakaan. Mä olen eksymällä löytänyt Rhododentron-puiston Haagassa, ihanan metsäpolun Riian läheltä ja KGB-museon Vilnassa, muun muassa.
Minustakin on mukavaa kävellä päämäärättömästi jossain uudessa paikassa, kun ei ole kiire mihinkään.
Mutta voihan helvetti, kun on menossa johonkin, vaikkapa neuvotteluun, kello tikittää, eikä oikeaa katua vaan löydy.
Minulla on aina ollut maailman huonoin suuntavaisto.Karttakin on aina väärin päin, missä olen. en koskaan oppinut etten kotiini eksy.
Mietin soikeana, kun näin appiukon (häh?täh?:D) Siitä lähtien olen odottanut kieli pitkällä
(menee mahrottomaks) sopisi minun lompakolleni. (tooosi mahoton kaveri tää)
ja viimein sain (olis jo hilijaa..)
Että tervetuloa joukkoon! (no ei varmana tulla teijän kimppoihin, eres: ) jouluna
Niii.. mun kysymys kuulu vaa et mitä ratikkaa sää ajelet, etten ikinä satu hyppää kyytiin..
En ole Ratikkakuski, mutta vastaan nyt ihan muuten vaan.
Ne ratikat kulkevat kiskoilla, ennaltamäärättyä reittiä pitkin, niin niillä on vähän vaikeaa ajaa harhaan. Et oikein millään voi eksyä vaikkapa Tampereelle, vaikeata olis. Vai mitä :-)?
Ei nämä asiat kaikille aukeakaan. ;-)
varsinkin kun menee ostamaan autoon talvirenkaita,..saa hyvät alennukset ripsiä räpsyttämällä ja pojat pistää parastaan (huippunopeita poikia) vaihtaessaan uudet alle.
...tulis äkkiä kevät ja tekstari että renkaat pitää vaihtaa...
kun ei autolla meinannut pääsä mihinkään, ei eteen eikä taakse, joten pakko rako..mut mieluinen sellainen :)))
Ja ahh,...niit on niin kiva jututtaa (minkä aherrkseltaan ehtiivät) ja vau,..ihana vilkutus perään!
hyvä olla nainenkaa, jos johdattaa lauman ihmisiä eksyksiin, eihän siinä mitään jos eo itse ole paikalla, mut jos vielä itse on sen lauman keskellä, kun ne tajuaa et opas ei nyt taida itsekää tietää missä ollaan.
Niin, tuossa tilanteessa ei ole hyvä olla. Piste.
Voi että, eihän vaan vahingossakaan ollut omasta elämästä..?
-kaikki ovat naisille ystävällisiä
-nainen saa aina seuraa vaikka olisi jokinorsun näköinen
-nainen saa vapaasti erehtyä
-nainen saa oikkuilla ja käyttäytyä muutenkin järjettömästi
-naisen ei tarvitse käydä armeijaa
yms. jne.
Naisilla on:
-kuukautiset, ja joillakin ne kestää ja kestää
-naisten pitää investoida pieni omaisuus meikkeihin, hajusteihin ja kaikkeen tilpehööriin, mitä miehet ei koskaan tarvii
haluisitko sä olla nainen? Eikö miehenä olemisessa ole mitään etuja?
siitä toisen asemaan asettumisesta, että olisi mielenkiintoista kerrankin kuulla miltä naisesta tuntuisi olla miespuolinen...
keskustelu loppui
Kuukautiset voi estää ja meikkejä ei ole pakko käyttää. Jotkut miehetkin käyttää meikkejä, muttei niitäkään kukaan siihen pakota.
Höh.
Just olisin vastannut.
tuosta kuin tuon viimeisen?
jos et halua hormooneja syödä, ja ei töihin voi ilman meikkiä mennä.
ilman meikkiä töihin, ainakin minun työpaikassa melko harvalla naispuolisella on varsinaisesti mitään meikkiä vaikka ihmisten kanssa ollaan tekemisissä
mitä olisit halunnut vastata?
Nykyisin meikataan niin, ettei sitä huomaa. Siis pohkustetaan meikkivoiteella ja huulipuna on luonnollista...ja ollaan silti meikattuja.
Ja en voi mennä kyllä itse, meikkivoidetta on pakko käyttää. Missähän oot töissä? Huoliteltu ilme on jo toisen kunnioittamistakin ja antaahan se itselle varmuutta..tietää, että on huoliteltu.
että se meikkaus on niin hillittyä ettei sitä edes huomaa meikiksi...
kun usein kuulen, että näytän hyvältä ilman meikkiä. Siis ihmisiltä (lue: miehiltä), jotka eivät ole _koskaan_ nähneet mua meikittä.
Sellaista se on. Ja aika iso duuni siinäkin, että näyttää luonnonkauniilta :D
jos saisin päivän miehenä, marssisin ekana vaatimaan palkankorotuksen (jonka varmaan saisin).
Seuraavaksi kokeilisin pissiä seisaaltani, se on asia, josta olen melko kateellinen miehille.
Sitten katsoisin kuinka paljon pystyn juomaan alkoholia.
Sitten menisin ja stailaisin itseni ja lähtisin baariin nähdäkseni, että onnistuisinko murtamaan joitakin myyttejä, joita olen kuullut.
Olisi myös mielenkiintoista nähdä kuinka kanssa-autolijoiden liikennekäyttäytyminen muuttuisi. Sillä se muuttuu. Pieni nainen pienen auton ratissa on punainen vaate eräillekin kuskeille.
Sellaista nyt alkuun. Mä luulen, että mun olisi helpompi olla mies, mutta tavallaan on kivempi olla nainen.
suurempi työ meikata itsensä luonnonkauniiksi, kuin meikata meikatun näköiseksi..eli sutasta huulipunaa, poskipunaa ja ripsiväriä.
Voi ei tätä naisen elämää..itse pidin ennen jopa rintaliivejä yöllä, kun luin jostain, että estää rintojen varhaisen rupsahtamisen ;)..ja kyllä se muuten auttoikin. Nykyinen mies ei anna enää pitää.
"Pieni nainen pienen auton ratissa on punainen vaate eräillekin kuskeille"
onko näinkin? Ei ole tullut koskaan ajateltua noin, ainakaan tietoisesti...
joillekin :)
Ei toki kaikille, onneksi.
Pian vaihdan Fiestan Focukseen, joten eiköhän asia korjaannu.
Ystäväni (lähes 2-metrinen mies) oli ensin minun kyydissäni ja sitten ajoi itse ja ero oli uskomaton, myös hänen mielestään.
missä tilanteessa on hyvä olla feministi?
Esimerkkejä?