Olen tässä lueskellut tätä palstaa ja huomannut, että useimmiten puhutaan siitä, että nainen haluaa pois epätäydellisestä avioliitosta/suhteesta. Hyvin usein on myös niin, että mies ei tätä ymmärrä.
Mutta kun meillä onkin tämä asia aivan toisin päin. Mies täällä kipuilee ja toisinaan haluaa pois ja toisinaan ei. Että miten nyt tätäkin tilannetta sitten pitäisi ymmärtää?
Tiedän kyllä, että meidän suhteessa on omat ongelmat ja murheet. Eihän se itsellenikään ole ollut tyydyttävää. Mutta tahtoa yhteisen tulevaisuuden selvittämiseksi itseltäni löytyy, mutta miten ymmärtää toista osalpuolta, jolta tätä tahtoa ei tunnu löytyvän?
Toivoisinkin, että joku viisaampi ja kokeneempi kesrtoisi, että kannattaako odotella ja antaa miehen olla rauhassa (tätä hän itse tahtoo) vai yrittää löytää yhteistä säveltä? Tuntuu vaan, että päätä seinään hakkaa ja tällä hetkellä on tosi hankalaa.
Mutta kun meillä onkin tämä asia aivan toisin päin. Mies täällä kipuilee ja toisinaan haluaa pois ja toisinaan ei. Että miten nyt tätäkin tilannetta sitten pitäisi ymmärtää?
Tiedän kyllä, että meidän suhteessa on omat ongelmat ja murheet. Eihän se itsellenikään ole ollut tyydyttävää. Mutta tahtoa yhteisen tulevaisuuden selvittämiseksi itseltäni löytyy, mutta miten ymmärtää toista osalpuolta, jolta tätä tahtoa ei tunnu löytyvän?
Toivoisinkin, että joku viisaampi ja kokeneempi kesrtoisi, että kannattaako odotella ja antaa miehen olla rauhassa (tätä hän itse tahtoo) vai yrittää löytää yhteistä säveltä? Tuntuu vaan, että päätä seinään hakkaa ja tällä hetkellä on tosi hankalaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
tahtoo olla, että sitä pois haluavaa ei oikein jakseta ymmärtää kun itsellä on vielä halua jatkaa...
kyllä että jos jotain halutaan oikeasti muuttaa niin kyllä siihen varmasti molemmat tarvitaan ja 100% sesti mukaan, muuten ei valmista synny:(
Meillä asia juuri niin perinteisesti että minä= vaimo tyytymätön suhteen jatkamiseen ja mies vain haluaisi ja haluaisi jatkaa ja yrittää:( Ei löydy vaan enää itseltä tahtoa eikä voimiakaan moiseen!
On aina hyvä kuunnella puolisoaan ja ottaa tosissaan mitä sanoo. Omien tulkintojen teko sanoista voi johtaa tuhoisammille poluille. Te voitte erota sovussa tai riidoissa. Jos miehellä tunteissa pyörii ettei halua jatkaa avioliittoanne, voi hän sitä tarkoittaa ihan oikeasti. Voit helposti lähteä hakemaan syitä toisista naisista esimerkiksi. Varsinkin jos semmoinen sattuu miehen ajatuksissa pyörimään. Huomioi myös se, että mies on voinut jo pitkään ennen toisia naisia haluta eroon mutta ei ole ehkä itsekään asiaa sisäistänyt ja vasta kun joku nainen on saanut hänet hereille hän on tajunnut asian syvällisemmän puolen: avioliittonne on ohi koska hän ei rakasta sinua eikä välitä jakaa elämäänsä sinun kanssasi. Viis toisista naisista. Sellainen voi olla vain tilapäinen herättäjä joka poistuu kuvioista miehen jatkaessa elämänsä ehkä pitkäänkin yksin. Tai toinen nainen voi olla miehen Rakkaus. Ehkä mitään toisia naisia ei edes ole, koskaan ollutkaan. Sinun kannaltasi merkittävää on miten suhtaudut mieheen joka ei rakasta sinua eikä halua jatkaa yhteiselämäänne. Sen sulattelu voi viedä pitkään ja olla ajoittain sekavaakin suuntaan ja toiseen. Vähitellen sieltä kumpuaa esiin todellisuus sekä ymmärryksesi todellisuuteen. Puhumalla saatte asiat selvitettyä, mutta puhuminen on turhaa jos sinulla on tarkoitusperänä vain avioliiton jatkaminen vastoin miehen tämän hetkistä tunnetilaa. Asiaanne pitäisi pystyä käsittelemään ilman asenteita. Mieti myös tarkkaan mitä haluat mieheltä jolla ei ole tunteita sinua kohtaan eikä tarvetta läheisyyteen. Onko teitä kumpaakaan kohtaan oikein jatkaa sellaista liittoa. Tai lapsia kohtaan jos lapsia on.
Harvinaisen fiksu ja aikusmainen kirjoitus. Täyttä asiaa, virtuaalinen hatunnosto tälle!
... peesaan...
niin oli, hyvin sanottu yllä
asiaa kirjoitus! Järkevää aikuista tekstiä:) Kiitos!
Toisten, tuntemattomien asioita on helppo kommentoida objektiivisesti.
Moniko todellisuudessa tekee noin kuin tietysti hyvä olisi?
Suhde taitaa olla sama kuin netissä tehdyillä sokkotreffeillä, ihminen on todellisuudessa aivan jotain muuta kuin on tullut sanoneeksi!
Ihmisellä on mahdollisuus yrittää toimia ymmärtäväisesti. Sen taidon oppii varhaislapsuuden malleista taikka ei opi jollei mallia ole. Myös huonosta mallista voi oppia toimimaan itse paremmin.
Sivistynyt ihminen ei lennä järjettömästi tunteiden mukana vaan hillitsee itsensä ja miettii asioita.
Parisuhde on kahden ihmisen suhde. Parin kumpikin osapuoli vastaa kuitenkin vain omasta käytöksestään ja ajatusmaailmastaan.
Jos saa hyvän olon vittuilulla ja asioiden hankalaksi tekemisellä, sitten toimii niin. Mutta se ei ole sivistystä.
Miksi mielestäsi ihmisille ei saisi antaa rakentavia neuvoja asioidensa suhteen? Jos ihminen kysyy, on hyvä vastata. Aloittaja kyseli. Älä vastaa jollei ole mitään annettavaa. Älä kysy jollet halua tietää.
Ehkä minulla oli tarve lohduttaa kysyjää niin että hän ei hautautuisi syvemmälle itsesääliin koska ei pysty toimimaan niin valtavan esimerkillisesti, kuin sinänsä hyvissä neuvoissanne ehdotitte.
Sitten tämä,
"Parisuhde on kahden ihmisen suhde. Parin kumpikin osapuoli vastaa kuitenkin vain omasta käytöksestään ja ajatusmaailmastaan.
Jos saa hyvän olon vittuilulla ja asioiden hankalaksi tekemisellä, sitten toimii niin. Mutta se ei ole sivistystä."
Jos minä ihan live v*ttuilen päin naamaa, niin tunnen olevani mitä suurimmassa määrin vastuussa myös toisen käytöksestä sen jälkeen!
Jos sitä vastuuta ei kanna, asiat karkaavat pian siihen pisteeseen josta ei ole paluuta.
Syvästäkin alhosta voi nousta, mutta siihen vaaditaan jo niin paljon tahtoa, että sitä ei monelta löydy. On niin helppoa vain luovuttaa.
Minusta ei kuitenkaan kannata luovuttaa ennenkä voi puhtaalla omallatunnolla sanoa itselleen "Ainakin minä yritin".
Eron tapahduttua on sitten enää vastuussa vain itselleen ja itsestään.
Toisen taakkaa ei kannata enää vetää, eikä myöskään työntää omaansa toiselle.
sanoa.
Mikäli mies haluaa, että vain odottelet ja annat hänen olla rauhassa, niin parasta se varmasti on tehdä. Yhteistä säveltä ei väkisin löydetä. Se on sitten eri juttu, jos odottelet vuosia ja kypsyt odotteluun, jolloin miehesi haluaisikin alkaa etsimään kanssasi yhteistä säveltä. Ja yksi asia on sekin kannattaako ilman deadlinea alkaa odotella mitään.