Miten ihminen, jolle olet luvannut kuut ja tähdet taivaalta ja jonka puolesta tekisit mitä vain, jotta hän rakastaisi, voi puolen vuoden päästä olla sinulle pelkkää ilmaa?
Sanotaan, että ihmisen tunteet eivät radikaalisti muutu, vaan ovat jatkumo.
Onko se sitten niin helvetin vaikeaa kertoa, jos tunteet alkavat jossain vaiheessa väljähtymään???
Sen sijaan joku päivä pudotetaan sellainen "mä en rakastakkaan sua muuten enää,erotaan"-pommi niskaan.
Löytyykö tästä maasta enää yhtään jätkää, joka kykenis jonkinlaiseen tunneilmaisuun ennenkuin on liian myöhäistä!
Sanotaan, että ihmisen tunteet eivät radikaalisti muutu, vaan ovat jatkumo.
Onko se sitten niin helvetin vaikeaa kertoa, jos tunteet alkavat jossain vaiheessa väljähtymään???
Sen sijaan joku päivä pudotetaan sellainen "mä en rakastakkaan sua muuten enää,erotaan"-pommi niskaan.
Löytyykö tästä maasta enää yhtään jätkää, joka kykenis jonkinlaiseen tunneilmaisuun ennenkuin on liian myöhäistä!
Vastaukset 12
Vanhimmat
nykypäivää vain,kaikilla älyttömästi säätöjä. ei ne halua tositarkotuksella mitään. oltava vain yksin. ilman perhettä ja ilman mitään.olen luovuttanut.
miks kaikki tahtoo mua?
mä en osaa vastustaa.
lyhyt aika, ettei siinä oikeasti ehdi vielä muuta kuin rakastumaan=hullaantumaan. Rakastumisvaihe kestää yleensä parista kuukaudesta kahteen vuoteen, ja sen jälkeen tunne vasta syvenee rakkaudeksi, jos syvenee. Mikäli ihminen on rakastunut vain rakastumisen tunteeseen ja siihen sinusta luomaansa haavekuvaan, on ihan luonnollista, että kun se huuma lakkaa, ei jäljelle jää mitään. Rakastuneen ihmisen suusta nyt pääsee näköjään vaikka mitä hömppää. Todellisuudessa vasta vuodet ja yhteiset kokemukset näyttävät sen, kuka siinä vierellä todella pysyy ja kuka vain puhuu joutavia.
Suhteemme kesti yli kaksi vuotta... ensimmäiset puolitoista vuotta yhtä onnea.. sitten toinen kylmeni ja muuttui.. ja lopulta ilmoitti erosta. Kun yritti kysellä mikä on(sillä kyllä rakkaasta ihmisesta huomaa, jos toinen muuttuu) niin mitään vastausta ei saanut, pelkkää välttelyä. Jos asioista olisi pystytty puhumaan, niin näin ei olisi käynyt.. Vaikka kuinka huomasi,ettei kaikki ollut kunnossa, niin en arvannut, että asiat olivat NIIN huonosti!
että miehellä oli joku muu ihastus. ei välttämättä pettämistä, mutta joku ehkä oli ajatuksissa ja sai miehen kaipaamaan jotain muuta kuin suhteenne. Tollanen puolitoista vuotta on just sellanen aika jossa toisen oppii tuntemaan melko hyvin ja tietää jo sen mitä suhde on/voi ikinä tulla olemaan. Eli mies ehkä vain tuli tulokseen ettet sinä voi olla se oikea. Ei välttämättä mikään keskustelu muuta tilannetta jos ihmiset vain ovat epäsopivia toisilleen.
Joo..niinhän se vähän meni... Sanoi että tämä ei vaan ollut sitä mitä hän halusi.. Ja että ei vain rakastanut enää tarpeeksi,että voisi jatkaa suhdetta. Mutta ei hän ollut kenestäkään muustakaan kiinnostunut. Sanoi, että tarvitsee nyt aikaa itselleen, eikä halua seurustella kenenkään kanssa vähään aikaan.
Mutta pointti on, että surullista tässä ei olekkaan se, että suhde loppui(koska loppuaika oli aika syvältä molemmille), vaan se miten asiat muuttuivat niin radikaalisti niinkin lyhyessä ajassa. Varsinkin kun jättänyt osapuoli oli ollut koko suhteen tukipilari.
Mutta La vida est dura. Elämä on kovaa. Eikun uusia seikkailuja päin. Kaipa se sopivampi ihminen jostain vielä löytyy
että jättänyt osapuoli oli koko suhteen tukipilari saattaa sisältää vastauksen kysymyksiisi. Hyvässä parisuhteessa on kaksi tasaveroista ihmistä jotka kykenevät kumpikin seisomaan omilla jaloillaan. Jos vastuuta ja valtaa suhteessanne on ollut miehellä sinua enemmän niin on ymmärrettävää että hän on kokenut tilanteen raskaana ja myös että hän ei ole voinut puhua sinulle ongelmista. Jos toinen huomattavasti toista enemmän kannattelee suhdetta niin silloin hänen niskoillaan on liikaa ja hän ei voi puhua ja olla vapaasti vaan kaikki mitä hän sanoo ja tekee on ylikorostuneesti painavaa. Jos toinen on heikompi niin hänen sanoillaan ei ole niin paljon painoa ja hän voi vapaammin tehdä ja sanoa asioita.
En tietenkään voi sanoa päteekö tämä teidän suhteeseen, mutta tuli vain mieleen tuosta mitä kerroit. Ei ne asiat miehen kannalta muuttuneet radikaalisti. Hän on kypsytellyt asioita mielessään ja lopulta on tullut se jokin viimeinen pisara joka on saanut miehen heilauttamaan suhteenne laidan yli.
Viisaita sanoja:) Varmasti tuo mitä sanot vaikutti ja kuullostaakin aika todennäköiseltä. oletkos harkinnut psykologin uraa;)
En ole psykologi enkä sellaiseksi haluakaan, mutta alaani on ihmisen mieli ja toiminta...
Yks tykkää yhestä ja toinen toisesta. Tää ei tykkää susta ja sillä sipuli. "Toisen roska on toisen aarre". Maailma on täynnä ihmisiä, mutta unelmien mies/nainen tarvitsee kuitenkin olla vain yhdelle. Löydät sen vielä! Pettymykset on osa elämää. Se kestää aikansa, mutta loppuu varmasti joskus. Sellaista elämä on!
SELLAISTA ELÄMÄ ON!
"Sinä kulkija kuustoista vuotias
näen kyyneeleet silmissäsi.
Minä olla en voi sinun auttajas
enkä edes sun ymmärtäjäsi.
Mutta kuuntele mua, minä kerron sen
joskus itkee myös näin nelikymppinen.
SILLÄ SUORAAN SANOTTUNA, SUURINPIRTEIN
SELLAISTA ELÄMÄ ON!
Sinä kulkija kuustoista vuotias,
mikä särki sun sisimpäsi?
Sekö leikkinyt on sinun tunteillas,
jolla lämmin on pelkästään käsi?
Siihen tottua saat,minä takaan sen
usein pettyy näin myös nelikymppinen:
SILLÄ SUORAAN SANOTTUNA, SUURINPIIRTEIN
SELLAISTA ELÄMÄ ON!
Sinä kulkija kuustoista vuotias
ketään päästä et lähellesi.
Väärin käytetty on sinun rakkauttaus
ja loukattu ylpeyttäsi.
Mutta paranet pian minä takaan sen,
koska toipuu näin myös nelikymppinen.
SILLÄ SUORAAN SANOTTUNA, SUURINPIIRTEIN
SELLAISTA ELÄMÄ ON!
Kerran kulkija kuustoista vuotias
olin minäkin aikoinani.
Luulin silloin jo vähintään puolikas
meni kaikista unelmistani.
Sä et usko mua nyt, mutta lupaan sen
vielä unelmoi näin nelikymppinen.
SILLÄ SUORAAN SANOTTUNA, SUURINPIIRTEIN
SELLAISTA ELÄMÄ ON!"
Miehillä se menee niin, että sitä juttua haudotaan ja mietitään pidemmän tai ainakin hetken aikaa ihan omissa oloissaan siellä kotiluolassa. Sitten kun johonkin tulokseen päädytään, niin silloin se sitten pamautetaan ilmoille.