Menetin isäni kuukausi sitten äkillisesti. Ruumiinavauksen jälkeen saimme isän kuolinsyyksi aivoverenvuodon ja sepelvaltimotaudin. Nyt, kun hautajaiset ym. on ohi, on ollut aikaa miettiä ... Isäni ei ollut ainakaan äidilleni kertonut minkäälaisista vaivoista yms. Eli onko kellään kokemusta samantyyppisestä omaisen kuolemasta? Tuliko se ihan totaalisena yllätyksenä vai oliko mitään oireita, joista olisi voinut ennakoida tulevaa? Tiedän, että isää ei näillä tiedoilla takaisin saa, mutta nyt jotenkin vaan tuntuu siltä, että kaikki mahdollinen tieto asiasta edes jotenkin selventäisi asioita ...
Aivoverenvuoto
Likka
11
6008
Vastaukset
- Liian iso ikävä
Minä menetin äitini myös aivoverenvuotoon. Täysin yllättäen, äkillisesti. Mistään ei ainakaan hänen kohdallaan voinut aavistaa tulevaa. Hänellä oli kaikki arvot huipussaan, ei koskaan sairastanut ja oli huippukunnossa kaikin tavoin. Vielä edellisenäkin iltana oli pyörälenkillä ja kun tapasin hänet tuona iltana, en olisi voinut milloinkaan uskoa, että se oli meidän viimeinen yhteinen hetki.
Minun on ollut hirveän vaikea käsittää, että kukaan voi tuolla tavalla lähteä. Ainoa, mitä äiti sanoi, että hän oli jonkin verran väsynyt, mutta hän teki paljon töitä, joten se ei ollut siinä mielessä erikoista. Äiti siis lähti täydellisen varoittamatta. Se on ollut valtava shokki meille läheisille sekä kaikille äidin tunteneille juuri urheilullisuuden, terveyden yms. vuoksi. Minullakin on koko ajan hirveästi kysyttävää mielessä. Suurimpana Miksi? Miksi jo näin nuorena? Miksei hyvästejä? Miksi se kaikkein rakkain? jne jne...
Voimia!- Iästä riippumatta
Kuolinsyytä ei ole kukaan iloittanut ja sekös jäikin vaivaamaan mieltä. Ruumiinavausta ei tehty eikä kuolinsyytä ole kukaan vaivautunut keksimään. Vaivaakohan sellainen pitkään mieltä? Onko kokemusta? Toisaalta ei jaksaisi alkaa patistelemaan ja tonkimaan, kun eihän se mitään muuta, mutta vaivaa kovasti.
- Likka
Iästä riippumatta kirjoitti:
Kuolinsyytä ei ole kukaan iloittanut ja sekös jäikin vaivaamaan mieltä. Ruumiinavausta ei tehty eikä kuolinsyytä ole kukaan vaivautunut keksimään. Vaivaakohan sellainen pitkään mieltä? Onko kokemusta? Toisaalta ei jaksaisi alkaa patistelemaan ja tonkimaan, kun eihän se mitään muuta, mutta vaivaa kovasti.
Isäni kuoli kotipihaamme ja meille oli tosiaan helpotus juuri tuo ruumiinavauksen tieto, että saimme tietää syyn. Tieto ei tuo takaisin, ja sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta minä ainakin tarvitsin juuri tuon kuolinsyyn. Tuohan se tietenkin sitä tuskaakin lisää, koska nyt vaan miettii, että olisiko voinut tehdä jotain, että asiaa ei olisi tapahtunut. Tiedän, että tää on niin tyhmää kysellä ja vatvoa syitä, mutta kai se on sitte osa surutyötä. Mahtaakohan isä nyt hymyillä mulle jostain ja sanoa, että lopeta!
- monenlaista
Aivoverenvuoto tulee useinkin yllättäen. Joskus sitä voi ennakoida verenpainetaudin yhteydessä ja yrittää ehkäistä lääkityksellä, toisilla se voi olla synnynäinen pullistuma aivoverisuonessa, joka ratkeaa vuotamaan, toisilla se vie heti kuolemaan, toisilla se halvaannuttaa toisen puolen kehosta, tai vie koko liikkumiskyvyn, puhekyvyn, taitoja kommunikoida ihmisten kanssa, aivoverenvuodon voi toisilta leikata ja puhdistaa, korjata siis, mutta kaikkia ei, jos ovat niin syvällä aivoissa tai vuoto on niin valtava, ettei ole mitä tehdä.
Toiset kuolevat siis heti, toiset makaavat vihanneksena viikkoja, kuukausia, vuosia. Osa kuntoutuu jopa täysin entiselleen. On monenlaisia kohtaloita. Verenpainetauti, väärät elintavat, stressaava elämä, ja monia muita juttuja on lueteltu riskitekijöiksi aivoverenvuodossa. Jokainen tapaus on yksilöllinen. Se kohtalo, mikä ihmiselle on annettu, ei minun mielestäni ole millään tavalla vältettävissä. Vaikka kuinka eläisi "puhtaasti ja terveesti", kaikki parhaat mahdolliset kriteerit täyttäen, niin silti voi tulla joku tällainen yllättävä juttu. Elimistöstä löytyy jokin heikko kohta, joka pettää, ei jaksa toimia enää. Me ihmiset emme ole kaikkivoipia, vaikka lääketiede ja sairauksien ennaltaehkäisyt ja välttämiskeinot onkin kehittyneet kovasti.- sitä
Nuorena miehenä,(noin 20v), tein ahkerasti töitä itsekseni ja kerran huomasin, että työkalu ei pysynyt kädessä, niskaan koski ja puhe sammalsi. Ymmärsin heti mistä on kysymys. Sain soitettua terveyskeskukseen ja mökellettyä asiani. Käskivät ajaa autolla sinne. Niinpä ajoin ja perille kun pääsin, niin heti oksensin jossa oli verta mukana. Sitten veivät Kuopion Yliopiston sairaalaan ja siellä olin lepäilemässä noin kuukauden. Viikon oleilun jälkeen tunto ja kunto alkoi palata, mutta selkä oli niin jäykkä, ettei se taipunut mihinkään. Piti maata vain yhdessä kohdassa, ei juurikaan saanut liikkua, pesivätkin vuoteessa. Lääkari selitti, että tälläisissä tapauksissa puolet selviää hengissä. Diaknoosi oli SAV ja muistaakseni lukinkalvon alainen verenvuoto (en ihan varma). Minkäänlaista lääkitystä en ole tarvinnut ja nyt yli 25 vuotta tapahtuman jälkeen olen terve, mutta tiedän että tämä sama sairaus uusiutuu joskus, kuten isälläni kävi.
- .............
Äitini sai myös aivoverenvuodon, kuoli tänään, suru on sanomaton, itkettää vaan, hautajaiset tulossa, kyllä se tulee äkisti....
- Likka
Sinulle!
- ....................
Likka kirjoitti:
Sinulle!
kiitos....
- sureva äiti
luin viestisi isäsi kuolemasta ja otan osaa suruusi,
olen äiti joka menetti vuosi sitten ystävän päivänä
kuopukseni(pojan joka oli 28v)yhtäkkiseen sepelvaltimo tukokseen työnsä ääreen,
ei mitään ennakkovaroituksia ja aamulla reippaana
töihin lähti!suremaan jäi kaksi vanhempaa sisarusta
ja heidän lapsensa jotka ei ymmärrä kans yhtään
enonsa menettämistä kuolemalle!!toinen vuosi meillä on surun kanssa elämistä ja ei tässä päästä tapahtumapäivästä yhtään eteenpäin!! jaksamisia sinulle keskustelut aina vähän eteenpäin kantaa.sureva äiti - miniä!
Minun appoukolla ainakin oli oireita (näin jälkeenpäin kun olemme asiaa ajatelleet) Hän kuoli sydänifarktiin ja hänelleä oli kolme suurta tukosta sydämmessa! Hän kuoli syksyllä ja oireet alko jo keväällä, hän oli kuulemma pyörtynyt töissä mutta ei mennyt lääkäriin, häntä närästi koko ajan (paketti renniä päivässä) hän monesti hakkas itseään rintaan, hänen mahansa oli myös hieman turvoksissa, ja vähän ennen kuolemaa hänen ihonsa oli harmahtavan kalpee.... Kuitenkin kuolema tuli yllättäen!=(
entisen mieheni kuolleena kotoaan pari viikkoa sitten.
Hän sairasti, muttei saanut kunnollista hoitoa, eikä tutkittu, mikä oikeasti vaivasi.Hän sai todella huonosti aikoja terveyskeskuksesta, ja varmaan hänellä oli jo "hullun paperit" siellä ravaamisesta.
Hän menetti välillä tajuntansa, jalat puutuivat, ajatukset harhailivat, närästi, vatsa oli kipeänä, monta vuotta, ja pari viimeistä kuukautta särki päätä. Vanhojen röntgenkuvien perusteella hoidettiin niskan kulumina ja mielialalääkkeillä.
Sunnuntai-iltana käytin häntä päivystyksessä, hänelle annettiin särkylääkettä, närästys- ja pahoinvointilääkettä.Vein hänet kotiinsa.
Seuraavana aamuna ei vastannut puhelimeen, menin paikalle, liian myöhään.
Ruumiinavausraportti tulee, milloin tulee.
Meillä on kaksi yhteistä alaikäistä lasta, nyt ilman isää.
Jos joku olisi ottanut hänet tosissaan, saattaisi asiat olla paremmin.
Olimme yhdessä 20v, eron jälkeenkin ystäviä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2732843En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e751506- 431460
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan341240En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o251177Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471170Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61170Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(431109- 191036
Ihan mielenkiinnosta kyselen...
Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko141003