Tuttavapiirissä on nainen, neljän pienen lapsen äiti, joka on ottanut minut silmätikukseen. se on ollut hänelle helppoa, sillä minä olen tähän tuttavapiiriin mieheni kautta vasta myöhemmin tullut ja olen häntä kymmenisen vuotta nuorempi.
Aina jos olemme samassa paikkaa kylässä tms. tiedän hänen jossakin vaiheessa piikittävän minua jollain ovelalla tavalla, jota eivät muut ihmiset seurassamme välttämättä edes huomaa. Yleensä nainen onnistuu sanomaan sanottavansa niin ettei muut edes kuuntele/ollessamme miestemme kanssa nelistään. Asiaan ei voi reagoida, koska nainen voi vedota aina vilpittömyyteensä "mistäs tuommoinen nyt tuli...", "anteeksi että olen rehellinen". Tiedän tasan tarkkaan, että tämä nainen sanoo asiat pahalla - hän on sen luonteinen, myös mieheni on asiasta yhtä mieltä. luojan kiitos niin, sillä mieheni kieltäytyy nyt tapaamisista, joihin tämä pariskunta on menossa.
hän saattaa sanoa jotain tyyliin (epäsuorasti) oletpas valinnut ammattisi huonosti/sillä alalla on todella luulutua pienemmät palkat/etkö vieläkään ole valmistunut!?/näytät siltä yhdeltä julkkikselta (sitten hän näyttää kuvan lehdessä ja siinä on ko. henkilöstä todella epäonnistunut kuva - muuten en näytä henkilöltä). siis että aina minussa on jokin vika johon hän viittaa, en edes muista kaikkia asioita joita hän on minusta sanonut, niin älyttömyyksiä ne ovat.
tämän vuoksi vältän tapaamisia joissa hän saattaa olla läsnä ja erityisesti en mene heille kylään (todella ihmeellistä että hän kutsuu meitä välillä kylään, ihan kuin menisin sinne hänen piikiteltäväkseen).
mikä tällaisia naisia vaivaa?
Aina jos olemme samassa paikkaa kylässä tms. tiedän hänen jossakin vaiheessa piikittävän minua jollain ovelalla tavalla, jota eivät muut ihmiset seurassamme välttämättä edes huomaa. Yleensä nainen onnistuu sanomaan sanottavansa niin ettei muut edes kuuntele/ollessamme miestemme kanssa nelistään. Asiaan ei voi reagoida, koska nainen voi vedota aina vilpittömyyteensä "mistäs tuommoinen nyt tuli...", "anteeksi että olen rehellinen". Tiedän tasan tarkkaan, että tämä nainen sanoo asiat pahalla - hän on sen luonteinen, myös mieheni on asiasta yhtä mieltä. luojan kiitos niin, sillä mieheni kieltäytyy nyt tapaamisista, joihin tämä pariskunta on menossa.
hän saattaa sanoa jotain tyyliin (epäsuorasti) oletpas valinnut ammattisi huonosti/sillä alalla on todella luulutua pienemmät palkat/etkö vieläkään ole valmistunut!?/näytät siltä yhdeltä julkkikselta (sitten hän näyttää kuvan lehdessä ja siinä on ko. henkilöstä todella epäonnistunut kuva - muuten en näytä henkilöltä). siis että aina minussa on jokin vika johon hän viittaa, en edes muista kaikkia asioita joita hän on minusta sanonut, niin älyttömyyksiä ne ovat.
tämän vuoksi vältän tapaamisia joissa hän saattaa olla läsnä ja erityisesti en mene heille kylään (todella ihmeellistä että hän kutsuu meitä välillä kylään, ihan kuin menisin sinne hänen piikiteltäväkseen).
mikä tällaisia naisia vaivaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko sulla vaan todella huono itsetunto, vai etkö osaa antaa sanallisesti takaisin?
Kummin on?
Meinaan vaan että ratkaisu ei ole se, että juokset koko ikäsi muita ihmisiä karkuun, vaan se, että opettelet antamaan takaisin. Sori nyt, jos ei vastaus miellyttänyt, mutta totuus harvoin tekee sitä.
Sinuna minä ottaisin kyläily kutsun vastaan, ja antaisin että paukkuu. Hymyilisin päälle!
Tsemppiä nyt sinne piehtaroimaasi itsesääliin kumminkin!
ees kattella? Hulluhan olet, jos et voi ilolla odottaa vapaa-ajan rientojasi. Tietenkin, jos kylässä on pääosin kivaa, mutta pakettiin kuuluu idiootin sietäminen, on asia monimutkaisempi. Ite en ainakaan ilkeän ihmisen kotio menisi.
sanallisesti takaisin. se on syy. kaikkia ei ole siunattu sellaisilla sanallisilla lahjoilla.
jotenkin toivon että tuo ihminen itse ymmärtäisi käytöksensä älyttömyyden tai että jonain päivänä hän kohtaisi muiden tuomitsevuuden minua mollatessaan.
Hän itse tietää mitä tekee, mutta ei ehkä osaa arvata kuinka paljon se sinua satuttaa. Tai sitten tietää, mutta nauttii satuttamisesta. Sellaisiakin ihmisiä on, jotka tarvitsevat alistettavia.
Jonkun toisen kommentti voisi parhaiten laittaa sitä naista "kuriin". Sinut hän on ottanut piikittelyn kohteeksi, koska tietää, ettet sano mitään vastaan. Ja jos yrittäisit sanoa, hän luultavasti litistäisi sinut kuin hyttysen (riippuu tietysti itsestäsi, mutta jos et ole sanallisesti vahvaa tyyppiä, niin kakkoseksi jäisit, ikävä kyllä).
Itseltäni putosi tällainen piikittelevä "ystävä" pois, kun aloin 10 vuoden ystävyyden jälkeen sanoa joka kerta kun piikki iski, että miksi sä noin sanoit, toi oli loukkaavasti sanottu etc. (haukkui mm. veljeni "hirveäksi juntiksi" kun näki tämän vilaukselta. Sanoin, että nyt puhut veljestäni, että vähän varovaisemmin). Tämä "ystävä" on sittemmin vain kadonnut kuvioista, ei pidä yhteyttä ja nähdään ehkä kerran vuodessa. Silloin kerran vuodessa hän pitää kielensä kurissa, ehkä juuri siksi, että tietää, ettei piruilu kanssani "onnistu".
Mistä sitten sain voimia pitää puoleni? En tiedä... muutin vähäksi aikaa ulkomaille, sain etäisyyttä koko entiseen elämääni ja näin tämän "ystävän" käytöksen kuin uusin silmin. Aiemmin olin selitellyt sitä huumorina ja omina harhaluuloinani. Ei varmastikaan tarvitse muuttaa ulkomaille, jotta saa lisää itsetuntoa, mutta minun kohdallani se toimi:)
Ei sun tartte alkaa "antamaan samalla mitalla takaisin". Eikä se mitään ratkaisisi eikä tekisi teistä kavereita. Tiedän, koska mulla on kokemusta tollasista pirullisen taitavista piikittelijöistä.
Itsellesi paras tapa suhtautua siihen ääliöön on olla kokonaan tapaamatta, pistää ns. välit poikki (jos nyt välejä on ollutkaan). Jos haluat selittää asian hänelle jollain tavalla, kirjoita esim. kirje (ihan perinteinen, paperilla), jossa kirjoitat, ettet jaksa hänen piruilujaan etkä enää halua tavata.
Toinen vaihtoehto on tavata hänet vielä kerran, ja sanoa sitten heti, kun ensimmäinen piikki tulee. Nämä tämmöiset ihmiset osaavat kyllä aina kääntää tilanteen sillai päin (niin kuin kirjoititkin), että vika on sun korvien välissä, ja mistäs nyt tuulee, ja onpa inhottavaa pilata kaikkien ilta tuolla tavalla, onko sulla kaikki ihan hyvin? Tämä kasvotusten kohtaaminen vaatiikin sinulta paljon itsehillintää ja itsevarmuutta. Mutta vaikka hermo menisikin, kunhan vain et ala hävetä itseäsi tai epäillä kantaasi, niin viesti menee perille. Nämä tyypit kyllä tietävät tasan tarkkaan mistä puhut, mutta eivät tule myöntämään sitä ikinä ääneen kellekään.
En tiedä mikä sellaisia naisia vaivaa, jotkut vaan on ilkeitä ja inhottavia luonteeltaan.
Itse varmaan piikittelytilanteessa sanoisin jotain että kyllä mä tajuan että yrität vittuilla. En vaan ymmärrä miksi. Parempi varmaan että jätetään nää kylailyt sikseen jos et halua kuin vittuilla.
Ja jos se yrittäisi kääntää että minä olen vainoharhainen tai huumorintajuton tai mitä vaan, niin sanoisin että kyllä me molemmat tiedetään ettei asia ole niin.
On hyvä kun miehesi on puolellasi, nin ei tarvitse pelätä että nainen saisi kaikki sinua vastaan.
Tuli tässä kirjoitellessa mieleen, että itsellänikin on ollut vähän samanlaista. Mulla oli hyvä ystävä, jolle jostain syystä vittuilin ja jotenkin vähättelin sitä ja sen saavutuksia, tosin (muka?) huumorin varjolla. Hän oli mielestäni jotenkin leuhka, tosin se ei tosiaan ole mikään puolustus, mutta kuitenkin se ärsytti minua vaikka rakas ihminen olikin.
Kerran tämä tyyppi sitten sanoi asiasta että se loukkaa häntä, ja vasta silloin tajusin että olin oikeasti vittuillut. Lopetin sen kuin seinään enkä kertaakaan ole sen jälkeen vittuillut (asiasta varmaan 8 vuotta). Eli joskus se sanominen auttaa, kun toinen on vaan niin tyhmä ettei tajua mitä tekee, eikä tajua loukkaavansa! Nyt kun tuli tämä asia taas mieleen niin kyllä harmittaa ja hävettää.
Tästä tuli nyt varmaa tosi pitkä ja sekava selitys mutta en ehdi korjailemaankaan enää.. Toivotan sulle ratkuisua asiaan!