Tietynlaiset

Eihän kiinnostavasta naisesta saa selvää kuin heittäytymällä suhteeseen, meneepä se sitten syteen tai saveen.

Se voi sitten joko syventyä rakkaudeksi tai loppua yhtä nopeasti kuin aikoinaan alkoikin. Siihenhän riittää pahimmassa tapauksessa yksi ainoa epäkohta. Esimerkiksi mustasukkaisuus, väkivalta, pettäminen tai aiheettomat itkuraivarit jostain mitättömästä asiasta.

No. Se on sellaista unelmissa elämistä.

Mun on tunnustettava että tuota on tullut tehtyä. Ollaan silleen herkkiä tyyppejä. Sytytään herkästi ja aletaan palaan kirkkaasti. Sitten se realismi iskee ja sitten tajuaa että ei oikeastaan tunne edes sitä toista.

Kutsutaan sitä vaikka sydän-ruusuhyökkäykseksi jolla valloitetaan nainen. Se ei tähtää kumppanin tuntemiseen tai häneen kytkeytymiseen vaan yksinkertaisesti itselleen kaappaamiseen. Nainen ympäröidään eikä hän ole rinnalla.

Se on itseasiassa epävarmuuden ja huonon itsetunnon tuoma toimintapa varmaankin pohjimmiltaan. Mies ylittää "emotionaalisen kantokykynsä" moninkertaisesti hetkeksi varmistaakseen naisen huomion. Mies elää sille naiselle täysin. Silleen ei pysty kauaa olemaan vaan se muuttuu ahdistavaksi koska omaa elämää ja tilaa ei ole (koska siitä on luovuttu omatoimisesti).

Siinähän se syy tulikin aika tarkkaan.

Naisen kannattaa noissa tapauksissa olla vähän herkkänä... miehelle pitää osata antaa kylmää välillä. Olla vähän saavuttamaton. Sitten saa tietää hajoaako se mies kun ei toinen syty vai voiko suhde muuttua valloitussuhteesta ennemminkin yhdessäolemiseksi. Tää tosin voi olla rakkauden- ja hellyydenpuutteessa riutuvalle naiselle hyvinkin raskas vaihtoehto. Onhan se niin helppoa upota toisen rajattomaan ihailuun ja pumpuliin ...

Vaikee juttu hallita ja huomata kummaltakin puolelta.

hurmio, vertauskvallisesti

http://hk.youtube.com/watch?v=4-VHr5IddJ0&feature=related