luuhaat meillä on vitun kowa ikävä sua.
Kokenut nainen
missä ihmeessä
42216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olen lähinnä lukenu ja vastaillu enimmäkseen.Olis minulla paljonkin juttuja joita en ole kertonu,mut siinä on aina se pointti,et joku alkaa haukkua,ja inhota minua,siksi olen pitäny "kielenkannat kurissa"
Ja elämääni on kävelly aika ihana mies,joka on kerrankin kunnon mies,kohtelee minua asiallisesti.Joten nautin tästä tilanteesta ja samalla pelkään milloin tulee näpeille.
Tapaillaan aika usein,et ei ole aikaa kirjoitella,minun jutut kun on niin pitkiä.
Aina se kyllä tuntuu hyvältä,kun joku sanoo et on ollu ikävä.Oli se sit leikillään tai tosissaan sanottu.Et kiitos kaipauksesta,mitä ikinä sillä tarkoititkaan.
Elä nyt hermostu muiden mielipiteistä, meitä on moneen junaan!!!! eikö se juuri ole elämän rikkautta, että ihmiset ovat ja toimivat erinlailla!!! Täällä tuntuu liikkuvan välillä todella psykopaattista porukkaa, tai muuten vaan ihmisiä joilla ei ole elämää. Joten kannattaako vetää hernettä nekkuun niiden takia, kuitenkin mielipiteet ja arvostelut ja niihin mukaan lähteminen on kuin yrittäisi saavilla tyhjentää merta. Välillä parempi, kun ei vastaa tai perustele olenkaan. En minäkään aina allekirjoita juttujasi, mutta mielenkiinnolla luen niitä ja välillä arvostelen :)
no,minä nyt vaan olen aika herkkä,en tosiaankaan halua ketään loukata.Ja mielestäni kirjoitan ja kerron kauniisti miehistä joita olen kohdannut,paitsi niistä jotka ovat valehdelleet tai pettäneet,mut en pahasti niistäkään.
En myöskään tarkoita että ylpeilisin teoillani,olen vaan niin yksinäinen että kunhan kirjoittelen tänne.Aikani kuluksi.Lapset on niin isoja,niil on omat menot,miestä ei ole (paitsi nyt on,mut tapaamme liian harvoin)
Et ei minua kukaan tarvitse,sit vaan kelaan vanhoja juttuja.Ja siinä toivossa tulin tälle palstalle,et täällä olis muita samanlaisia ihmisiä,kertovat omia kommelluksiaan ja kipeitä tuntemuksiaan.
Mut yllättyny olen kuinka paljon täällä tuomitaan ja haukutaan.En koe olevani paha ihminen,koskaan en tee enkä sano pahaa kenellekkään.Vaikka olen kokenu hirveän raskaita asioita elämässäni.Ex-mies sai paljon vahinkoa ja tuhoa aikaan,minun sieluunituli ikävää jälkeä.
Hänen takiaan on moni asia menny elämässäni pieleen.En luota ihmisiin enää ollenkaan.Oman ikäistä,tai "laadukkaampia" miehiä en lähesty siinä pelossa,et syntyy "kunnollinen " suhde.Koska en luottaisi häneen kuitenkaan.
Minulla on omat syyni yhden yön juttuihin tai seksisuhteisiin.Niitä harrastavat rikkinäiset ihmiset,olen vaan yksi heistä.Kukaan ei ole ollu minulle so what-tyyppi.Olen kaikkia kohdellu tunteeella ja hellyydellä.
Tämäkin mies,josta kerron tarinassa vähänx nolo juttu.Olen tutustunu häneen paremmin jälkikäteen.Hän on oikein mukava nuorimies.Ja muusikkoystäväni tuttu,kuinkas muuten.Kyllä hän jaksaa kuittailla siitäkin,mut ei pahalla.Hän tietää minun kuvioni,eikä tuomitse minua.Hän sanoo vaan:pakenet yksinäisyyttä.Kun löydät oikean ihmisen,niillä muilla ei ole mitään merkitystä.
Enhän minä kadu niitä,mut kyllä ne unohtuisi.Jos vaan uskaltaisin rakastaa ja luottaa mieheen.Nytkin olen niin kiikun kaakun.Pidän tästä miehestä,mut ei se ole rakkautta.
En ole päässy edellisestä yli,vaikka yritän unohtaa.Me tekstailtiin ystävänpäivänä,ja luulempa vaan että hän haluaa vielä nähdä.Siinä vaiheessa en tiedä mitä teen.Miks helv..repisin kaikki haavat auki taas.
En tiedä.Minusta on niin turha alkaa huorittelemaan ja haukkumaan,ei tää elämä kuulkaas ole niin yksinkertaista.Kun ikää tulee,elämä heittelee,kokee vaikka mitä.Jokaisella on syynsä miksi toimii niin tai näin.
Välillä sen tiedostaa,välillä alitajunta ohjaa.Kuka sen määrittelee mikä on oikea ja kunnollinen tapa elää.Usein "kunnollisellakin" voi kaikki olla pelkkää kulissia.Ja jotain muuta paheellista kuin seksi.Ihan kuin se olis jotenkin pahin asia.
Jokaisella on oikeus elää niin kuin meinaakin,ei pidä elää muiden käskyjen ja sääntöjen mukaan,kuin se olis ainut ja oikea tapa.Elämä on lyhyt.Minä en ainakaan tuhlaa päivääkään.
Niitä päiviä meneen hukkaan kun minut kaataa masennus.Silloin en todellakaan elä.Mut sillekkään en voi mitään.Se vaan tulee.Revin itseäni liikaa joka suuntaan,autan muita,elän muita varten,syyllistän itseäni.Ja sitten hajoan.
Kun osais mennä sitä kultaista keskitietä.Olis niin helppoo.Mut moniko menee?Eikö se ole pääasia että elämästä selviää hengissä?Ei kenenkään muiden kengissä?
Tai,sitä tuskin voi aavistaa,kuka saa ja kenelle annetaan,ja miten raukkamaisesti onnen annit täällä jaetaan,se vit... ei saa,sut että kantapaikasta kannetaan,ulos asti rauhoittummaan,kun hakemalla syitä haetaan....
(rauha Juicen ja Göstan sieluille)
Sinussa on tyyliä ja olet aito :) Pidä toi. Ei kaikki täällä tuomitse sinua tai muitakaan. Täällä on vaan muutama provo jotka tunkee arvostellen joka paikkaan nokkansa. Moni ei ole tajunnut että voi asioista keskustella fiksusti ilman että heti nimitellään. Se on lapsellista se.