Työ: Asiantuntijat toivovat, että työn tilaaja tai ulkomaisen yrityksen edustaja perisi verot
Verotoimistoon veronmaksajaksi ilmoittautui viime vuonna vain noin 450 ulkomaista vuokratyöntekijää, joiden pitää uuden lain mukaan maksaa veroa Suomeen.
- Luku kuulostaa surkean pieneltä, sanoo harmaata taloutta valtiovarainministeriölle tutkiva projektipäällikkö Markku Hirvonen.
Suurin osa ilmoituksen jättäneistä on virolaisia rakennustyöntekijöitä, joita ei verotettu aiemmin lainkaan.
Uusi laki koskee alle puoli vuotta Suomessa työtä tekeviä vuokratyöntekijöitä, jotka tulevat Baltian maista, Pohjoismaista ja maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta, esimerkiksi Valko-Venäjältä.
Arviolta 4 500-9 500 verovelvollista jätti ilmoituksen tekemättä, jos vuokratyöntekijöitä olisi ollut viime vuonna yhtä paljon kuin heitä arvioitiin olevan ennen kuin laki tuli voimaan.
Ulkomailta töihin tulevat ovat voineet myös kiertää uutta lakia siirtymällä alle puoleksi vuodeksi töihin ulkomaiselle alihankintayritykselle, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, tai he voivat toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina, jolloin heitä ei voida vieläkään verottaa.
Ennen lain voimaan tuloa valtiovarainministeriössä arvioitiin, että uusia verovelvollisia olisi ollut 5 000-7 000.
Markku Hirvosen mielestä arvio on tehty alakanttiin. Rakennusliiton arvio uusista verovelvollisista on 7 000-10 000.
Laki ei toimi
Rakennusliitto osasi odottaa verotuksessa vaikeuksia.
- Tämä kertoo, miten toimii laki, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuinka moni vapaaehtoisesti ilmoittautuu maksamaan veroja, liiton yhteyspäällikkö Esko Auvinen kysyy.
Verohallituksessakin ollaan jo sitä mieltä, että uusi laki on liian hankala.
- Nyt kannattaisi miettiä, pitäisikö meilläkin siirtyä siihen, että kotimaiset vuokratyövoimaa käyttävät yritykset perisivät suoraan veroa ulkomaiselle yritykselle maksettavasta työkorvauksesta. Niin esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa tehdään, Verohallituksen ylitarkastaja Sari Wulff sanoo.
- En voi ymmärtää, mikseivät ministeriöt pysty tekemään yhteistyötä. Työministeriö teki lain, jonka mukaan ulkomaisilla vuokratyöntekijöillä on oltava Suomessa edustaja, ja valtiovarainministeriö teki oman verolakinsa. Miksi edustaja ei voisi periä veroja työntekijöiden palkasta, Markku Hirvonen kysyy.
Finanssineuvos Antero Toivainen valtiovarainministeriön verotusosastolta sanoo, että lain toimivuus tutkitaan tänä vuonna ja muutoksia tehdään tarvittaessa.
Rakennusteollisuuden mukaan suomalaiset rakennusyritykset eivät kaipaa uusia byrokraattisia velvoitteita.
Ne eivät halua periä veroa ulkomaisilta vuokratyöntekijöiltä.
Verotoimistoon veronmaksajaksi ilmoittautui viime vuonna vain noin 450 ulkomaista vuokratyöntekijää, joiden pitää uuden lain mukaan maksaa veroa Suomeen.
- Luku kuulostaa surkean pieneltä, sanoo harmaata taloutta valtiovarainministeriölle tutkiva projektipäällikkö Markku Hirvonen.
Suurin osa ilmoituksen jättäneistä on virolaisia rakennustyöntekijöitä, joita ei verotettu aiemmin lainkaan.
Uusi laki koskee alle puoli vuotta Suomessa työtä tekeviä vuokratyöntekijöitä, jotka tulevat Baltian maista, Pohjoismaista ja maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta, esimerkiksi Valko-Venäjältä.
Arviolta 4 500-9 500 verovelvollista jätti ilmoituksen tekemättä, jos vuokratyöntekijöitä olisi ollut viime vuonna yhtä paljon kuin heitä arvioitiin olevan ennen kuin laki tuli voimaan.
Ulkomailta töihin tulevat ovat voineet myös kiertää uutta lakia siirtymällä alle puoleksi vuodeksi töihin ulkomaiselle alihankintayritykselle, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, tai he voivat toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina, jolloin heitä ei voida vieläkään verottaa.
Ennen lain voimaan tuloa valtiovarainministeriössä arvioitiin, että uusia verovelvollisia olisi ollut 5 000-7 000.
Markku Hirvosen mielestä arvio on tehty alakanttiin. Rakennusliiton arvio uusista verovelvollisista on 7 000-10 000.
Laki ei toimi
Rakennusliitto osasi odottaa verotuksessa vaikeuksia.
- Tämä kertoo, miten toimii laki, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Kuinka moni vapaaehtoisesti ilmoittautuu maksamaan veroja, liiton yhteyspäällikkö Esko Auvinen kysyy.
Verohallituksessakin ollaan jo sitä mieltä, että uusi laki on liian hankala.
- Nyt kannattaisi miettiä, pitäisikö meilläkin siirtyä siihen, että kotimaiset vuokratyövoimaa käyttävät yritykset perisivät suoraan veroa ulkomaiselle yritykselle maksettavasta työkorvauksesta. Niin esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa tehdään, Verohallituksen ylitarkastaja Sari Wulff sanoo.
- En voi ymmärtää, mikseivät ministeriöt pysty tekemään yhteistyötä. Työministeriö teki lain, jonka mukaan ulkomaisilla vuokratyöntekijöillä on oltava Suomessa edustaja, ja valtiovarainministeriö teki oman verolakinsa. Miksi edustaja ei voisi periä veroja työntekijöiden palkasta, Markku Hirvonen kysyy.
Finanssineuvos Antero Toivainen valtiovarainministeriön verotusosastolta sanoo, että lain toimivuus tutkitaan tänä vuonna ja muutoksia tehdään tarvittaessa.
Rakennusteollisuuden mukaan suomalaiset rakennusyritykset eivät kaipaa uusia byrokraattisia velvoitteita.
Ne eivät halua periä veroa ulkomaisilta vuokratyöntekijöiltä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.