jos voisit muuttaa jotain elämässäsi? Minä kävisin kouluni paremmin ja hankkisin paremman ammatin. Nyt on turha ruikuttaa... Tytölleni, joka on 13 v, yritän puhua samasta aiheesta eli koulun käynnistä. Vaan eihän ne usko
Mitä tekisit toisin
marenki
15633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tänään mietityttää tekemiset ja tekemättäjättämiset. Jotain sunnuntai-illan ahdistusta vai?
Todennäköisesti en muuttaisi yhtään mitään. Jos jostakin voisi vielä vähemmillä liikkeillä selviytyä, niin sen verran voisin kurssia muuttaa, että tuota tietä etenisin.
jatkaisin urheilua niin, että siitä saisi ammatin.
En ole mitään muuta mukavaa työtä keksinyt tässä elämässä mitä haluaisin tehdä :(
Muuttaisin myös ihmissuhteitani, jos saisin pitää "tietoni".
mukavaa.
Ihminen tottuu kaikkeen paitsi työntekoon.
piste.
nautiskellut paljon enemmän eli kaatanut kaikki naiset jotka itseään siihen tarjosivat. Naimisiin menisin ensimmäisen kerran ehkä 60-vuotiaana. Mutta oli miten oli, niin koulussa en olisi yhtään enempää tsempannut. Lapsena en koulun arvoa tajunnut ja nyt kun tajuan, huomaan senkin yhdeksi lapsuuden pilaajaksi suorituspaineillaan. Yhteenvetona yhdellä sanalla sanoen PANISIN !
Vaikkei työnteko olekaan aina mukavaa niin siihen pitää asennoitua sillä tavalla että se mikä on pakko tehdä niin se tehdään kunnolla ja ajatuksella. Oli työ mikä tahansa. Pahinta on se että kahdeksan tuntia päivässä miettii ja toivoo vain vapaa-aikaa ja kun sen saa niin miettii tulevia töitä.
yhtään minuuttia edes työnteon ajatteluun.
Työ on orjia varten, ei ihmisiä.
Kuten tuossa joku kirjoittikin, eli jos saisi pitää nykyiset tietonsa noin pääpiirteittäin, niin hmm... En jaksa uskoa että tahtoisin tehdä mitään toisin kun kerran olen elänyt tähänkin asti siten, kuten olen halunnutkin ja tullut siihen pisteeseen, mihin halusinkin. Siis noin suunnilleen. Asioiden mielekkyyttähän voi aina pohtia, mutta silti.
Ensinnäkään en olisi aloittanut tupakanpolttoa, koska siitä tuntuu olevan hankala päästä eroon.
Ennen mietin usein, että olisi pitänyt olla koulussa ahkerampi. Mutta nyt kun mietin, niin mitä siitä olisi seurannut? En näet usko, että minulla olisi yhtään tämän parempaa työpaikkaa tai palkkaa kuin nytkään. Kas kun tämä uran luonti on onnistunut paljon paremmin kuin uskalsin koskaan toivoakaan.
Kieliä olisi pitänyt opiskella enemmän silloin, kun siihen oli aikaa ja oppiminen sujui helpommin. Pitkän matikan hoidin vasemmalla kädellä, siihen jos olisi kunnolla panostanut, olisin säästynyt myöhemmin monelta työntäyteiseltä tunnilta. Olisi pitänyt pyrkiä valmiusjoukkoihin ja edelleen rauhanturvaajaksi, Kosovo tai Liberia olisi opettanut paljon enemmän kuin pari viinanhuurteista vuotta kampuksella.
Vaan mitä noita enää miettimään. Olennaista on, että nyt löytyy kykyä tehdä järkeviä ja ennakkoluulottomia päätöksiä. Toista se oli nuorena, kun järki puuttui.
Monia asioita olisin voinut tehdä toisin ja valita toisin, mutta oikein tiedä olisiko ne olleet oikeita valintoja. Kun on kova pää niin, jotkut elämän opetukset on vain saatava kantapään kautta.
hiillostamatta yhtä kaveria lätkäkaukalossa 12 vuotta sitten. Vaihtasin lukion amikseen tai tekisin kaksostutkinnon. Ja pakottasin itteni soittamaan kitaraa vaikka hampaat irvessä sillonki ku se ei huvittanu.
Kysy siltä tytöltä mistä se haaveilee. Mikä on sen tytön (realistinen) unelma ammatti. Jos se antaa jonku artistin tai esiintyjän ammatin niin esittelepä sille miten vaikee on päästä niihin kouluihin joista niitä ihmisiä valmistuu. Tutustu itte siihen ammattiryhmään ja tiedota ja esittele, tossa iässä ei vielä itte osannu asettaa asioita mittasuhteisiin, mut kunpa joku luotettava henkilö ois kannustanu muuhunki ku siihen koulunkäyntiin.
Ja sit kattele joitain hyviä esimerkkejä elävästä elämästä joita esitellä sille tyttärelles.
Olisin puhunut enemmän ja olettanut vähemmän silloin kun sille olisi ollut tarvetta. Tuo nyt tuli ekana mieleen.
ja viimeisenä laittaisin vanhempani kiertoon.
Sillä ajalla ja rahalla, mitä nuorena notkuin kansanopistossa lukemassa pilipaliaineita ja ryyppäämässä keski-euroopan matkoilla, olisin voinu opiskella vaikka jonkun hyödyllisen toisen asteen ammatinkin, mistä olis tänä päivänä töissä ehkä lisäarvoa.
Ei mut, en kadu mitään. Ehtiihän sitä vielä vaikka mitä halutessaan.