Mikä jännittää?

Mä en ole mikään kovin suuri jännittäjä esiintymisen suhteen, vaikka kyllähän se saattaa jotain perhosia nostattaa vatsassa mutta tuo esittelytilanne on kyllä tosi nihkeä.

Mulla on töissä se ongelma kun mun työ on ihan oma sarkansa eikä mitenkään laajasti tunnettu omankaan yrityksen sisällä, niin vaikea esitellä itsensä kun kaikki miettii et mistä tuo höpäjää... Mä oon kehittäny lyhyen ja tarpeeks ympäripyöreän lauseen siitä kuka oon ja mitä teen ja tähän asti se on menny läpi :)

Kokemukseni on täysin sama. Joudun työni esiintymään runsaasti enkä sikäli saisi pahemmin jännittää eri tilanteissa enkä normaalisti jännitäkään, mutta tuo tilanne, jossa luulee saavansa rauhassa sulautua kuulijakuntaan mutta äkkiarvaamatta joutuukin nousemaan sieltä ylös ja kertoilemaan itsestään tunnelman "keventämiseksi" tai siksi, että huonosti valmistautunut varsinainen esiintyjä saa sillä tavoin aikaa kulumaan, saa sydämen hakkaamaan ja kämmenet hikoamaan. Usein jännitys on niin paha, että kun vuoro tulee, puhe ei luista ja ääni tärisee. Ja todellakin tuo on ainoa tilanne, jossa niin käy ja jonka perusteella voin eläytyä siihen, miltä paniikkihäiriö tuntuu. Moisen henkisen kärsimyksen tuottaminen pitäisi lailla kieltää. Mistä se sitten johtuu? Luultavasti siitä, että kun on itse esiintymässä, voi luottaa siihen, että yleisö seuraa itse asiaa eikä niiden esittäjää (aloittelevat esiintyjät tosin eivät luota siihen ja siksi heitä jännittää), mutta kun tuollainen yleisöesittäytyminen on kyseessä, ei kukaan kuuntele asiaa vaan tilanne todella on se, ettei kukaan ole kiinnostunut siitä, mitä esittäytyjä sanoo, vaan kaikki tuijottavat ainoastaan ulkoasua ja miettivät että "jaaha, se on tuonnäköinen" tms. Koko operaatio on turha eikä siinä siksi ole mitään voitettavaa, pelkästään hävittävää kun munaa itsensä, ja se pelottaa.

Ens viikolla on luokkakokous, mut taitaapi jäädä menemättä, kun tuli just mieleen toi tilanne. Ihan perseestä, että pitää vuorotellen kertoa jotain itsestään muutamalla lauseella ja sit kaikki määrittelee sen perusteella, et ai tuommonen siitä sit on tullu, tärisevä jännittäjä. Jutun sisältä menee kaikilta ihan ohi, kaikki vaan keskittyy,. miten se osaa esiintyä:C

yhtä painajaista. Puhumattakaan sukupuolitautitestien vastausten vastaanotto. (siis hetki ennen sitä, ei mulla ole koskaan mitään tauteja ollut, eikä oikein todella ole ollut edes mahdollisuutta saada niitä, mut silti!)

Ainoo tilanne mikä nyt juolahtaa mieleen on jos joutuu valmistumautumattomana vetämään jonku esityksen. Siis tietää että se tulee, mut ei vaan osaa tai voi valmistautua. Sitä alkaa sit odottaa ja jännittää.

Sit toinen juttu on ku menee keikalle jossa on paljon tuttuja jotka ei oo kuullu pitkään aikaan bändiä ja niille pitää antaa näytöt että pystytään soittamaan niin että "joka agentti takarivissäki lentää perseelleen"