Hei
Minä olen lihava. Olen lihava ihan omaa (tyhmyyttäni?) koska jostain syystä pidän rasvasta. Tarkemmin pidän voista, juustoista, kaikesta missä on rasvaa, pasteijat ja ranskalaiset. Asiaa ei paranna, että myös suola on minulle rakas ystävä... Sokerista puhumattakaan. En tajua miksi pidän niiden mausta?
Miten voin alkaa pitämään kasviksista ja hedelmistä jos mieleni tekee aina vain niitä epäterveellisimpiä ruokia. V**tuttaa.
Oon joskus ajatellut että olen suola-rasva-sokeriholisti. Ainakin niistä aineista on yhtä vaikea päästä eroon kuin viina- tai tupakkariippuvuudesta.
Ärsyttää kun normaalivartaloiset aina ihmettelee että mikä siinä nyt on niin vaikeeta, ostat omenan sen pasteijan sijaan. Jos se on niin helppoa, miksi aina kaupassa avaan paperipussia pullahyllyn edessä enkä muovipussia hedelmäosastolla?
Laihduttaminen on niin vaikeeta! Ruoka on niin hyvää, mutta sitä ei saisi syödä? Ristiriitaista.
Olen aloittanut laihdutuksen about 100 kertaa ja aina epäonnistunut. Ensi maanantaina aloitan...noo, ens maanantaina sitte.. jne. Olen lukenut terveellisestä ruokavaliosta ja elämäntavoista niin paljon että voisin pitää niistä luentoja.. Tiedän miten laihtuisin, mutten toimi niin, miksi?
Huoh..
Minä olen lihava. Olen lihava ihan omaa (tyhmyyttäni?) koska jostain syystä pidän rasvasta. Tarkemmin pidän voista, juustoista, kaikesta missä on rasvaa, pasteijat ja ranskalaiset. Asiaa ei paranna, että myös suola on minulle rakas ystävä... Sokerista puhumattakaan. En tajua miksi pidän niiden mausta?
Miten voin alkaa pitämään kasviksista ja hedelmistä jos mieleni tekee aina vain niitä epäterveellisimpiä ruokia. V**tuttaa.
Oon joskus ajatellut että olen suola-rasva-sokeriholisti. Ainakin niistä aineista on yhtä vaikea päästä eroon kuin viina- tai tupakkariippuvuudesta.
Ärsyttää kun normaalivartaloiset aina ihmettelee että mikä siinä nyt on niin vaikeeta, ostat omenan sen pasteijan sijaan. Jos se on niin helppoa, miksi aina kaupassa avaan paperipussia pullahyllyn edessä enkä muovipussia hedelmäosastolla?
Laihduttaminen on niin vaikeeta! Ruoka on niin hyvää, mutta sitä ei saisi syödä? Ristiriitaista.
Olen aloittanut laihdutuksen about 100 kertaa ja aina epäonnistunut. Ensi maanantaina aloitan...noo, ens maanantaina sitte.. jne. Olen lukenut terveellisestä ruokavaliosta ja elämäntavoista niin paljon että voisin pitää niistä luentoja.. Tiedän miten laihtuisin, mutten toimi niin, miksi?
Huoh..
Vastaukset 7
Vanhimmat
oikein kunnolla ottaa itseäsi niskasta kiinni, ja aloittaa laihis vaikka huomenna. Jätät vain kaikki herkut kauppaan, ja ostat itsellesi hedelmiä herkkujen sijaan, ja muuta terveellisempään kuin herkut.
Eli annan sinulle muutaman ohjeen kuinka pääset alkuun. Ensin tietenkin päätät, että haluat laihtua. Sitten vaihdat ruokatottumuksesi terveellisemmiksi. Eli vaalean leivän tummaaan. Salaatteja ja hedelmiä lisäät ruokavalioosi. Vettä juot päivässä ainakin 2 litraa. Vesi auttaa laihduttamaan myös. Lisäksi rupeat pitämään ruokapäiväkirjaa joka päivä. Liikut ainakin tunnin päivässä. Mielestäni voisit laittaa itsellesi vaikka 5 kilon välein välietappeja, j kun saavutat aina halutun kilomäärän palkitset itsesi jollakin tavalla ei ruualla.
Itse aloitin laihikseni tuossa kesällä. Kiloja on tähän mennessä lähtenyt melkein 12. Liikun joka päivä tunnin. Lasken tosi tarkkaan päivän kalorit. Kalorini pidän joka päivä 1500 joskus vähän alemmallakin. Itse pidän myös juustoista tosi paljon. Käytän nykyään leivän päällä 5 - 10% juustoa. Ruualla käytän leivän päällä 2% valkosipulijuustoa, koska pidän siitä. Raejuustoa tykkään syödä myös. Raejuusto jota käytän on myös 2%.
Tässäpä annoin sinulle hieman ohjeita laihistasi ajatellen. Hyvää kevään odotusta, ja tsemppiä tähän projektiin.
...NIIN vaikeeta. Itsekurilla ei ole paljoakaan tekemistä terveellisten elämäntapojen kanssa. Jos koko paketti saadaan pysymään itsekurilla kasassa, niin onko se pysyvää? Heti ensimmäinen masennus tai vastoinkäyminen voi hajottaa koko systeemin, kun väsyneenä ei löydykään motivaatiota itsensä ruoskimiseen. Eli iso ei itsekurille.
Pitää löytää nautinto niistä uusista terveellisemmistä tavoista. Uusien tapojen pitää tuoda enemmän mielihyvää jollain tapaa kuin niiden vanhojen. Muuten se mielenkiinto lopahtaa viikossa. Tai jos motivaation saa kestämään tavoitteisiin asti, niin mitenkäs sitten saavutusten ylläpito? Ei onnistu, jos ei niistä elintavoistaan enimmän aikaa nauti.
Se, että jokin asia PITÄÄ tehdä, voi estää joillakin ihmisillä koko jutun. Päätös laihtumisesta ei kanna välttämättä yhtään mihinkään. Sen sijaan voisi ajatella, että SAA herkutella ihan millä tahansa kerran viikossa jos siltä tuntuu ja muina päivinä SAA syödä terveellisesti. Pikkuhiljaa ne toistuvat, paremmat valinnat vie painonkin terveellisempään suuntaan. Kärsivällisyys on toivottava hyve, mutta itsekuri: siitä voi olla jopa haittaa, jos heti alkuun ahnehtii liikaa liian suuria muutoksia!
Vesi ei oikeasti auta laihtumaan, tunti liikuntaa huonokuntoiselle on liikaa ja parempikuntoinenkaan ei tarvitse niin paljoa joka päivä, kaloreiden laskeminen ja ruokapäiväkirja on turhaa jos ei kokonaiskuva terveellisestä ruokavaliosta ole hanskassa, eikä kevytversiot välttämättä ole suinkaan kevyitä saati terveellisiä. Pikaohje: http://www.kutri.net/pikaohje.html
Liikunnasta vielä. Vaikka liikunta on ilman muuta hyväksi keholle, niin harva jaksaa liikkua niin paljon, että se laihduttaisi. Aloittelijalle suositus on 20-30 minuuttia vaikka pariin-kolmeen liikuntakertaan jaettuna päivässä, ja sen tarkoitus on lähinnä vain pitää tuki- ja liikuntaelimet terveenä. Harmillisen usein kivutonta kroppaa osaa arvostaa vasta sitten, kun se on menetetty. Liikunta on myös erinomainen ajanvietetapa ja stressinpoistokeino. Monesti olen kuullut sanottavan, että kuntoilu vähentää ruokahaluakin, mutta kaloreita sillä oikeasti polttaa vaivannäköön nähden tosi vähän. Muut syyt liikkua on paljon parempia!
pikku hiljaa hyvä tulee! sun pitää vaan päättää että nyt loppu mässäily! vähennät vaikka vähitellen nuita epäterveellisiä ruokia ja korvaat jollai hedelmillä ja kasviksilla ym. kyllä sitä aina laihtuu kuhan vaan niin päättää ja pitää itsensä kurissa. sun pitää vaan löytää oikea tyyli aloittaa se laihduttaminen, onko se pikku hiljaa vai sitten jollai järkyllä tehodieetillä. en oo mikään ekspertti neuvomaan, koska itseäni ei myöskään juuri ole mikään himolaihdutus ja porkkanan jyrsintä kiinnostanut. itse "laihdutin" aikoinani 10kg, hitaaaaaaaasti ne lähti, mutta pysyneet on poissa. edelleen tykkään mässäillä ja herkutella, rakastan ruokaa :-D mutta kohtuudella ku osaa mässätä ja muuten syö normaalia kunnon ruokaa ja liikkuu ni oon pysyny kunnossa (en siis oo mikään läski enkä anorektikko, normaaleissa mitoissa ja täysin tyytyväinen)
Tsemppiä sulle! :)
...vaan vain muuta ruokailutottumuksiasi pikkuhiljaa ja ala liikkua enemmän. Älä tee mitään tavoitteita ja vältä vaakaa eli mittanauha käyttöön, hiljaa hyvä tulee!
...ole lihavuutesi syy, että pidät rasvasta, sokerista, suolasta tai epäterveellisistä herkuista. Kyllä sinä saat syödä pasteijoita ja ranskalaisia, juustoja ja pullaa, mutta sinun täytyisi syödä muutakin kuin ainoastaan ja vain niitä epäterveellisiä lempiruokiasi. Ymmärrän, että pidät niiden mausta, mutta annatko sinä mieltymystesi mennä JOKA TILANTEESSA terveellisyyden ohi? Oletko miettinyt, että miksi sinulle on niin ylivoimaisen vaikeaa pitää herkkupäivää? Tai valita neljä kertaa viidestä oikein? Rajoittaa herkkujen annoskokoa? "Mässyjä" saa syödä hyvällä omallatunnolla, kunhan ne ei hallitse ruokavaliota.
Olisi herkullista ajatella, että lihavuus ei johtuisi omista valinnoista vaan sairaudesta tai riippuvuudesta, joka laittaa valitsemaan epäedullisia ruokia, mutta ei se ihan niin taida olla. Sinulla on kuitenkin täysi vapaus valita, mitä laitat suustasi alas.
Toki einesravinto on monesti niin ravintoarvoltaan köyhää, että sitä voi syödä rajattomasti tulematta kylläiseksi, mutta luulisi silloinkin tajuavan, että ruoassa on vikaa, kun se ei täytä ja aiheuttaa voimakkaita mielitekoja. Tuosta kierteestä pääsee hyvänmakuisella terveellisellä ruoalla, jossa on myös ravintoarvoakin. Sinun tehtävä olisi ottaa omaksumasi ruokavaliotietous käyttöön ja opetella tekemään ruokaa itse.
Kiitos asiallisista ja ennenkaikkea kannustavasävyisistä vastauksista.
Ylipainoa mulla on yli 20 kiloa.
Yksi merkittävä tekijä on tuo ruoanvalmistus itse, koska en ole mikään superkokki. Ruoka jota teen itse ei ole mitään makuhermoja hivelevää ja olen oppinut antamaan makua sillä suolalla. Työn vuoksi olen myös usein niin väsy etten (muka) jaksa vääntää itse ruokaa.
Hedelmiä ja rehuja on tullut heitettyä roskiin kilokaupalla, oikein hävettää kun ajattelenkin... Usein sunnuntaisin menen kauppaan, kun olen päättänyt TAAS kerran aloittaa laihiksen, ja ostan hedelmiä ja vihanneksia kauhean määrän. Parin viikon kuluttua sitten heitän homeisen kurkun, kurttuiset tomaatit ja ne nahistuneet omenat ja mustuneet banaanit roskiin. Ei niinku mitään järkee. Yksi älytön juttu mitä myös harrastan on ajatella että: Kun nyt sitten ensi maanantaina aloitan sen laihiksen, niin haen jotain oikein hyvää pikaruokaa ja karkkia ja sipsejä ja limua ja pullaa ja tungen ne naamaani viikonlopun aikana. Puolustelen sitä sillä että en sitten piiiiitkääään aikaan saa mitään herkkuja syödä (hohhoijaa). Sitte maanantaina on ihan kauheen turvonnu olo ja suolan aiheuttamat silmäpussit ja häpeän itseäni.
Puurot porisee kattilassa ja hedelmälautanen aamulla, kevyet eväät mukaan ja menoks. Hyvä fiilis, joka lopahtaa viimeistään illalla kun on NIIN huono olo. Eikä liikunta jostain syystä paljo kiinnosta.. Saan varmaan jonku "krapulan" kun päätä särkee ja sitte pitää ottaa sokeria tai pikistä että helpottais. Ja siinä sitä taas ollaan, motivaatio poissa kun roskaruokaa joutu ottaan. Tää toistuu melkein aina tää kuvio. Oon myös yrittäny vähitellen lopettaa, mutta yhtä huonoilla tuloksilla. Herkkupäivätkin on kokeiltu: Ei ole ainakaan tähän mennessä onnistunu meikäläiseltä. Jos ostan yhden pullan kaupasta tuun kiukkuiseksi kun sitä oli niin vähän. Joten ostan siis piirakan tms, josta voin ottaa enemmän jos haluan. Usein sitä riittää kolmeksikin päiväksi, en siis syö sitä kerralla, mutta joka päivä kuitenkin. Mulla ei myöskään ole sellaista ongelmaa että söisin mitä tahansa makeeta tms. vaan on muutama asia joista tykkään TOSI paljon. Niitä sitten haen, joskus käyn kolmessakin paikassa että saan haluamaani. Aika säälittävää kun nyt ajattelen!
Tää on niin naurettavaa kun kaappi on täynnä vaatteita joihin en mahdu, käytän vain muutamaa vaatepartta jotka olen ostanut lihottuani ettei nyt tarttis nakinkuorissa ulos lähtee. Ennen käyttämäni farkut ei nouse polvista yläpuolelle.
Haaveilen JOKA päivä että olisin laiha.
Tää tilanteen kirjoittaminen sanoiksi on aika paljastavaa itselleni, hyvä että kirjoitin tänne :). Jos vaikka tekisin eri tavalla tällä kertaa, en odota maanantaihin asti vaan aloitan jo tänään..tai huomenna ainakin sitten... Oikeesti!
Mielestäni sinä tarvitset vähän apua aloitukseen. Kärsit lihavuudesta, mutta et jaksa tehdä sille mitään. Mahtaakohan lihottavien ruokien syöminen edes tuottaa sinulle mielihyvää vai vähänkö uhallakin annat mennä vaan. Minulla oli vähän samanlainen tilanne ja päätin pitkän harkinnan tuloksena satsata personal traineriin. Nyt olemme yhdessä muokanneet ruokailu- ja liikuntatottumuksiani ja olen todella innostunut. Yleisen vireystason nousun lisäksi tuloksia on jo näkyvissä :6 viikossa 6 kiloa ja vyötäröltä 6 cm. Loppujen lopuksi en ole pakolla luopunut oikeastaan mistään. Viini on minun paheeni ja juon sitä edelleen viikonloppuna. En kuitenkaan niin paljon etten seuraavana päivänä pääse liikkeelle, kuten ennen minulla oli tapana.