Halaus päivässä

Itse koen tuollaiset "ilmaiset halaukset", joita esmes yliopistolla silloin tällöin jaellaan, hyvin ahdistaviksi. Pyrinkin aina menemään mahdollisimman huomaamattomasti ja nopeasti ohi, ennen kuin halausten tarjoaja ehtii huudella ja maanitella perään. Siinä vaiheessa ei sitten enää kehtaa olla menevinään kuulematta eteenpäin, vaan joutuu palaamaan halattavaksi.

Ja miksi se sitten on ahdistavaa? No, siinä tuntee, että halaaminen voi tuntua hyvälle ja tietää myös sen, että halaamisen yhteydestä saavutetusta fyysisestä läheisyydentunteesta jää kaipuu, jota ei voi lääkitä, kuin vasta sitten seuraavan halauksen yhteydessä. Ja kun niitä säännöllisiä halauksenkohteita ei ole, niin se tarkoittaa, ettei fyysistä läheisyydenkaipuuta voi lääkitä. Siksi olen katsonut viisaimmaksi vältellä satunnaisia fyysisisiä kontakteja naisten kanssa, koska niiden jälkeen joutuu kokemaan henkistä kärsimystä, josta kuitenkin parantuu ajan myötä ilman "lääkettäkin". Nyt on 14 kk kulunut viimeisestä halauksesta ja voin sanoa olevani parantunut, ts. ei muista miltä halaaminen tuntuu.