Olen kohta 21 vuotias enkä ole koskaan seurustellut yhdenkään tytön kanssa. Olen ollut ikäni koulukiusattu (luuseri) enkä uskalla puhua kellekään saatika tytöille. Opiskeluissa menee ihan Ok mutta koska olen v-tun ujo ei minulla ole juuri kavereita. Oleskelen vain kotona omissa oloissani ja opiskelupaikassa.
Mihin pitää mennä jotta voi tutustua tyttöihin? En ole ikinä käynyt baareissa tms ja kartan sosiaalisia tilanteita. En uskalla sanoa mitään kellekään. Tyttöystävän saaminen on yhtä helppoa kuin toiseen galaksiin matkustaminen. Olen masentunut ja joudun todennäköisesti elämään koko ikäni yksin. Mitä minä nyt teen? Ei vittuilua kiitos
Mihin pitää mennä jotta voi tutustua tyttöihin? En ole ikinä käynyt baareissa tms ja kartan sosiaalisia tilanteita. En uskalla sanoa mitään kellekään. Tyttöystävän saaminen on yhtä helppoa kuin toiseen galaksiin matkustaminen. Olen masentunut ja joudun todennäköisesti elämään koko ikäni yksin. Mitä minä nyt teen? Ei vittuilua kiitos
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mieti, millaisia asioita naiset arvostavat miehessä ja ala kehittää itsellesi niitä. Se on vuosia kestävä prosessi. Älä odota, että joku tietty nainen ihastuisi sinuun, vaan kehittäessäsi itseäsi huomaat, että jos et saa häntä, olet kuitenkin sellainen tyyppi, joka voi saada jonkun muun. Eikö kaveripiiriisi kuulu tyttöjä? Olen itsekin ollut ala-asteella koulukiusattu, eikä naista ole vieläkään (olen 25), mutta edistymistä tapahtuu koko ajan. Älä pelkästään odota passiivisesti hyviä tilaisuuksia viettää aikaa tyttöjen kanssa, vaan luo niitä myös itse!
Älä? Eks olekin reilua että samaan aikaan se luokan coolein lätkänpelaaja pyörittelee ainakin viittä eri sussua samaan aikaan?
Annan ilmaisen vihjeen: get used to it - kastijako on tehty ja sellaisena se pysyy hamaan hautaan saakka.
Eikä ollut edes vittuilua vaan realismia. Arvaa montaako sussua minä olen 24v. mennessä pyöritellyt? En yhtälään, nolla, zero.
Ja miettikääs vielä tätä:
opiskeltuanne kunnolla olette saaneet kunnon työpaikan ja siellä arvostusta jopa niin pitkälle että pääsette edustamaan yritystänne ulkomaille - hyvä palkka ja muutenkin onnellinen elämä... Samaan aikaan se takavuosien luokan coolein lätkänpeljaaja on jämähtänyt samalle paikkakunnalle pyörittelemään niitä samoja viittä sussua. Kumpi olisitte mieluummin?
Jep, itsekin olin koulukiusattu ja ujoudestani johtuen taidan myös jäädä ikisinkuksi. Ottaa se välillä päähän. Mutta so what, elämä jatkuu siitä huolimatta...
En ihmettele kyllä yhtään jos sinulla ei ole ollut yhtään naispuolista lähelläsi. Ja jos sen pystyy sanomaan viiden lauseen peruteella niin huonosti menee jäbä! Opettele käytöstapoja tekstis oli pahin tässä keskustelussa olleista.
Eikö naisten pitäisi nimenomaan olla lääpällään niihin kaikkein vittumaisimpiin miehiin? Ai niin mutta jos ei pelaa lätkää niin sääntö ei päde...
Itsekin olen koulukiusattu, mutta on 3 naista ollut ja samanverran seksikumppaneita (eli nuo samat). Poikuus taisi mennä 20v ja sitä ennen en ollut kunnollaq seurustellut. Nykyään sinkku mut saa nähdä kuinka kauan.
tai parin kuukauden naiminen seurustelua.
Vaikka naiset ovatkin täysiä lumppuja niin tuntuu siltä, että sinä olet täysin naiiiiivi.
Et ymmärrä, että ensin pitää tutustua toiseen ihmisenä, naisena ja persoonallisuutena ja tehdä tulevaisuudensuunnitelmia ja vasta häiden jälkeen alkaa se avioelämä.
Usko tai älä, mutta sinussa itsessäsikin on syytä, enkä usko, että tuolla tyylillä kukáan nainen luo kanssasi elämänkestävän parisuhteen.
Luuletko sen tulevan "mahdollisen vaimosi" olevan kovinkin iloinen niistä naimisistasi vieraitten akkojen kanssa, koska ei muutaman viikon kestävä panosuhde ole toista osapuolta ilahduttava asia.
Kai muistat kertoa asian ja toivottavasti saat samanlaisen panopatjan, mikä miehenä olet itsekin eli toisten käyttämän luuskan.
Sen saat, jos sulla on rahaa, sitten on edessä avioero ja sen tuomat taloudelliset ongelmat eli neuvon sinua edes tekemään avioehdon, koska vaikutat niin naivilta.
Naiset ovat nykyään lypsylehdimä.
Kysyn vielä, olitko kovinkin onnellinen niissä eroon päättyneissä panosuhteissasi?
et tiedä mun elämästä tai suhteista yhtään mitään, LUUSERI!
ei ole mun ongelma jos et saa muuta kuin itseäsi.
Kumpi nimimerkeistä "Nimetön" ja "eiks olekin reilua" tulee mielestäsi (nopeammin) saamaan tyttöystävän? Aivan, minunkin mielestäni "Nimetön". Seuraa siis hänen esimerkkiään äläkä katkeroidu kuten jälkimmäinen.
Juuri näin! Muista kehittää itseäsi, kun et ole kelvollinen yksilö juuri tällä hetkellä. Kerää mammonaa ja muokkaa ulkonäköäsi kuntosalilla ja trendikkäillä vaatteilla, niin ehkä joku sinutkin huolii. Mutta onko se sitten kaiken vaivan arvoista?
Kaikki kokemukset joita olet kokenut jättävät jälkensä ja on aivan selvää, että koet itsesi sellaiseksi miksi sanoitkin ja kuvasit osuvasti tuntemuksia. Juuri tuo purkaminne on hyvä ja tärkeä asia. Tyttöystävän saannilla sinulla toden totta ei ole kiire. On parempi, että saat rauhassa käydä läpi kaikkea kokemaasi ja ehkä löydät kivan tytön ystäväksi jonka kautta tavallaan nuo sisäiset haavat paranevat,mutta älä kiirehdi suhteeseen, varsinkaan seksiin tms koska niitä ylityrkytetään nykyään ja kaikki paineet kasataan niskaan. Tärkeämpää sinule olisi hyvä luotettava ystävä vastakkaisesta sukuuolesta ja jos ajan kanssa huom ajan (vuosi jne) siitä jotain muutakin tulee s eon ihan hyvä,mutta sen ei tulisi olla päämäärä. Saat vahvistusta hyvästä ystävyys suhteesta ja pystyt peilaamaan sisäisiä tuntoja sitä kautta ja paranemaan sisäisistä haavoista. Älä kiirehdi seursteluun ettet satuttaisi hätäilemällä liikaa itseäsi vaan anna aikaa,aikaa aikaa...ystävyydelle.Olet arvokas.
Ei sinun tarvitse kehittää itseäsi tyttöjen takia, vaan oman itsesi tähden! Jos ajattelet liikkaa sitä et mitä pitää tehdä et saa tyttöystävän niin sinusta ei tule sellaista joka itse haluat olla vaan jonkun haavekuva joka särkyy sitten joskus ja kaikki menee pieleen. Sinun pitää ensin opetella sietämään niitä sosiaalisia tilanteita lopettamalla niiden karttaminen. Mene käymään baarissa, enkä tarkoita et pitäisi mennä juomaan, jos ahdistaa niin tule pois. Jonkin ajan kuluttua menet sinne uudestaan ja imet itseesi ihmisten läsnäoloa vain näin aluksi ja todellakin opettelet sietämään sitä että olet sosiaalisessa tilanteessa jossa ihmiset voivat olla sinua lähelläkin. Pikkuhiljaa omaa itseäsi kuunnellen ja arvostaen rupeat sitten miettimään et miten uskaltaisit puhua jollekin, enkä tarkoita tyttöjä vaan toista ihmistä yleensä on se sitten tyttö tai poika, kysyä vaikka jotain tai kommentoida ohimennen jotain ympärillä tapahtunutta tilannetta. Voihan se olla et joku sanoo sullekin siellä jotain niin vastaat sitten siihen ja yrität olla menemättä puihin, valmistaudut siis siihen et joku saattaa jotain sanoa, mut älä pety kovin jos niin ei käykään. Puhumiskokemuksia saa myös esim. kaupan kassalla, eihän ne sinua tunne joten mitä se haittaa jos vaikka sanotkin vahingossa jotain typerää? Yrität siis sanoa joka kerta kun käyt kaupassa jotain muutakin kuin kohteliaisuus sanat tai jos et tähän asti ole käyttänyt niitäkään niin aloita niistä. Pikkuhiljaa itseäsi opettamalla ja juuri itseäsi kehittämällä siihen suuntaan mitä sinä itse haluat ja millainen sinä itse haluat olla niin kyllä se tyttöystäväkin joskus löytyy. Tärkeintä on kuitenkin saada itsesi siihen kuntoon että uskallat olla oma itsesi ja näyttää sen mitä olet, ei sinua kukaan löydä sieltä kotoa. Mene ulos ja käy kaikenlaisissa tapahtumissa missä on ihmisiä. Tämä ei ole mikään poppaskonsti, sellaisia ei ole, tähän menee aikaa ja vaatii sinulta paljon rohkeutta, mutta muista että saavutat sillä itsekunnioituksen kun pääset perille ja sen myötä sitten toivottavasti muutakin.
kyllä se vaan luottamus meni ihmisiin kun oli koulukiusattu.eikä siitä varmaan ikinä pääse yli.
On olemassa ujoja tyttöjä. Enkä tarkoita mitään kainostelevia söpöjä likkoja, vaan ihan oikeasti helvetillisen ujoja tyttöjä, jotka pelkäävät varsinkin miehiä. Myös tyttöjä kiusataan koulussa ja varsinkin poikien suunnalta se voi olla todella raakaa. Ulkonäkösyistä syrjiminen on yleistä ja jos on kärsinyt sellaisesta puolet elämästään, ei ole mikään ihme, ettei varsinaisesti huvita asettua avoimesti markkinoille. Että älä huoli, eivät kaikki naiset ole mitään syöjättäriä, jotka haluavat juuri sitä ja tätä ja joita varten sinun pitäisi muokkautua joksikin muuksi mitä olet.
Ihmisiä tavataksesi sinun pitää kuitenkin liikkua ihmisten parissa. Harrastukset? Baareista ujon miehen voi olla vaikea löytää seuraa, ainakaan vakituista sellaista. On vaikea edetä rakkaussuhteeseen, jossei ole kunnollisia ystävyyssuhteita, etenkään vastakkaisen sukupuolen edustajista. Siksi mielestäni sinun pitäisi ensisijaisesti uskaltautua puhumaan ihmisille vailla mitään sen kummempia taka-ajatuksia, ikään kuin harjoitusmielessä. Ja sitä kautta löytää ensin ystäviä, joille puhua ja joiden kanssa viettää aikaa. Yksinäisyys harvoin paranee yhden ihmisen parantamana, äärimmäisen tiiviskään parisuhde ei välttämättä vie yksinäisyyttä. Se synnyttää monesti liiallista takertumista ja mustasukkaisuutta johtuen entisestä epävarmuudesta. Siksi useat ihmiskontaktit ovat tärkeitä.
Älä huolestu, sinulle sopivia naisia on kyllä olemassa. Mutta kotoa he eivät tule sinua etsimään, vaan sinun on uskaltauduttava esiin neljän seinän sisältä. Tutki opiskeluympyröitäsi ja harrastuspiirejäsi, onko siellä kiinnostavia ihmisiä? Muista, että elämä on piiiiitkä ja maailma suuri, ehdit tavata naisesi monta kertaa ja monesta paikasta.
Hyvää kevättä ja unohda nuo luuseripuheet. Muiden tyhmyys ei tee sinusta epäonnistujaa.
yksikin ihminen auttaa yksinäisyyteen -huomattavasti! Ei tarvitse todellakaan treenata etukäteen tyttöihin tutustumista ja sitten vasta vuosien tai kuukausien päästä napata tyttöystävä. Voi ihan heti mennä asiaan. Seurustelu on toiseen ihmiseen hellämielistä tutustumista eikä kukaan ole mestari siinä, johtuen juuri siitä että jokainen nainen/mies on omanlaisensa tapaus. Jokaiseen kumppaniin tutustuminen on oma treeninsä. Voi tulla vain turhia ennakkoluuloja, jos aiempia seurusteluja muistelee.
Heippa!
Olen parikymppinen nainen, ja otin asiakseni vastata sinulle kun meistä naisista ja meidän mietteistä tuota kokemusta on. ;)
Uskon, että seuraa ei löydy kun itse ei hae. On hyvä että myönsit itsekin olevasi ujo ja sen, ettet käy baareissa. On kuitenkin hyvin vaikea saada yhteydenottoja naisilta kun et ole itse sosiaalinen. Tässä pisteessä sinun täytyykin muuttua.
Ala käymään eri paikoissa missä on sinua kiinnostavia ihmisiä; jollei baarit tai klubit kiinnosta, kuinka olisi lenkkipolku tai kirjasto? Entä opiskelupiirit tai työpaikan naiset? Kaikkein parhaiten saat tutustuttua heihin kun et hae väen vängällä vain naisia, vaan otat rennosti ja alat ylipäänsä puhua vaikka taksijonossa lämpimiksesi tuntemattomille. Myös varmasti mieskavereiden kautta saat tutustuttua uusiin ihmisiin.
Ymmärrän, että sinulle on jäänyt jo koulusta asti tunne siitä, ettet ole se "luokan eniten penkistä nostava" tai se kenellä oli aina ainakin viisi tyttöä pyörityksessä. Useimmiten näistä "luokan kuumimmista" tulee elämässään itseään täynnä olevia ihmisiä, mikä ei myöskään ole hyvä juttu. Voit kuitenkin saada aivan uudella tavalla uusia kontakteja kun vain uskallat heittäytyä ja tutustua uusiin ihmisiin! Onnea sinulle :)
Mulla on sama juttu, ehkä vielä huonomminkin, oon kohta jo 23, enkä koskaan seurustellut, ei treffejä yms ja kaiken lisäksi olen parureetikko, joten en voi edes matkustaa tai olla baarissa tai juhlissa kauaa.
Mulla on tosin kolme hataraa kokemusta naisista.
Ensimmäinen oli 2004, tutustuin kirjepalstalla yhteen tyttöön, aluksi meni ok, mutta sitten se sai tietää, että oon ujo ja mua kiusataan. Möläytti suoraan, ettei halua olla tekemisissä mun kanssa jne...
Pari vuotta myöhemmin tutustuin samoin kirjepalstalla toiseen tyttöön, muutama kuukausi meni ok, mutta kun sunnuntaina sovittiin, että kesällä voitaisiin nähdä, niin seuraavana keskiviikkona se tekstasi, että se on poikaystävänsä luona ja sanoi, ettei voida olla enää tekemisissa ja sanoi, että se vaihtaa numeron, eikä sitä saa enää vanhasta numerosta kiinni. Edellisenä sunnuntaina, eikä sitä ennen se ei sanonut sanaakaan sen poikaystävästä.
Kolmas tapahtui viime kesänä, kirjekamupalstalta tutustuin yhteen, kaikki meni alussa hyvin, mutta sitten tapahtui jotain käsittämätöntä,se lopetti yhtäkkiä vastaamisen ja kuukauteen ei kuulunut mitään, niin yritin soittaa ja se alkoi syyttää mua puhelinhäiriköinnistä ja sanoi, ettei sillä ole enää aikaa olla mun kans yhteydessä.....
Niin se vaan on, että naiset pitää nykyään semmosesta, että miehen pitää olla kauhean sosiaalinen, hyvät jutut jne...
Turha kieltää tosiasiaa.
Joskus otan vähän kotona jos alkaa ottaa aivoon rukkaset ja naisten oikut.
itsensäkehittäminen voisi olla yksi mahdollisuus. En näe itse intoa siinä tilanteessa, että alkaisin lähestymään niitä henkilöitä, jotka eivät muutenkaan ole viitsinyt ottaa minuun kontaktia. Lähinnä, ihmisiin jotka yleensä pyörivät ympärillä. Katsot nyt ensin peiliin ja mietit mitä itse itseltäsi haluat, tai miten haluat itseäsi kehittää. Treenata? Aloittaa jokin harrastus? Hankkia jotain? (Jos hankit opettele myös käyttämään sitä taidolla) Ja niin edelleen. Olet kuitenkin nähnyt elämän varjopuolet ja tiedät, mitä se on. Se on nimittäin kasvattanut helvetisti luonnetta, kun tietää miten häilyväistä kaikki voi olla. Joten mieli sinulla on otollinen vaikka minkä saavuttamiseen.
Sanoit olevasi luuseri, joten olisiko statuksen poistaminen (Omasta mielestä) Paikallaan? Hiljainen ja epäsosiaalinen voi olla, mutta niitä asioita voi kehittää myöhemminkin jos kiinnostaa. Mietin, että hakeutuminen hetkeksi vaikka kesäksi pois siitä ympäristöstä, jossa nyt olet poistaa sen vaatimukset, tai tekee niistä epäoleellisia kuten ne ovat. Mietit mikä nyt on itselle tärkeää. Oleminen omissa oloissa, taikka kannustavassa ympäristössä muualla kuin missä nyt olet antaa sinulle mahdollisuuden tehdä sitä mihin pyrit ilman yleisiä sosiaalisia paineita. Kehity esimerkiksi harrastuksesi taitajaksi. Ole oman elämäsi sankari. Myöhemmin muuta sosiaalista maailmaa voi olla helpompi lähestyä, kun koet itse saavuttaneesi joitain omia tavoitteitasi, joista voit olla ylpeä. Ojasta noustua tietää käyneensä läpi helvetin ja muu alkaa tuntua helpommalta. Nothing to lose everything to prove.
Vaikka media tykittää seksiä ja suhteita jatkuvalla syötöllä verkkokalvoille, niin todellisuudessa yllättävän iso joukko miehiä elää koko elämänsä yksin, ilman kokemuksia naisista. Toki kyseessä on prosentuaalisesti pieni vähemmistö, mutta lukumäärällisesti joukko on varmasti melko suuri.
Esimerkiksi tiedän varmuudella, että kolme miestä (minä mukaan lukien) samalla luokalla ylä-asteella opiskelleistä miehistä on edelleen kokettomia. Aikaa tuosta on kulunut jo yli 10v. Poikia yhdessä luokassa oli kymmenkunta, joten puhutaan todella isosta prosenttiosuudesta. Koko väestöä tarkasteltaessa kokemattomien miesten prosenttiosuus on vahvalla mutulla siellä 5-10% tuntumassa.
Faktahan on, että kaikille seksi ja suhteet ei ole mitenkään itsestäänselvä tai normaali asia, päinvastoin hyvin outo ja jopa pelottava. Itse muistan tunteneeni tiettyä naiskammoa jo varhaisteininä, vaikka en silloin vielä ymmärtänyt, että se on epänormaalia. Aikuisena on hyvin vaikea edes harkita minkäänlaista naisiin tutustumista, koska on jo niin tottunut yksinelämiseen.
Kyllähän sitä välillä lievästi huvittuneena tulee mietittyä, että mikä meni pieleen ja missä vaiheessa, mutta eipä noihin pohdintoihin mitään vastauksia ole yleensä olemassa. Niillä eväillä on selvittävä mitkä on saanut. Loppujen lopuksi on kiinnostavaa, että ihminen voi elää ilman minkäänlaisia fyysisiä kontakteja. Viimeksi halasin ihmistä n. 5v sitten, mitään muita fyysistä kontaktia ei ole ollut, paitsi satunnaiset kättelyt lähinnä työelämässä.
"Esimerkiksi tiedän varmuudella, että kolme miestä (minä mukaan lukien) samalla luokalla ylä-asteella opiskelleistä miehistä on edelleen kokettomia. Aikaa tuosta on kulunut jo yli 10v. Poikia yhdessä luokassa oli kymmenkunta, joten puhutaan todella isosta prosenttiosuudesta. Koko väestöä tarkasteltaessa kokemattomien miesten prosenttiosuus on vahvalla mutulla siellä 5-10% tuntumassa."
Tutkimusten mukaan n. 2% yli 30-vuotiaista on seksuaalisesti kokemattomia. Näissä on ihan takuulla naisiakin. Eli tuo 5-10% on aika vahvasti yläkanttiin heitetty arvio. Todellisuudessa kokemattomia miehiä on paljon vähemmän, mutta he vaan pitävät netissä isoa mekkalaa itsestään.
Ensinnäkin: se on totta, että näkyvyys netissä antaa väärän kuvan kokemattomien miesten määrästä, koska on luultavaa, että kokemattomat ja siis yksinäiset miehet varsinkin nuorissa ikäluokissa ovat netin käyttäjien joukossa hyvin edustettuina. Toiseksi: tuosta kokemattomien koulukaverien määrästä pitää todeta, että otos on niin pieni, ettei siitä pitäisi prosentuaalisia päätelmiä tehdä lainkaan. Tosin kirjoittaja ei ehkä suoraan tuota 5-10-%-päätelmää siitä vetänytkään.
Itse seurustelin ensimmäistä kertaa 31-vuotiaana. Varmaankin monta vuotta tuhlasin odottamalla että joku nainen "jotenkin" tulisi elämääni. Vaikka kävin viihteellä niin en osannut tulkita merkkejä oikein enkä uskaltanut tarttua tilaisuuksiin kunnolla. Kontakti naisiin jäi satunnaisiin tanssimisiin.
Itse olet sen verran nuori että sinulla on aikaa kehittyä. Toisaalta olet sen verran vanha ettei varsinkaan peruskoulussa sinulle lyöty sosiaalinen leima enää päde yhtään. Voit nyt kehittyä itsenäisesti muista välittämättä.
Lyhyet neuvot:
1. Älä kranttuile
2. Älä hermoile
3. Ole aloitteellinen osapuoli
1. Kranttu
2. Hermoileva ja
3. Passiivinen osapuoli
Jos oletkin mies olet liemessä.
Jos tämä kertomasi roolitus vaihtuu ja miehellä on edes vähän ulkonäköä, niin miestä aletaan pitää naisten keskuudessa ylimielisenä homona.
...kun olet 30v. etkä edelleen seurustellut. Aika kuluu nopeasti.
Siitä kolmestakympistä se naisen haku vasta alkaa :D Itellä tuo raja tulee vastaan ensi vuonna. Onhan tässä säädetty ja sekoiltu, mutta ennen kaikkea pidetty hauskaa. Ite aion olla elämäni kunnossa kolmekymppisenä, niin fyysisesti kuin henkisesti.
Nimimerkillä ex-koulukiusattu-pullakäsinörttihiirikaveripoika
Voi herrajumala että ärsyttää tuo "on niitä naisia muuallakin kuin baareissa" mantra.
Karkuunhan ne naiset juoksee jos lenkkipolulla alkaa pysäyttelemään väkeä tai kirjastossa. Taino saahan siinä korkeintaan muutaman sanan vaihdettua ja sitten otetaankin etäisyyttä. Varsinkin jos mies ei ole sieltä siisteimmästä ja sosiaalisemmasta päästä. Koulut ja työpaikat onneksi toimii, sillä siellä nyt on kuitenkin helppo edetä vähän hiljaisemmin.
Hirveästi sitä puhutaan, että tälläiset spontaanit kohtaamiset muka toimisivat, mutta tilastot sitten taas osoittaa että suurin osa suhteista syntyy kyllä ihan muuta kautta. Eli jotain tuttujen tuttuja, tai sitten baarihommeleita.
Eipä sillä. Kyllä itsekkin kannustaisin tuollaiseen toimintaan, mutta realiteetit on hyvä pitää käsissä.
jonka pystyn antamaan on että ''just go for it.''
Eli tee.
Tietenkin kuulostaa vitun typerältä mutta silti..