"KIRKKO JA KOULU NE YHTEEN SOPPII
Kirkon ja koulun yhteistyön lähtökohtia, perusteita ja toimintatapoja
Koostanut: Markku Holma
kouluasiain sihteeri
Kirkon kasvatus ja nuorisotyö/ Kirkkohallitus 2008/helmikuu
http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/koulu/yhteensoppii.html
Päivänavausten kautta seurakunta tavoittaa halutessaan lähes kaikki paikkakunnan koululaiset.
Koulut tarjoavat perusopetuksen aikana seurakunnille laskennallisesti noin 30 tuntia eli yhden kouluviikon verran aikaa asiansa esillä pitämiseen kerran viikossa tapahtuvan päivänavauksen kautta.
…
Koulujumalanpalvelus
Nyt kolmannelle vuosituhannelle siirryttäessä hyvin valmistellun ja toteutetun
koulujumalanpalveluksen merkitys entisestään korostuu. Kun kirkosta eroaminen etenkin nuorten
aikuisten keskuudessa entisestään lisääntyy, kirkossa hätääntyneenä kysellään, mistä se johtuu ja
mitä olisi tehtävissä, että kirkko voitaisiin kokea omaa elämää jäsentäväksi tekijäksi. Eräs vastaus
tähän on koululaisten ja opiskelijoiden ikäkauden, eri aistit ja temperamentit huomioon ottava
koulujumalanpalvelus. Se kasvattaa yhteistyöhön ja maallikkoaktiivisuuteen, antaa esiintymismahdollisuuksia, luo yhteishenkeä ja myönteistä pohjaa sille, että entiset koululaiset nykyisinä nuorina aikuisina eivät jätä kirkkoaan, vaan haluavat lapsensakin kasvavan sen yhteydessä.
…
Uskonnonopetus ja uskontokasvatus koulussa
Silloin kun opetuksen järjestäjän oppilaiden enemmistö on evankelis-luterilaisia, sovelletaan
kolmen sääntöä uskonnonopetuksen osalta ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluviin ja
elämänkatsomustiedon osalta uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomiin oppilaisiin. Tämän
mukaan vähintään kolmelle ortodoksioppilaalle, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon
opetukseen, järjestetään ortodoksista uskonnon opetusta ja kolmelle uskonnollisiin yhdyskuntiin
kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa."
Minkä takia yhteiskunta huolehtii luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon lainmukaisista oikeuksista, mutta ei valvo, että automaattisesti kolmelle et-opiskelijalle perustetaan oma ryhmä? Tähän kannattaisi joka paikassa puuttua, sillä jos keskimäärin 2,9 ortodoksin tyhmälle kannattaa opettaa uskontoa eikö elämänkatsomustietoa kannata opettaa 15 oppilaalle?
Kirkon ja koulun yhteistyön lähtökohtia, perusteita ja toimintatapoja
Koostanut: Markku Holma
kouluasiain sihteeri
Kirkon kasvatus ja nuorisotyö/ Kirkkohallitus 2008/helmikuu
http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/koulu/yhteensoppii.html
Päivänavausten kautta seurakunta tavoittaa halutessaan lähes kaikki paikkakunnan koululaiset.
Koulut tarjoavat perusopetuksen aikana seurakunnille laskennallisesti noin 30 tuntia eli yhden kouluviikon verran aikaa asiansa esillä pitämiseen kerran viikossa tapahtuvan päivänavauksen kautta.
…
Koulujumalanpalvelus
Nyt kolmannelle vuosituhannelle siirryttäessä hyvin valmistellun ja toteutetun
koulujumalanpalveluksen merkitys entisestään korostuu. Kun kirkosta eroaminen etenkin nuorten
aikuisten keskuudessa entisestään lisääntyy, kirkossa hätääntyneenä kysellään, mistä se johtuu ja
mitä olisi tehtävissä, että kirkko voitaisiin kokea omaa elämää jäsentäväksi tekijäksi. Eräs vastaus
tähän on koululaisten ja opiskelijoiden ikäkauden, eri aistit ja temperamentit huomioon ottava
koulujumalanpalvelus. Se kasvattaa yhteistyöhön ja maallikkoaktiivisuuteen, antaa esiintymismahdollisuuksia, luo yhteishenkeä ja myönteistä pohjaa sille, että entiset koululaiset nykyisinä nuorina aikuisina eivät jätä kirkkoaan, vaan haluavat lapsensakin kasvavan sen yhteydessä.
…
Uskonnonopetus ja uskontokasvatus koulussa
Silloin kun opetuksen järjestäjän oppilaiden enemmistö on evankelis-luterilaisia, sovelletaan
kolmen sääntöä uskonnonopetuksen osalta ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluviin ja
elämänkatsomustiedon osalta uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomiin oppilaisiin. Tämän
mukaan vähintään kolmelle ortodoksioppilaalle, jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon
opetukseen, järjestetään ortodoksista uskonnon opetusta ja kolmelle uskonnollisiin yhdyskuntiin
kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa."
Minkä takia yhteiskunta huolehtii luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon lainmukaisista oikeuksista, mutta ei valvo, että automaattisesti kolmelle et-opiskelijalle perustetaan oma ryhmä? Tähän kannattaisi joka paikassa puuttua, sillä jos keskimäärin 2,9 ortodoksin tyhmälle kannattaa opettaa uskontoa eikö elämänkatsomustietoa kannata opettaa 15 oppilaalle?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kysytään, haluavatko he lapsensa ET:hen. Kaikki kirkkoon kuulumattomat eivät nimittäin ole uskonnottomia -ja monet uskonnottomatkin haluavat lapsensa uskonnonopetukseen kulttuurisyistä.
Elokuussa 2003 tuli voimaan laki, jonka mukaan ET on kouluissa uskonnottomien kotien lapsille ensisijainen katsomusaine. Mikäli koti ei jotain muuta ilmoita, koulu sijoittaa lapsen ET:oon. ET on uskontokuntiin kuulumattomille samalla tavalla oletusvalinta kuin ortodokseille on ortodoksinen uskonto. Näin lain mukaan, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.
"...monet uskonnottomatkin haluavat lapsensa uskonnonopetukseen kulttuurisyistä."
Juuri näin sen pitäisi tapahtua. Kotoa pitäisi ottaa yhteys kouluun, jos halutaan lapsi uskonnonopetukseen. Todellisuus on jotain aivan muuta.
ei siinä sen kummempaa.
Liitteenä ollut teksti oli melkoista verbaaliakrobatiaa, jossa koetettiin puolustella, että uskonnon pakkosyöttäminen kouluissa myös uskonnottomille on ihan OK käytäntö, johon pitäisi suvaitsevaisuuden nimissä palata.
Itse vastaan koko mietintöön sen koko sisällön luettuani ja sen tarkoitusperät sisäistettyäni lyhyesti:
KIRKKO ULOS KOULUSTA!
on totta, että koulussa pakotetaan opiskelemaan uskontoa. Uskonnon tuputtaminen alkaa jo esikoulusta. Täyttä aivopesua koko homma !
Paras olisi kun jätettäisiin uskonnonopetus kouluista kokonaan pois ja annetaan lapsille vapaus päättää elämänkatsomuksensa, kun ovat sopivaan ikään tulleet. Mikäli uskonnot kiinnostaa, niin ei muuta kun opiskelemaan.
Tottakai on todettava, että kirkon opeista on ollut hyötyä ihmisten moraalikehityksessä sun muussa, mutta kirkon aika alkaa olla jo ohi.