Tuli tuossa mieleen kun luin tuota lutkitteluketjua, että suomalaiset taitaa olla aika arkoja kosketuksille. Heti ajatellaan, että on jotain taka-ajatuksia. Minä ainakin tykkään koskea ihmisiin. Ei siis mitään kähmintää, mutta saatan koskea käteen keskustellessa, en kylläkään ventovieraita. Halata ketä tahansa, pörröttää tukkaa tai kokeilla kaljua.
Koskaan kukaan ei ole itse sanonut, että se olisi ikävää, päin vastoin, kyseessä kun ei ole mikään flirtti tai muu vastaava, teen sen vain jopa huomaamattani, jos olen syventynyt kunnolla keskusteluun tai innostun jostain asiasta. Mutta sitten riittää näitä ihmisiä, jotka luulee, että yritän iskeä kaikkia. Totuus on kuitenkin, että en ikinä iske ketään, kohtelen kaikkia samalla tavalla ja todella olen siinä mielessä kiinnostunut vain miehestäni.
Miksi läheisyys on niin vaikeaa meille? Ulkomailla asuessani se oli ihan normaalia. Ventovieraskin pussasi poskelle tai piti kädestä kiinni. Minusta läheisyys luo yhteyttä, minusta se on kivaa. Ja tosiaan en ketään ahdistele, huomaan jos toinen ei tykkää ja vetäydyn. Mutta ärsyttää ulkopuoliset, jotka ei tajua mitään. Kiihkeä keskustelukin on muka aina johdanto petipuuhiin. Ihan kuin ei vois keskustella vain asioiden takia ja vaikka väitellä intohimoisesti.
Koskaan kukaan ei ole itse sanonut, että se olisi ikävää, päin vastoin, kyseessä kun ei ole mikään flirtti tai muu vastaava, teen sen vain jopa huomaamattani, jos olen syventynyt kunnolla keskusteluun tai innostun jostain asiasta. Mutta sitten riittää näitä ihmisiä, jotka luulee, että yritän iskeä kaikkia. Totuus on kuitenkin, että en ikinä iske ketään, kohtelen kaikkia samalla tavalla ja todella olen siinä mielessä kiinnostunut vain miehestäni.
Miksi läheisyys on niin vaikeaa meille? Ulkomailla asuessani se oli ihan normaalia. Ventovieraskin pussasi poskelle tai piti kädestä kiinni. Minusta läheisyys luo yhteyttä, minusta se on kivaa. Ja tosiaan en ketään ahdistele, huomaan jos toinen ei tykkää ja vetäydyn. Mutta ärsyttää ulkopuoliset, jotka ei tajua mitään. Kiihkeä keskustelukin on muka aina johdanto petipuuhiin. Ihan kuin ei vois keskustella vain asioiden takia ja vaikka väitellä intohimoisesti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomalainen kulttuuri on aika pidättäytynyttä verrattuna moneen muuhun kulttuuriin, me olemme tottuneet siihen omaan turvalliseen tilaan ympärillä ja sitä ei oo syytä loukata, vähän sama juttu ku japanissa, mut erilaisista syistä.
Sit ku joku pyrkii aktiivisesti tälle reviirille, sillä oletetaan olevan jonkilainen tavoite. Samoin se kosketus koetaan usein uhkaavana vaikka toinen tahtoo vain saada kontaktia.
Tämänki huomaa taas kun kansa päihtyy, silloin halaillaan ja suukotellaan ja miehetki ottaa kontaktia (ilman väkivaltaa) toisiinsa. Mut selvinpäin siihen ympärille kasaantuu sellainen 70 sentin paksuinen suojamuuri....
kaupungilla tuntematon tyttö tuli halaan ja yritti samalla varastaa lompsan, seuraava saa nyrkistä.
me ollaan Suomalaisia. Etelä-euroopassa suurin ihmisistä harrastaa myös peppuseksiä ja se on siellä kait jo jonkun sortin olettamuskin, sä et luonnolliseti olis hämilläs tai närkästynyt jos joku tuikkais kesken kaiken ja yllärinä 'maan tavalla' kuivana kakkoseen. Mua taas jaksaa aina ja ikuiseti huvittaa ihmiset jotka ovat itse massasta poikkeavia ja pitävät silti kaikkia muita moukkina.
En minä suinkaan ketään moukkana pidä, vaan minua pidetään moukkana. Eikä niiden taholta, joiden kanssa juttelen ja joihin saatan koskea, vaan niiden jotka katsovat sivusta. Sitä minä tässä ihmettelen, että miksi toisten tekemiset häiritsee toisia, kun se ei häiritse asianosaisia?
Vänkyrä tuola jossain alempana sanoi mm. että pitää lutkina naisia, jotka juttelee, hiplaa ja flirttaa miesten kanssa. Siis hänen tuttujensa. Mikäs lutka se on? Mitä pahaa siinä on, jos jutellaan ja jutellaankin kunnolla. Ei sitä aina kullia vailla olla.
Tullut parikin kertaa joku ulkopuolinen ölisee, että iskemässä muka olen. Hah hah! Jos kaikki kivat keskustelut on iskemistä, niin aika epätoivoinen olen ja pettäminen selkeästi mielessä. Hauskaahan ei saa pitää, sehän on synti.
juttelemisesta ketää oo lutkitellut. Sanoin et silloin on koitettu suudella, roikuttu kaulassa, lirkuteltu jne varatun naisen toimesta varatulle miehelle...
Eise oo juttelemista ja varsinkaan kun se ei oo ollut miehestäkään mieluista.
sit erottaa sellaisen tilanteen että sitä kullia ollaankin oikeesti vailla jos kaikki käyttäytyis sun tavalla aina. Oli miten oli, jos oma käytös aiheuttaa yleisesti jonkun sortin negatiivisen vaikutuksen muissa niin onko syy itsessä vai muissa. Eipä sun auta kuin muuttaa tapas tai kärsiä mahdolliset seuraukset.
oon semmonen koskettelija. Tosin tottakai huomaan miehestä/ihmisestä onko se sallittua. Vieraita en silti koskettele, ei vaan uskalla mennä toista liian lähelle.
Mullakin on oma raja vieraille ainakin metri. Sen lähemmäs ei saa tulla, tai mulle tulee heti ahdistunut olo.
Tuttujen kanssa taas ei väliä vaikka toinen nukkuisi varpaat mun suussa.;D
Mutta semmonen tunnusteleva ihminen mäkin kyllä oon; aina hiplaamassa ja silittelemässä, oli sit läheinen ihminen tai eläin kyseessä. Muutenkin haluan aina koskea kaikkia materiaaleja, samettia, silkkiä, puuta, jäätä - ihan mitä vaan. Haluun aina tietää miltä joku tuntuu.
Sama juttu, kaikkea pitää koskea :)
mutta missä menee raja? Milloin sitä ollaan muka iskemässä ja ketä? Kyllä minäkin ihmisiä yritän lukea, jotta eivät pelästy. Mutta ne sivulliset sitten onkin vaikeampia, kun ovat useimmiten ihan pihalla. Varsinkin baarissa luullaan, että yritän iskeä vaikka jotain varattua miestä, kun vain juttelen. Olenhan itsekin varattu ja vain oikeasti asioista juttelemassa, en mitään vonkaamassa.
se on helvetin hyvä ettei vieraat lääpi. se on sama kuin tuntematon söisi omasta jääkääpista.
voin panna vaikka strutsia, mutta koskemisesta otan jo hintaa
Tässä viestissä tämä on kiteytynyt tämä "meidän" suomalaisten mentaliteetti läheisyyttä kohtaan. Toista kosketaan vaan just sen verran kun tarttee ja silloin kun tekee mieli seksiä. Oikein, huh, huh!
Itse olen kuin sinä, joka tämän ketjun aloitti ja olen kohdannut samat ongelmat ja AINA selityksissä mennään siihen, että ollaan suomalaisia. No, totta on kulttuurierot, meidän reviiri on tuo käsivarren mitta ja tunnetusti ollaan huonoja muita suvaitsemaan.Joten jos tuut lähemmät luulet olevasi jotain erikoista, tai oot homo tai hullu.... Ei voi kuin valittaa tätä kapeakatseisuutta ja pysyä kaukana... jos voi... :))) no, ainakin sen käsivarren mitan päässä, ettei nääkään, jotka tähän ketjuun on vastanneet saa huitaistua turpaan....