Perkele petin sitten viiden vuoden jälkeen miestäni ja kenen kanssa ensirakkauteni ja nyt mua hävettää ja vituttaa ja... haluaisin kertoa miehelleni tästä mutta tiedän kuinka hän loukkaantuu ja saa kipeää. Mut mä tein väärin!!Hitto kertokaan nyt joku jotain neuvoja mitä ootta tehny.Tää oli eka kerta ku petin ja juovuksis joka ei kyl puolustus ole mut kaduttaa aivan helvetisti!!
voi v....!!!
mirkku
182139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
unohda vaan koko juttu. Anna ajan kulua, niin et itse edes enää ajattele koko juttua, jos haluja jatkaa. Miksi sitä kiusata miestäs turhaan... Mua on petetty, eikä se mitään muuta, eikä haittaa, mutta kai se toisia kiusaa. Samapa tuo. Pidä vaikka pieni loma vanhempien luona, jotta oma vitutukses vähän laantuis. Se vitutuskin kuitenkin näkyy miehelles ja sitten vituttaa molempia.
Joo, mielestäni sinun ei pitäisi kertoa, koska sillä yrität vain saada tekosi anteeksi ja näin ollen itsellesi paremman mielen. Lisäksi ethän halua loukata miestäsi ja tuottaa hänelle kipeää. Joudut nyt itse olemaan asiasi kanssa yksin ja kantaa oman mielipahan seuraukset.
Eli pettää saa, kunhan ei toinen saa sitä tietää ? Ja mihinkähän vedätte sitten rajan ? Kerran, kahdesti, kolmesti vai kuinka ?
Itse olen sitä mieltä, että rehellisyys on parisuhteessa A ja O. Jos sitä ei ole, ei ole mitään.
Tiedätkö, mikä on maailman yleisin vale ? Taitaa muuten olla "Hauska tavata !" Ja kun jonkun vaatteet ovat rumat tai esimiehesi on mäntti, niin sinähän REHELLISESTI KERROT KAIKKI. Luonnollisesti kun näet hyvännäköisen seksuaalisesti sytyttävän vastakkaisen sukupuolen edustajan ja kumppanisi kysyy mitä ajattelet, niin luonnollisestihan kerrot että mietit miltä tuntuisi, kun tuo upea uros suutelisi vartaloasi ja ottaisi sinut voimalla uimarannalla tai jos tuo kurvikas kaunotar antaisi sinulle vuosisadan suihinoton...
Jos tuhat kertaa parisuhteessa nai kumppaniaan ja sitten kerran vierasta kymmenen vuoden aikana niin tottahan se tulee HETI TUNNUSTAA REHELLISYYDEN NIMISSÄ. Ja lopettaa kymmenen vuoden parisuhde. Ja ehkä hajoittaa perhe toisen yhden (tuhannesta) rakastelukerran takia jos ei toinen kykene antamaan anteeksi.
Raja on siinä, mikä itsestä tuntuu paljolta. Toki jos joka tilaisuuden tullen karkaa vieraisiin ja pitää laajaa rakastaja(tar)verkostoa niin kannattaa todella miettiä vakavasti. Monenko kokeilukerran jälkeen pilveä poltellut on narkomaani ? Monenko liian kovan kännin jälkeen ihminen on alkoholisti ?
Mitäs menit pettään? Jos kerrot
miehellesi kummallekkin tulee
paha olo,jos taas et kerro sii-
täkin tulee paha olo ja tunnon-
tuskat päälle.Eli teet jommin-
kummin tulos on sama.
Ainahan voi itselleen järkeillä syyt, miksi pettäminen tulisi sallia JUURI TÄSSÄ TAPAUKSESSA. Mutta jos ajatusmaailmaltaan on sellainen, niin ehkä olisi parempi pysytellä irtonumeroissa....
Oma neuvoni on, ettet kertoisi. Olin jokin aika sitten samassa tilanteessa kuin sinä nyt - melkein 20 yhteisen, uskollisen, vuoden jälkeen. Alkoholillakin oli osuutta, mutta tunne-elämäni oli enemmän sekaisin kuin pää. "Pettäjäkavaljeerini" kanssa pystyin aamulla puhumaan asiasta ja olimme molemmat sitä mieltä, että asiat vain joskus johtaa toisiin asioihin. Tuo yksi kerta riitti minulle enkä ainakaan tietoisesti tee niin toista kertaa; mutta kun en tehnyt sitä ensimmäistäkään... Ihmisluonto on tällainen - valitettavasti.
Jso se sinulla on sellainen, niin älä perkele yleistä !!!
Selvennykseksi sinulle: ihmisluonto on sellainen, että joskus erehdytään, vaikka kuinka yrittäisi kulkea kaitaa tietä. Omalta kohdaltani tuo melkein 20 vuotta kertokoon siitä, ettei tällaista joka päivä tapahdu. Kannattaisi pikkuisen ajatella tätä maallista taaperrusta laajempana kokonaisuutena - sinunkin!
Itsekin petin 1.5 vuotta sitten tyttöystävääni jota rakastan edelleenkin aivan hirveästi. Vähän aikaa oli todella kurja olo ja tunsin itseni maailman alhaisimmaksi... Pahaa oloa purin siten että olin tyttöystävälleni aivan superkiltti ja kiva piiitkät tovit. Älä kerro asiasta miehellesi. Teit typerän virheen mutta älä anna sen pilata koko teidän suhdettanne. Voit hyvittää tekosi jotenkin mutta älä kerro. Se ei kannata, tiedän kokemuksesta!
Toiset on uskollisia, toiset ei...It`s as simple as that.
Ja myös virheiden tekeminen on inhimillistä. Se että oppii virheistään on tärkeintä.
Kaikki mokaa. Enemmän tai vähemmän... Älä vaan tunnusta jos vielä haluat että suhde pysyy mallissaan. Kolme viikkoa ja tuntuu paremmalta... Sitten voit muuten tyynnytellä omaatuntoasi ja "pyytää" anteeksi tekoasi tekemällä jotakin mikä rauhoittaa mieltäsi.
tunnustaminen olisi sinua itseäsi varten koska tunnet olevasi paha ja ansaitsevasi "rangaistuksen". Mutta vanha sanonta menee jotakuinkin näin... "Mitä silmä ei näe, korva ei kuule. Sitä ei sydän tiedä."
Kärsi vain omissa nahkoissasi koko juttu. Älä vain mene huojentamaan omaatuntoasi, sillä silloin myös miehesi pahoittaa mielensä ja liittosi saa ikuisen särön. Sitä ei korjaa mikään. Liika rehellisyys voi olla julmuutta.
kiitos kaikille neuvoistanne. Päätin etten kerro asiasta miehelleni, koska pidän huolen ettei asia toistu. Ajattelin omalle kohdalle ja en mä ainakaan haluaisi tietää jos mieheni olisi tehnyt noin. Surua vaan tulis. Pakko kärsiä ite omasta mokastani. Mut kiitos kaikille neuvoistanne
Ja voithan yrittää olla superkiltti miehellesi, niin se helpottaa oloa. Voimia ja menestystä!
Once a traitor, always a traitor.
Ja minä sanon: "Kerran tekopyhä, aina tekopyhä."
Jeesustelu on maailman helpoimpia taitoja. Mikä sinä sitä paitsi olet tuomitsemaan muita? Kerroppa, oletko koskaan tehnyt elämässäsi ainuttakaan virhettä. Minä olen ja kehtaan sen myöntääkin.