Minua mietityttää ja askarruttaa se, millaista naista miehen todella haluavat tapailla, siis tosimielessä? Millainen nainen miehiä kiinnostaa?
Inhoan olla yksin, olisi kiva löytää kaveri, muttei vaan tunnu kenellekään kelpaavan ja se vähän ihmetyttää. N48 olen, nuorekas hassuttelija, täynnä rakkautta ja kaipausta toisen lähelle, ok näköinen, ei ylipainoinen, hyvä työpaikka, koulutusta, oma asunto, elämä reilassaan siis liian itsenäinenkö, pelottava? Vai mikä??? Auttakaa hyvät miehet minua, että ymmärtäisin tämän jutun. Alan nimittäin hyväksyä sen, ettei tässä maailmassa ole todellakaan ketään, joka minusta välittäisi,mutta jää se mieltä painamaan kuitenkin,jos vastausta siihen, MIKSI näin on, ei löydy. :)
Inhoan olla yksin, olisi kiva löytää kaveri, muttei vaan tunnu kenellekään kelpaavan ja se vähän ihmetyttää. N48 olen, nuorekas hassuttelija, täynnä rakkautta ja kaipausta toisen lähelle, ok näköinen, ei ylipainoinen, hyvä työpaikka, koulutusta, oma asunto, elämä reilassaan siis liian itsenäinenkö, pelottava? Vai mikä??? Auttakaa hyvät miehet minua, että ymmärtäisin tämän jutun. Alan nimittäin hyväksyä sen, ettei tässä maailmassa ole todellakaan ketään, joka minusta välittäisi,mutta jää se mieltä painamaan kuitenkin,jos vastausta siihen, MIKSI näin on, ei löydy. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mie haluun tapailla sellaista naista johon voi rakastua ja muodostaa sen kaa tilanteen jossa kumpikaan ei tuu toimeen ilman toista. Toisen kanssa siis kokee saavansa jotain enemmän ku yksin ollessa.
Mut miksi ei löydy. Sitä ei vissiin vaan etsi riittävän kovasti, ei työpaikkakaan itestään kellekään putoo syliin, tai ainaki harvoin.
Kerroit, millainen sinä olet, muttet kertonut, mitä olet tehnyt löytääksesi miehen? No, mitä?
Olen kyllä yrittänyt.Onhan se sanontakin kyllä olemassa... että yrittänyt ei laiteta :)))
Siis: käyn silloin tällöin viihteellä... no, ravintoloista se kyllä varmaan harvoin löytyy,olen täällä kaikilla mahdollisilla sivuilla... täältä löytyy jotakin,mutta...
Olen aika aktiivinen seuraelämässä, siis sosiaalinen, joten tutustun helposti ihmisiin ja hakeudun mielelläni vuorovaikutustilanteisiin. Siis pidän silmäni auki bussissa, kaupan jonossa, työpaikalla (vaikka työpaikkaromansseihin en oikein ole halukas ihan ekana lähtemään, mulla on aikanaan opetettu ettei kuormasta haukata, siitä on vaikee poisoppia) Oon kyllä yrittänyt... joka suunnalle olen verkkoja viritellyt sillai vaivihkaa...
Eli liikut ihmisten ilmoilla, muttet ole ensimmäistäkään suoraa aloitetta tehnyt, vaikka potentiaalinen mies olisi kohdalle sattunutkin?
Voi muru, olen kyllä hienovaraisia ja suunnilleen vähemmän hienovaraisia aloitteita jättänyt "laatikkoihin" Ei oo tärpännyt....
Kuule, minäkin olen ymmärtääkseni ihan mukavannäköinen, kohtuullisesti toimeentuleva, avarasydäminen jne, mutta ei minullekaan tunnu ketään todellista löytyvän...tapaamani miehet kyllä haluaisivat minua, mutta eivät rakastu minuun...surullista kyllä, olen alkanut sopeutua tähän...ja surukseni olen myös huomannut, etten enää edes odota tunteita miehen puolelta...ennen tavatessani miehen ajattelin tulevaisuutta...miten ihanaa olisi rakentaa yhteinen tulevaisuus, koti, elämä, mutta en enää...ei sitä ole taidettu minun kirjoihini kirjoittaa, vaikka kaipaisin kumppania rinnalleni enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa...yksin ollessani nousevat toisinaan kyyneleet silmiini, mutta miehelle en enää sano mitään...luulkoon, etten välitä, että olen vahvaa tekoa, parempi niin...silloin hänen ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa, kun hän toivottaa minulle hyvää jatkoa ja löytää onnensa muualta...
Sinulla on kyllä ihan samat fiilikset asiasta kuin minulla ja samanlaiset tunteet. Minä olen tässä vaan vasta heittämässä sitä pyyhettä kehään... ajatuksella, että olkoon. Jos ei löydy niin kaipa se on tarkoitettu, että yksin tallataan tämä loppuaika.
On vaan surullista, koska itse ajattelee, että olisi vielä paljon annettavaa parisuhteeseen ja halu rakastaa....
Elämä on joskus hassua. Oikein hyvää kevättä sinulle :)