Kolmen akun lataus

Tuosta kytkennnästä, eikö välissä ole yhtään tasasuuntaajaa ? Vaan kaikki kolme akkua rinnan (releen takana) on muuten aika mahtava rele. Jos yksi akku on melkein tyhjä ja muissa täysi teho, niin melko koviila on välijohto ja rele, sekä myös akkujen kennot.

AIVAN VARMA kirjoitti:

Tuosta kytkennnästä, eikö välissä ole yhtään tasasuuntaajaa ? Vaan kaikki kolme akkua rinnan (releen takana) on muuten aika mahtava rele. Jos yksi akku on melkein tyhjä ja muissa täysi teho, niin melko koviila on välijohto ja rele, sekä myös akkujen kennot.

Lue lisää

Mitä tasasuuntaajalla tuossa tekisi? Jos täyden ja tyhjän akun kytkee rinnan tuon releen kautta, ei välijohdossa mikään kovin suuri virta kulje.

lataus merkkivalosta (ei yhdistää akkuia jos laturi on rikki).

ohjaus kirjoitti:

lataus merkkivalosta (ei yhdistää akkuia jos laturi on rikki).

akkuja, koska akusta toiseen katsottaessa aina toinen diodeista on estosuunnassa.

tasasuuntaajaa kirjoitti:

Mitä tasasuuntaajalla tuossa tekisi? Jos täyden ja tyhjän akun kytkee rinnan tuon releen kautta, ei välijohdossa mikään kovin suuri virta kulje.

millaiset virrat kulkee. Tuo täyden akun luovutus o vähän toista luokkaa kuin 4 A latausvirta. Erityten jos toinen akku on täysin tyhjä ja kytket siihen rinnalle täyden akun, tosin silloin tuollainen 1,5 neliön johto kyllä sulaa enen kuin mitään muuta tapahtuu. Sama asia kuin auton käynnistys buusterilla, melko tuhdit johdot tarvitaan.

tasasuuntaajaa kirjoitti:

Mitä tasasuuntaajalla tuossa tekisi? Jos täyden ja tyhjän akun kytkee rinnan tuon releen kautta, ei välijohdossa mikään kovin suuri virta kulje.

kumpikin päästää virtaa vain toiseen suuntaan, eikä sitä kytketä akkujen väliin. Vaan laturtin ja akun

huviksesi kirjoitti:

millaiset virrat kulkee. Tuo täyden akun luovutus o vähän toista luokkaa kuin 4 A latausvirta. Erityten jos toinen akku on täysin tyhjä ja kytket siihen rinnalle täyden akun, tosin silloin tuollainen 1,5 neliön johto kyllä sulaa enen kuin mitään muuta tapahtuu. Sama asia kuin auton käynnistys buusterilla, melko tuhdit johdot tarvitaan.

Lue lisää

välissä muistaakseni 10 mm2 kaapeli ja hyvin on toiminut.

En ole perehtynyt niin hyvin akkujen toimintaan, että osasisin tuota virtaa arvioida, mutta käsittääkseni akku ei ota vastaan kovin suuria virtoja, vaikka niitä luovuttaakin. Tai näin olen ajatellut, kun hupiakut on välillä päässeet ihan tyhjiksi ja kun koneen käynnistää, niin lataus toimii, vaikka systeemisssä on vielä releen vieressä 20 A sulake, joka ei ole koskaan poksahtanut.

akkujen kirjoitti:

välissä muistaakseni 10 mm2 kaapeli ja hyvin on toiminut.

En ole perehtynyt niin hyvin akkujen toimintaan, että osasisin tuota virtaa arvioida, mutta käsittääkseni akku ei ota vastaan kovin suuria virtoja, vaikka niitä luovuttaakin. Tai näin olen ajatellut, kun hupiakut on välillä päässeet ihan tyhjiksi ja kun koneen käynnistää, niin lataus toimii, vaikka systeemisssä on vielä releen vieressä 20 A sulake, joka ei ole koskaan poksahtanut.

Lue lisää

Tavallinen tyhjähkö lyijyakku yleensä ottaa vastaan latauksen aluksi virran, joka on noin neljänneksen akun nimelliskapasiteetista (2x75=150 Ah akusto imee noin 40 A virran).

Isommassa veneessä virta voi olla mahtava, varsinkin geeli- tai AGM-akkuja käytettäessä, jotka imevät jopa 50% nimelliskapasiteetista.
Esimerkiksi 3x180 Ah akkupatteri voi imaista noin 300 A virran, jos tyhjähkön akkupatterin kytkee rinnan täyden starttiakun kanssa.

isot virrat kirjoitti:

Tavallinen tyhjähkö lyijyakku yleensä ottaa vastaan latauksen aluksi virran, joka on noin neljänneksen akun nimelliskapasiteetista (2x75=150 Ah akusto imee noin 40 A virran).

Isommassa veneessä virta voi olla mahtava, varsinkin geeli- tai AGM-akkuja käytettäessä, jotka imevät jopa 50% nimelliskapasiteetista.
Esimerkiksi 3x180 Ah akkupatteri voi imaista noin 300 A virran, jos tyhjähkön akkupatterin kytkee rinnan täyden starttiakun kanssa.

Lue lisää

2x65Ah ja käynnistysakkuna 88 Ah, ja hyvin on 20A sulake tuossa välissä kestänyt, vaikka laskelmasi mukaan tuossa pitäisi olla jopa (130/4) 32,5A virta.

huviksesi kirjoitti:

millaiset virrat kulkee. Tuo täyden akun luovutus o vähän toista luokkaa kuin 4 A latausvirta. Erityten jos toinen akku on täysin tyhjä ja kytket siihen rinnalle täyden akun, tosin silloin tuollainen 1,5 neliön johto kyllä sulaa enen kuin mitään muuta tapahtuu. Sama asia kuin auton käynnistys buusterilla, melko tuhdit johdot tarvitaan.

Lue lisää

Mutta täysin tyhjän akun napajännite voi olla esim 11.5 V. Täyden akun jännite on 12.7 V, mutta kuormitettaessa 10 A virralla (vastaa kuormana esim. lämmityslaitteen käynnistyshehkutus pari lamppua) , sen napajännite putoaa nopesti 12 volttiin. Ladattavan akun jännite nousee yleensä nopeasti 11.5 voltista vähintään 12 volttiin. Arvioin siis että täysi akku lataa tyhjää akkua noin 10 amperin virralla. Ohuiden ja/tai pitkien kaapelien välityksellä tietysti vielä pienemmällä virralla.

isot virrat kirjoitti:

Tavallinen tyhjähkö lyijyakku yleensä ottaa vastaan latauksen aluksi virran, joka on noin neljänneksen akun nimelliskapasiteetista (2x75=150 Ah akusto imee noin 40 A virran).

Isommassa veneessä virta voi olla mahtava, varsinkin geeli- tai AGM-akkuja käytettäessä, jotka imevät jopa 50% nimelliskapasiteetista.
Esimerkiksi 3x180 Ah akkupatteri voi imaista noin 300 A virran, jos tyhjähkön akkupatterin kytkee rinnan täyden starttiakun kanssa.

Lue lisää

Käynnistysakku voi kyllä antaa 300A virran ja ylikin, mutta ei sillä jännitteellä, mikä on tyhjänkin akun napajännite. Käynnistysmoottorien resistanssi on erittäin pieni, eli tilanteessa, jossa käynnistysmoottori on niin kovassa kuormassa että se hädin tuskin pyörii, akku on lähes oikosulussa. Sähköopin ihan peruskaavojen mukaan, jos käynnistysmoottorin teho on 1200 W ja se ottaa akusta 300 A, akun napajännite on tällöin 4 V.

tuossa... kirjoitti:

Käynnistysakku voi kyllä antaa 300A virran ja ylikin, mutta ei sillä jännitteellä, mikä on tyhjänkin akun napajännite. Käynnistysmoottorien resistanssi on erittäin pieni, eli tilanteessa, jossa käynnistysmoottori on niin kovassa kuormassa että se hädin tuskin pyörii, akku on lähes oikosulussa. Sähköopin ihan peruskaavojen mukaan, jos käynnistysmoottorin teho on 1200 W ja se ottaa akusta 300 A, akun napajännite on tällöin 4 V.

Lue lisää

1200 W satrttimoottori ei ota 12 V akusta 300 A vaan täydellä tehollakin vain 100 A.

Tuossa kysyjän tapauksessa, käyttö- ja starttiakku yhteen, ei starttimoottorilla ole mitään osaa.

Ison veneen 140 Ah starttiakun max. virranantokyky voi olla jopa yli 1000 A, sisävastus 0,011 Ohm.
Käyttöakkupatterin (3x180Ah) sisävastus putoaa jopa 0,004 Ohm tasolle.

Jos täyden käyttöakkupatterin ja tyhjän starttiakun napajännitteiden ero on 3 V, oikosulkuvirta noiden välillä on noin 200 A, jos paksujen johtimien häviöt unohdetaan.

I = (U1-U2)/(R1 R2) = 3 V/ 0,0155 Ohm = 193 A

hupiakkuina kirjoitti:

2x65Ah ja käynnistysakkuna 88 Ah, ja hyvin on 20A sulake tuossa välissä kestänyt, vaikka laskelmasi mukaan tuossa pitäisi olla jopa (130/4) 32,5A virta.

akkujasi yhteen paksuilla johtimilla (kuten käynnistyskaapelit) tilanteessa, jossa toinen on aivan tyhjä ja toinen täysi. Ei kestäisi 20 A sulake.

Eikä tuota virtaa ihan noin suoraviivaisesti voi laskea tietämättä juuri näistä akuista ja niiden varaustilasta enemmän.

kytkenyt kirjoitti:

akkujasi yhteen paksuilla johtimilla (kuten käynnistyskaapelit) tilanteessa, jossa toinen on aivan tyhjä ja toinen täysi. Ei kestäisi 20 A sulake.

Eikä tuota virtaa ihan noin suoraviivaisesti voi laskea tietämättä juuri näistä akuista ja niiden varaustilasta enemmän.

Lue lisää

käynnistysakku on aina lähes täynnä, koska sitä käytetään vain moottorin käynnistämiseen. Kaikki muu sähkö otetaan hupiakuista ja ne on usein tyhjentyneet niin tyhjiksi, ettei esim. invertteri toimi tai lamput alkavat himmetä.

Silloin kun käynnistää koneen ja kytkee latausreleen päälle, niin kaikki sähköt palaavat ja hupiakut alkavat latautua. Tuo 20A on siis riittänyt latauksen, kannettavan tietokoneen ja muutaman valon polttamiseen. Tästä voisi päätellä, että latausvirta on jotain 10A hujakoilla (ja toinen 10A menee suoraan laitteille).

Todennäköistä on myös, että "tyhjä" akku ei olekaan kovin tyhjä, ja siksi latausvirta pysyy kurissa. Uusilla akuilla tuo virta saattaisi olla suurempi, mutta tuskin merkittävästi.

Mutta oli miten oli, jos releen ja piuhat mitoittaa vaikka 50A virralle, niin tuskin ongelmia ilmenee, vaikka olisi isommatkin akut.

isot virrat kirjoitti:

1200 W satrttimoottori ei ota 12 V akusta 300 A vaan täydellä tehollakin vain 100 A.

Tuossa kysyjän tapauksessa, käyttö- ja starttiakku yhteen, ei starttimoottorilla ole mitään osaa.

Ison veneen 140 Ah starttiakun max. virranantokyky voi olla jopa yli 1000 A, sisävastus 0,011 Ohm.
Käyttöakkupatterin (3x180Ah) sisävastus putoaa jopa 0,004 Ohm tasolle.

Jos täyden käyttöakkupatterin ja tyhjän starttiakun napajännitteiden ero on 3 V, oikosulkuvirta noiden välillä on noin 200 A, jos paksujen johtimien häviöt unohdetaan.

I = (U1-U2)/(R1 R2) = 3 V/ 0,0155 Ohm = 193 A

Lue lisää

tyhjän ja täyden akun välillä ole vain yhden voltin luokkaa ja jos akku on ihan tyhjä, niin silloinkin noin 2V. Käytännössä akkua ei saa noin tyhjäksi, ellei unohda valoja päälle, koska 12V laitteet lakkaavat toimimasta aiemmin.

Jos 60 Ah akun virranantokyky on vaikka 500A, niin sis vastus on 0,024 ohmia. Kun tällainen käynnistyakku kytketään rinnan kahden samanlaisen hupiakun kanssa, niin yhtälösi antaa tuloksen:

I = (U1-U2)/(R1 R2) = 2 V/ 0,036 Ohm = 55 A, miinus häviöt.

napajännite-ero kirjoitti:

tyhjän ja täyden akun välillä ole vain yhden voltin luokkaa ja jos akku on ihan tyhjä, niin silloinkin noin 2V. Käytännössä akkua ei saa noin tyhjäksi, ellei unohda valoja päälle, koska 12V laitteet lakkaavat toimimasta aiemmin.

Jos 60 Ah akun virranantokyky on vaikka 500A, niin sis vastus on 0,024 ohmia. Kun tällainen käynnistyakku kytketään rinnan kahden samanlaisen hupiakun kanssa, niin yhtälösi antaa tuloksen:

I = (U1-U2)/(R1 R2) = 2 V/ 0,036 Ohm = 55 A, miinus häviöt.

Lue lisää

Vastasin ensin kysyjän alkuperäisten akkutietojen mukaan, mutta sitten otin esimerkin isommasta veneestä, jossa virrat voivat kasvaa suuriksi.

Tuo 3 V napajännite-ero syntyy näin:
Mootori käynnistyy juuri ja juuri, huomataan, että käynnistysakku on lähes tyhjä, joten se kytketään latauspiirissä jo olevien isojen käyttöakkujen rinnalle. Tällöin veneen laturi jo puski käyttöakkuihin virtaa 14,5 V jännitteellä. Tähän kytkettiin rinnalle tyhjä 11,5 V käynnistysakku. Seurauksena hetken ajan tuo lähes 200 A virta.

isot virrat kirjoitti:

Vastasin ensin kysyjän alkuperäisten akkutietojen mukaan, mutta sitten otin esimerkin isommasta veneestä, jossa virrat voivat kasvaa suuriksi.

Tuo 3 V napajännite-ero syntyy näin:
Mootori käynnistyy juuri ja juuri, huomataan, että käynnistysakku on lähes tyhjä, joten se kytketään latauspiirissä jo olevien isojen käyttöakkujen rinnalle. Tällöin veneen laturi jo puski käyttöakkuihin virtaa 14,5 V jännitteellä. Tähän kytkettiin rinnalle tyhjä 11,5 V käynnistysakku. Seurauksena hetken ajan tuo lähes 200 A virta.

Lue lisää

Tavallinen täysinäinen lyijyakku alkaa antamaan virtaa vasta napajännitteen tippuessa alle 12,7 V ja toisaalta täysin tyhjänkin akun napajännite nousee herkästi ~12 V tasolle.

Katsoppa vaikka täältä: http://www.yuasa-battery.co.uk/industrial/downloads/NPL_Series-pdf.zip

Ei tietysti ole tavallinen startti- tai vapaa-ajan akku, mutta lyijyakku kuitenkin. Tyhjän akun napajännite on yli 12,5 V jo 0,25*C virralla. Täyden akun jännite putoaa alle 12,5 V jo 0,1*C virralla.

Tuosta voi aika hyvin päätellä, että kahden akun välinen virta ei koskaan ole läheskään 0,25*C. Tehokkaalla laturilla, joka jaksaa nostaa tyhjänkin akun napajännitteen yli 14 V:n voidaan sitten päästä paljon suurempiin virtoihin.

Tietysti joitain millisekuntiluokan piikkejä voi tulla akkuja kytkettäessä, mutta tuskin nekään ovat noin suuria.

systeemissä kirjoitti:

käynnistysakku on aina lähes täynnä, koska sitä käytetään vain moottorin käynnistämiseen. Kaikki muu sähkö otetaan hupiakuista ja ne on usein tyhjentyneet niin tyhjiksi, ettei esim. invertteri toimi tai lamput alkavat himmetä.

Silloin kun käynnistää koneen ja kytkee latausreleen päälle, niin kaikki sähköt palaavat ja hupiakut alkavat latautua. Tuo 20A on siis riittänyt latauksen, kannettavan tietokoneen ja muutaman valon polttamiseen. Tästä voisi päätellä, että latausvirta on jotain 10A hujakoilla (ja toinen 10A menee suoraan laitteille).

Todennäköistä on myös, että "tyhjä" akku ei olekaan kovin tyhjä, ja siksi latausvirta pysyy kurissa. Uusilla akuilla tuo virta saattaisi olla suurempi, mutta tuskin merkittävästi.

Mutta oli miten oli, jos releen ja piuhat mitoittaa vaikka 50A virralle, niin tuskin ongelmia ilmenee, vaikka olisi isommatkin akut.

Lue lisää

sulake onkin 25A, muistin väärin.

Joakim kirjoitti:

Tavallinen täysinäinen lyijyakku alkaa antamaan virtaa vasta napajännitteen tippuessa alle 12,7 V ja toisaalta täysin tyhjänkin akun napajännite nousee herkästi ~12 V tasolle.

Katsoppa vaikka täältä: http://www.yuasa-battery.co.uk/industrial/downloads/NPL_Series-pdf.zip

Ei tietysti ole tavallinen startti- tai vapaa-ajan akku, mutta lyijyakku kuitenkin. Tyhjän akun napajännite on yli 12,5 V jo 0,25*C virralla. Täyden akun jännite putoaa alle 12,5 V jo 0,1*C virralla.

Tuosta voi aika hyvin päätellä, että kahden akun välinen virta ei koskaan ole läheskään 0,25*C. Tehokkaalla laturilla, joka jaksaa nostaa tyhjänkin akun napajännitteen yli 14 V:n voidaan sitten päästä paljon suurempiin virtoihin.

Tietysti joitain millisekuntiluokan piikkejä voi tulla akkuja kytkettäessä, mutta tuskin nekään ovat noin suuria.

Lue lisää

niin huomasit, että kyse oli ison veneen AGM- tai geeliakuista, käyttöakusto 540 Ah ja starttiakku 140 Ah.

AGM/geeliakut ottavat (ja antavat) huomattavan isoja virtoja paljon lyijyakkua tehokkaammin, jännitteen paljoakaan joustamatta.

Olet oikeassa, silti starttiakun pitäisi olla selvästi mainitsemaani isompi, jotta ottaisi 200 A.

Tuossa lataustilanteessa jo ison veneen laturista lähtee 100 A ja 540 Ah AGM-käyttöakuista otetaan siis toiset 100 A, se ei paljoa heilauta akun jännitettä.

isot virrat kirjoitti:

Vastasin ensin kysyjän alkuperäisten akkutietojen mukaan, mutta sitten otin esimerkin isommasta veneestä, jossa virrat voivat kasvaa suuriksi.

Tuo 3 V napajännite-ero syntyy näin:
Mootori käynnistyy juuri ja juuri, huomataan, että käynnistysakku on lähes tyhjä, joten se kytketään latauspiirissä jo olevien isojen käyttöakkujen rinnalle. Tällöin veneen laturi jo puski käyttöakkuihin virtaa 14,5 V jännitteellä. Tähän kytkettiin rinnalle tyhjä 11,5 V käynnistysakku. Seurauksena hetken ajan tuo lähes 200 A virta.

Lue lisää

Esimerkissäsi moottorin startti ottaa virtaa nyt hupiakuilta, ja silloin virrat ovat helposti 100 ampeeria, etenkin dieseleiden kanssa. Esimerkki myös kertoo, ettei sinulla ole asiasta käytännön komeusta, vaan lähinnä teoreettista viisastelua.

Mutta niin päin, että tyhjä hupiakku kytketään täyden käynnistysakun rinnalle releellä, ei tule ongelmia, ja releen ja piuhojen mitoitukseen riittää tuo 0,25*C. Sulake kannattaa kuitenkin laittaa, niin ei mikään pala.

ei saa tehdä! kirjoitti:

Esimerkissäsi moottorin startti ottaa virtaa nyt hupiakuilta, ja silloin virrat ovat helposti 100 ampeeria, etenkin dieseleiden kanssa. Esimerkki myös kertoo, ettei sinulla ole asiasta käytännön komeusta, vaan lähinnä teoreettista viisastelua.

Mutta niin päin, että tyhjä hupiakku kytketään täyden käynnistysakun rinnalle releellä, ei tule ongelmia, ja releen ja piuhojen mitoitukseen riittää tuo 0,25*C. Sulake kannattaa kuitenkin laittaa, niin ei mikään pala.

Lue lisää

että voiko virta olla >100 A kun kaksi akkua kytketään rinnan.

Olen edelleen sitä mieltä, että tuo esimerkki on ihan mahdollinen. Jos moottorin käynnistyksen jälkeen huomaa starttiakun olevan tyhjä, niin eiköhän tule mieleen kytkeä se mukaan lataukseen.

Myös toisinpäin virta voi olla iso, siis jos tyhjä käyttöakusto kytketään mukaan lataukseen, jossa on 100 A laturi ja jo täysi starttiakku. Helposti menee 200 A sinne 540 Ah AGM- tai geeliakustoon.

isot virrat kirjoitti:

että voiko virta olla >100 A kun kaksi akkua kytketään rinnan.

Olen edelleen sitä mieltä, että tuo esimerkki on ihan mahdollinen. Jos moottorin käynnistyksen jälkeen huomaa starttiakun olevan tyhjä, niin eiköhän tule mieleen kytkeä se mukaan lataukseen.

Myös toisinpäin virta voi olla iso, siis jos tyhjä käyttöakusto kytketään mukaan lataukseen, jossa on 100 A laturi ja jo täysi starttiakku. Helposti menee 200 A sinne 540 Ah AGM- tai geeliakustoon.

Lue lisää

starttiakulla, niin se ei todellakaan ole tyhjä. Jos se taas ei sillä käynnisty, saa piuhat helposti palamaan kytkemällä hupiakut starttiakun "tueksi", jos systeemiä ei ole tähän suunniteltu.

Minulla on usean vuoden kokemus järjestelmästä, jossa on 88Ah starttiakku ja noin 120-130 Ah hupiakut ja koskaan ei ole (25A) sulake poksahtanut. Teoriassa se kai käryäisi, mutta ei käytännössä, joten puheet satojen ampeerien virroista akkujen välillä ovat teoreettista löpinää. Vai onko sinulla esittää jotain kokemusta asian tueksi?

on käynnistynyt kirjoitti:

starttiakulla, niin se ei todellakaan ole tyhjä. Jos se taas ei sillä käynnisty, saa piuhat helposti palamaan kytkemällä hupiakut starttiakun "tueksi", jos systeemiä ei ole tähän suunniteltu.

Minulla on usean vuoden kokemus järjestelmästä, jossa on 88Ah starttiakku ja noin 120-130 Ah hupiakut ja koskaan ei ole (25A) sulake poksahtanut. Teoriassa se kai käryäisi, mutta ei käytännössä, joten puheet satojen ampeerien virroista akkujen välillä ovat teoreettista löpinää. Vai onko sinulla esittää jotain kokemusta asian tueksi?

Lue lisää

on vähän eri juttu kuin iso AGM- tai geeliakusto.

Isonkin moottorin käynnistäminen vie vain 1 Ah, siis isosta starttiakusta noin 0,5-1%.

Jos sinun pienissä akuissasi ei 20 A juuri ylitykään normaalioloissa, kokeile tuota esitettyä.

Kytke tyhjä käyttöakku mukaan, kun kone käy ja lataa starttiakkua. Osta uudet akut, jos 20 A sulake kestää.

Puhe oli 4 x suuremmasta käyttöakusta (ja vielä AGM-/geelitekniikan), siis noin 10 kertaiset virtamaksimit sinun akkuihisi verraten. Siitä se 200 A jo tuleekin.

isot virrat kirjoitti:

niin huomasit, että kyse oli ison veneen AGM- tai geeliakuista, käyttöakusto 540 Ah ja starttiakku 140 Ah.

AGM/geeliakut ottavat (ja antavat) huomattavan isoja virtoja paljon lyijyakkua tehokkaammin, jännitteen paljoakaan joustamatta.

Olet oikeassa, silti starttiakun pitäisi olla selvästi mainitsemaani isompi, jotta ottaisi 200 A.

Tuossa lataustilanteessa jo ison veneen laturista lähtee 100 A ja 540 Ah AGM-käyttöakuista otetaan siis toiset 100 A, se ei paljoa heilauta akun jännitettä.

Lue lisää

Kahden saman nimellisjännitteen omaavan ehjän akuston välille ei suuria virtoja saa, koska akku ei ota suurta virtaa vastaan niin pienellä jännitteellä, jonka toinen akku voi tarjota.

Laturilla voi sitten päästä yli 1*C virtoihinkin, mutta tällöin latausjännite on jo lähellä 14 V. Esimerkiksi Vene-lehden taannoisessa akkutestissä ladattiin ~60 Ah akkuja 60 A virralla, jolloin tyhjä akku pomppasi heti pitkälle yli 13 V:n, mutta 14,4 V raja-arvo saavutettiin vasta reilun 30 min. päästä. Aika pitkäänkin voi siis tulla 1*C, jos laturissa riittää puhtia pitä jännite noin korkealla.

Tuo 140 Ah akku antaa 100 A ehkä n. 12,2 V jännittellä, jolla taas tyhjä akku ei ota montaa A:ta vastaan.

Tuollaisen 540 140 A akuston kanssa lienee ainakin 100 A laturi. Hupiakuston kaapelisto ja mahdolliset sulakkeet pitää mitoittaa laturin maksimivirran mukaan.

Releet kytketään yleensä siten, että startin aikana akut ovat vielä irti, jolloin starttivirta ei koskaan tule hupiakuista.

lyijyakut kirjoitti:

on vähän eri juttu kuin iso AGM- tai geeliakusto.

Isonkin moottorin käynnistäminen vie vain 1 Ah, siis isosta starttiakusta noin 0,5-1%.

Jos sinun pienissä akuissasi ei 20 A juuri ylitykään normaalioloissa, kokeile tuota esitettyä.

Kytke tyhjä käyttöakku mukaan, kun kone käy ja lataa starttiakkua. Osta uudet akut, jos 20 A sulake kestää.

Puhe oli 4 x suuremmasta käyttöakusta (ja vielä AGM-/geelitekniikan), siis noin 10 kertaiset virtamaksimit sinun akkuihisi verraten. Siitä se 200 A jo tuleekin.

Lue lisää

ihan tavallisen kokoisista akuista, jos uskomme ketjun aloittajaa. Ja miksi emme uskoisi....

" Yhdellä moottorilla pitäisi ladata kolmea akkua, kaksi hupiakkua a´75Ah rinnan kytkettynä sekä yksi starttiakku 60Ah, lataajana Volvo 2001. "

kyllä kirjoitti:

ihan tavallisen kokoisista akuista, jos uskomme ketjun aloittajaa. Ja miksi emme uskoisi....

" Yhdellä moottorilla pitäisi ladata kolmea akkua, kaksi hupiakkua a´75Ah rinnan kytkettynä sekä yksi starttiakku 60Ah, lataajana Volvo 2001. "

Lue lisää

näin:

"Tavallinen tyhjähkö lyijyakku yleensä ottaa vastaan latauksen aluksi virran, joka on noin neljänneksen akun nimelliskapasiteetista (2x75=150 Ah akusto imee noin 40 A virran).

Isommassa veneessä virta voi olla mahtava, varsinkin geeli- tai AGM-akkuja käytettäessä, jotka imevät jopa 50% nimelliskapasiteetista.
Esimerkiksi 3x180 Ah akkupatteri voi imaista noin 300 A virran, jos tyhjähkön akkupatterin kytkee rinnan täyden starttiakun kanssa. "

Joakim kirjoitti:

Kahden saman nimellisjännitteen omaavan ehjän akuston välille ei suuria virtoja saa, koska akku ei ota suurta virtaa vastaan niin pienellä jännitteellä, jonka toinen akku voi tarjota.

Laturilla voi sitten päästä yli 1*C virtoihinkin, mutta tällöin latausjännite on jo lähellä 14 V. Esimerkiksi Vene-lehden taannoisessa akkutestissä ladattiin ~60 Ah akkuja 60 A virralla, jolloin tyhjä akku pomppasi heti pitkälle yli 13 V:n, mutta 14,4 V raja-arvo saavutettiin vasta reilun 30 min. päästä. Aika pitkäänkin voi siis tulla 1*C, jos laturissa riittää puhtia pitä jännite noin korkealla.

Tuo 140 Ah akku antaa 100 A ehkä n. 12,2 V jännittellä, jolla taas tyhjä akku ei ota montaa A:ta vastaan.

Tuollaisen 540 140 A akuston kanssa lienee ainakin 100 A laturi. Hupiakuston kaapelisto ja mahdolliset sulakkeet pitää mitoittaa laturin maksimivirran mukaan.

Releet kytketään yleensä siten, että startin aikana akut ovat vielä irti, jolloin starttivirta ei koskaan tule hupiakuista.

Lue lisää

Tarkoitus on kytkeä laturi suoraan käyttöakustoon ja sitten startti mukaan batterylink-tyyppisellä releellä. Elikkä rele kytkee starttiakun ladattavaksi kun käyttöakkun jännite on noussut tietylle tasolle. Käyttöakku kun on enemmän latausta vaille, ja virtojen kytkentävaiheessa luulisi pysyvän näin paremmin kurissa. Vaihtoehtonahan tässä olisi laturin kytkeminen starttiakkuun ja sitten käyttöakku releellä kiinni. Kumpi ompi toimivampi vaihtoehto?
Kytkimiksi laitan kolme erillistä: Startti, käyttö ja akut rinnan. Tämä antaa mahdollisuuden pitää käyttö ja starttipuoli erillään ja samalla valita vikatapauksessa käytettävä akku.

Sivun alaosassa Kemo m-102. Bebekiltä saa kyseisen osan.

http://www.kolumbus.fi/makelatapio/fridge.html

PURJEVENEESSÄ!

0-1-2-BOTH kytkin. Yksinkertainen on kaunista - kunhan ei vaihda ladattavia akkuja nollan kautta. Käynnistysakkua (180Ah) latailen vain hetken startin jälkeen, sähkösatamissa loput. Parin päivän ankkurissa roikkumisen jälkeen hupiakut (4x175Ah), ehkä 40-50% purettuina, nielevät aluksi noin 125A - 30A sulakkeet ovat kestäneet tuonkin ainakin vielä.

Ero on ainakin siinä, ettei laturin ja käynnistysakun välisiin piuhoihin tarvitse mennä sörkkimään ja ettei mitään jännittehäviöitä tule, vaan hupiakusto kytketään kokonaan käynnistysjärjestelmän ulkopuolelle.

Moottorin käynnistysakku ja lataus toimivat niin kuin ennenkin ja siitä vain hieman pihistetään sähköä hupikäyttöön.

osaa kompensoida tuon diodin jännitehäviön, kuten edellisessä viestissä selitettiin.

Relekytkentään on olemassa valmis kytkentäkaavio Hella-nimisellä firmalla, en löytänyt juuri tähän hätään piirustuksen numeroa mutta soita Hellan maahantuojalle, saat sen sieltä. HUOM relejärjestelmän pitää olla sellainen, että hupiakut kytkeytyvät mukaan vasta silloin kun kone on käynnissä, muuten sinulla on kolme tyhjää akkua ja kone ei jaksa käynnistyä! ps. kyllä volvon/pentan-maahantuoja tuntee saman kytkennän.

laturi.. kirjoitti:

osaa kompensoida tuon diodin jännitehäviön, kuten edellisessä viestissä selitettiin.

Ei osaa koska säädin haistelee laturin lähtöjännitettä eikä diodin jälkeen olevaa akun napajännitettä.Tästä joku vastaaja olikin viestissään maininnut haistelujohdon siirtämiseksi akun napaan.Ei aina mahdollista laturin mallista johtuen.
Vielä koko veneen sähköjäjrjestelmän suunnittelussa kannattaa käyttää ammattimiestä eikä "Pelle Pelotonta" sillä mererellä on apu aina kauempana kuin maantiellä!

Pentti Sillanpää kirjoitti:

Ei osaa koska säädin haistelee laturin lähtöjännitettä eikä diodin jälkeen olevaa akun napajännitettä.Tästä joku vastaaja olikin viestissään maininnut haistelujohdon siirtämiseksi akun napaan.Ei aina mahdollista laturin mallista johtuen.
Vielä koko veneen sähköjäjrjestelmän suunnittelussa kannattaa käyttää ammattimiestä eikä "Pelle Pelotonta" sillä mererellä on apu aina kauempana kuin maantiellä!

Lue lisää

2000-sarjan koneen 60 A laturista oli kyse. Ja neuvot olivat juuri sitä varten. Laturissa on tuo erillinen "haistelukarva", jonka päässä on juuri tätä akulta tulevaa apujohtoa varten valmiina abico-liitin.

Laturin säädin osaa kompensoida diodin oikein hyvin. (muuten hyvä laturi, mutta säätimiä tahtoo mennä, onneksi aika helppo vaihtaa).

Volvo-Pentan kirjoitti:

2000-sarjan koneen 60 A laturista oli kyse. Ja neuvot olivat juuri sitä varten. Laturissa on tuo erillinen "haistelukarva", jonka päässä on juuri tätä akulta tulevaa apujohtoa varten valmiina abico-liitin.

Laturin säädin osaa kompensoida diodin oikein hyvin. (muuten hyvä laturi, mutta säätimiä tahtoo mennä, onneksi aika helppo vaihtaa).

Lue lisää

Mistäs otat sen menneen säätimen 100/1000nm lähimmästä rannasta kun virtaa ei ole akuissa?

Pentti Sillanpää kirjoitti:

Mistäs otat sen menneen säätimen 100/1000nm lähimmästä rannasta kun virtaa ei ole akuissa?

En nyt ihan ymmärtänyt, miten tuo liittyi keskusteluun, mutta pääsitpä kirjoittamaan edes jotain :)

Pentti Sillanpää kirjoitti:

Mistäs otat sen menneen säätimen 100/1000nm lähimmästä rannasta kun virtaa ei ole akuissa?

Joillakin on tapana pitää mukana rikkoontumisaltiita osia, kuten laturin varasäädintä, varahihnaa, pumpun siipipyöriä, jne. mukana matkassa. Toiset seilaavat tuurilla.

Ja jos on 1000 mailin päässä rannasta, niin lienee fiksua olla mukana myös aggregaatti ja aurinkokenno. Tärkeissä asioissa ei kannata luottaa vain yhteen järjestelmään, koska tekniikka petää aina. Kyse on vain siitä, että koska.

niin yleensä latausjännite on paljon alle normaalin ja riippuu releestä vetääkö se vai ei. Jos latausta ei tapahdu, niin akut tyhjenevät yhdessä.

Kuten joku ehdotti, niin ohjauksen voi ottaa latauksen merkkivalolta, mutta silloin pitää olla käänteinen rele, eli joka kytkee akut, kun valo ei pala, ja irrottaa jos valo palaa. Tällainen kytkentä vaatii sarjaan toisen releen, jota ohjataan virtalukolla, jotteivät akut ole yhdessä kun mikään värkki ei ole päällä.

Eli ensin virtalukkorele vetää kun virta on päällä, ja sitten latausvalo syttyy ja toinen rele ei vedä. Kun sekä virta on päällä, että latausvalo samuu (=lataus toimii), niin akut yhdistyvät.

ei lataa kirjoitti:

niin yleensä latausjännite on paljon alle normaalin ja riippuu releestä vetääkö se vai ei. Jos latausta ei tapahdu, niin akut tyhjenevät yhdessä.

Kuten joku ehdotti, niin ohjauksen voi ottaa latauksen merkkivalolta, mutta silloin pitää olla käänteinen rele, eli joka kytkee akut, kun valo ei pala, ja irrottaa jos valo palaa. Tällainen kytkentä vaatii sarjaan toisen releen, jota ohjataan virtalukolla, jotteivät akut ole yhdessä kun mikään värkki ei ole päällä.

Eli ensin virtalukkorele vetää kun virta on päällä, ja sitten latausvalo syttyy ja toinen rele ei vedä. Kun sekä virta on päällä, että latausvalo samuu (=lataus toimii), niin akut yhdistyvät.

Lue lisää

...siis vaikuttaisi siltä, että paras ratkaisu on käyttää varsinaista latausvirtaa myös ohjausvirtana. Vähiten virittämistä vaativa ratkaisu.

JRxxx kirjoitti:

...siis vaikuttaisi siltä, että paras ratkaisu on käyttää varsinaista latausvirtaa myös ohjausvirtana. Vähiten virittämistä vaativa ratkaisu.

Jos ei usko osaavansa hoitaa latausta akkujen välillä manuaalista kytkintä käyttäen, kannataanee viritella lataukselle joko rele tai diodipaketti, riippuen laturista.
Itselläni ei ole mitään automatiikkaa, vaan ainoastaan 4 asentoinen pääkytkin. Vaihtoehtoina on akku 1 tai 2 tai molemmat tai ei mitään. Jos laturissa on erillinen jännitetunnistinpiuha, niin diodi on hyvä ratkaisu, ei tarvii miettiä mitään vaan akut latautuu aina suunnilleen oikein.
Releitä viritellessä kannattaa miettiä mutamia asioita: releen kärkien hetkellinen virrankesto, jos toinen akku on tyhjä ja toinen täysi saattaa virta nousta todella suureksi koneen käynnistyessä kun rele vetää. Lisäksi sellainen asia, että latausvalo yleensä syttyy vain hihnan katkeamisesta, ei latauksen puuttumisesta. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos tekee latausvaloon liittyviä releen ohjauksia.
Lisäksi on olemassa sellainen vaihtoehto, että lisää diodit olemassa olevan 4-asentoisen pääkytkimen (joka on aika yleinen) rinnalle, jolloin latausta on aina ainakin jonkin verran molempiin akkuihin, vaikka kytkin jäisikin väärään asentoon. Laturin ulostulosta vaan myötäsuuntaiset diodit molempiin akkuihin, niin ainak9in ihan tyhjää akkua ladataan vaikka kytkin olisi missä asennossa tahansa. Akkuja ei saa tällä tavalla täyteen, mutta: Ratkaisu on yksinkertainen, sallii edelleen manuaalisen valinnan latauksille ja mikä tarkeintä, myös se käynnistysakku latautuu starttausta ajatellen riittävälle tasolle vaikka kytkintä ei muistaisikaan kääntää koneen käydessä....

-Mika- kirjoitti:

Jos ei usko osaavansa hoitaa latausta akkujen välillä manuaalista kytkintä käyttäen, kannataanee viritella lataukselle joko rele tai diodipaketti, riippuen laturista.
Itselläni ei ole mitään automatiikkaa, vaan ainoastaan 4 asentoinen pääkytkin. Vaihtoehtoina on akku 1 tai 2 tai molemmat tai ei mitään. Jos laturissa on erillinen jännitetunnistinpiuha, niin diodi on hyvä ratkaisu, ei tarvii miettiä mitään vaan akut latautuu aina suunnilleen oikein.
Releitä viritellessä kannattaa miettiä mutamia asioita: releen kärkien hetkellinen virrankesto, jos toinen akku on tyhjä ja toinen täysi saattaa virta nousta todella suureksi koneen käynnistyessä kun rele vetää. Lisäksi sellainen asia, että latausvalo yleensä syttyy vain hihnan katkeamisesta, ei latauksen puuttumisesta. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos tekee latausvaloon liittyviä releen ohjauksia.
Lisäksi on olemassa sellainen vaihtoehto, että lisää diodit olemassa olevan 4-asentoisen pääkytkimen (joka on aika yleinen) rinnalle, jolloin latausta on aina ainakin jonkin verran molempiin akkuihin, vaikka kytkin jäisikin väärään asentoon. Laturin ulostulosta vaan myötäsuuntaiset diodit molempiin akkuihin, niin ainak9in ihan tyhjää akkua ladataan vaikka kytkin olisi missä asennossa tahansa. Akkuja ei saa tällä tavalla täyteen, mutta: Ratkaisu on yksinkertainen, sallii edelleen manuaalisen valinnan latauksille ja mikä tarkeintä, myös se käynnistysakku latautuu starttausta ajatellen riittävälle tasolle vaikka kytkintä ei muistaisikaan kääntää koneen käydessä....

Lue lisää

Sen saa kätevimmin öljynpaineen anturilta (varoitusvalo) päästävällä releellä. Tätä käytetään erään suurehkon autotehtaan autoissa päivävalo kytkennässä.

outlanderisti kirjoitti:

Sen saa kätevimmin öljynpaineen anturilta (varoitusvalo) päästävällä releellä. Tätä käytetään erään suurehkon autotehtaan autoissa päivävalo kytkennässä.

Tämä on käytännössä yksinkertaisin ja toimivin kytkentä. Käynnistysakut toimivat käynnistysakkuina ja hupiakut öljynpaineanturin ohjaaman releen perässä ominaan. Releen käytön etu on, että hupiakut latautuvat täyteen jännitteeseen ja anturiohjauksella varmistetaan se, että lataus alkaa vasta kun moottori on käynnissä. Vielä kun lisäät linjaan sulakkeen ja huolehdit, että johdinmitoitus on riittävä (6mm2) ei ongelmia missään tilanteessa pitäisi syntyä.

outlanderisti kirjoitti:

Sen saa kätevimmin öljynpaineen anturilta (varoitusvalo) päästävällä releellä. Tätä käytetään erään suurehkon autotehtaan autoissa päivävalo kytkennässä.

Jos ohjauksen ottaa vain öljynpainevalolta, niin rele vetää kun moottori on sammutettu. Tällöin hupikäyttö purkaa myös käynnistysakkua. Kytkentään tarvitaan kaksi relettä, joista ensimmäisen voi kytkeä virtalukkoon (vetää kun virta päällä) ja toisen öjynpainevaloon (vetää, kun valo sammuu).

Yksinkertaisempi vaihtoehto on kytkeä rele kulkuvaloihin. Nehän ovat lähes aina ajossa päällä ja vain käynnistysakkua voi myös ladata, jos kovin tyhjä. Oma latauskytkin on myös hyvä, joskin vaatii hieman muistia.

yksi rele kirjoitti:

Jos ohjauksen ottaa vain öljynpainevalolta, niin rele vetää kun moottori on sammutettu. Tällöin hupikäyttö purkaa myös käynnistysakkua. Kytkentään tarvitaan kaksi relettä, joista ensimmäisen voi kytkeä virtalukkoon (vetää kun virta päällä) ja toisen öjynpainevaloon (vetää, kun valo sammuu).

Yksinkertaisempi vaihtoehto on kytkeä rele kulkuvaloihin. Nehän ovat lähes aina ajossa päällä ja vain käynnistysakkua voi myös ladata, jos kovin tyhjä. Oma latauskytkin on myös hyvä, joskin vaatii hieman muistia.

Lue lisää

...tuo kulkuvalokonsti ei tunnu toimivalta. Huviveneissä aika harva taitaa pitää kulkuvaloja päällä päivällä hyvän näkyvyyden aikana, eli käyttöakku ei lataantuisi juuri koskaan. Hyvä tapahan se valojen päälläpito sikäli olisi, että toimivat paremmin ja hapettuvat vähemmän. Mutta kuten sanoin, arkitodellisuus tuolla merellä on muuta.
Toistaiseksi ääneni menee latausvirran käytölle myös ohjausvirtana :)

JRxxx kirjoitti:

...tuo kulkuvalokonsti ei tunnu toimivalta. Huviveneissä aika harva taitaa pitää kulkuvaloja päällä päivällä hyvän näkyvyyden aikana, eli käyttöakku ei lataantuisi juuri koskaan. Hyvä tapahan se valojen päälläpito sikäli olisi, että toimivat paremmin ja hapettuvat vähemmän. Mutta kuten sanoin, arkitodellisuus tuolla merellä on muuta.
Toistaiseksi ääneni menee latausvirran käytölle myös ohjausvirtana :)

Lue lisää

vetoaminen ei ole kovin hyvä syy. Jos rakentaa releohjauksen kulkuvaloihin, ja tiedostaa tuon, niin aika automaattisesti ne pitää päällä aina ajettaessa, hieman kuin autossa ajovalot. Kytkennän etuna on nimenomaan se, että pystyy tarvittaessa lataamaan vain käynnistysakkua.

Jos kyseessä on purjevene, lienee fiksuinta tukeutua tuohon latausvirtaan, mutta silloinkin laittaisin (releen ohjausvirtaan) on/off-kytkimen lisäksi, jotta voi ladata vain käynnistysakkua, jos on tarvis.

JRxxx kirjoitti:

...tuo kulkuvalokonsti ei tunnu toimivalta. Huviveneissä aika harva taitaa pitää kulkuvaloja päällä päivällä hyvän näkyvyyden aikana, eli käyttöakku ei lataantuisi juuri koskaan. Hyvä tapahan se valojen päälläpito sikäli olisi, että toimivat paremmin ja hapettuvat vähemmän. Mutta kuten sanoin, arkitodellisuus tuolla merellä on muuta.
Toistaiseksi ääneni menee latausvirran käytölle myös ohjausvirtana :)

Lue lisää

että, eikö tuo "latausjännite" laturin johdossa ole akun jännite, kun laturi ei pyöri? Vai onko siinä jokin diodi?

Jos näin on, niin latausvirtajohdon ohjaama relehän vetää koko ajan. Jotta niin ei kävisi, pitäsi käynnistysakun ja laturin välissä olla estodiodi, jotta käynnistysakun jännite ei ohjaisi relettä.

Eli kyllä yksinkertaisin automaattikykentä releillä on kaksi relettä, joista ensimmäinen ohjaa toista. Ensimmäistä relettä ohjaa öljynpainevalo (käänteinen rele) ja sen (pää)sähkö tulee virtalukolta (käynti-asento). Tällöin vasta kun on tilanne, että virtalukko on käynti-asennossa ja öljynpainevalo on sammunut, niin päärele (jonka kautta latausvirta kulkee) vetää.

Toinen tapa on laittaa kaksi relettä latausvirtaan sarjaan ja ensimmäistä ohjaa virtalukko ja toista (käänteisesti) öljynpainevalo.

laiskuuteen kirjoitti:

vetoaminen ei ole kovin hyvä syy. Jos rakentaa releohjauksen kulkuvaloihin, ja tiedostaa tuon, niin aika automaattisesti ne pitää päällä aina ajettaessa, hieman kuin autossa ajovalot. Kytkennän etuna on nimenomaan se, että pystyy tarvittaessa lataamaan vain käynnistysakkua.

Jos kyseessä on purjevene, lienee fiksuinta tukeutua tuohon latausvirtaan, mutta silloinkin laittaisin (releen ohjausvirtaan) on/off-kytkimen lisäksi, jotta voi ladata vain käynnistysakkua, jos on tarvis.

Lue lisää

kytkin sille lataukselle. Ja siihen merkkivalo

mieleeni kirjoitti:

että, eikö tuo "latausjännite" laturin johdossa ole akun jännite, kun laturi ei pyöri? Vai onko siinä jokin diodi?

Jos näin on, niin latausvirtajohdon ohjaama relehän vetää koko ajan. Jotta niin ei kävisi, pitäsi käynnistysakun ja laturin välissä olla estodiodi, jotta käynnistysakun jännite ei ohjaisi relettä.

Eli kyllä yksinkertaisin automaattikykentä releillä on kaksi relettä, joista ensimmäinen ohjaa toista. Ensimmäistä relettä ohjaa öljynpainevalo (käänteinen rele) ja sen (pää)sähkö tulee virtalukolta (käynti-asento). Tällöin vasta kun on tilanne, että virtalukko on käynti-asennossa ja öljynpainevalo on sammunut, niin päärele (jonka kautta latausvirta kulkee) vetää.

Toinen tapa on laittaa kaksi relettä latausvirtaan sarjaan ja ensimmäistä ohjaa virtalukko ja toista (käänteisesti) öljynpainevalo.

Lue lisää

...pahan :) Taidat tosiaan olla oikeassa, kun asiaa mietin. Ja itse asiassa muistin juuri yhden veneen, jonka sähköjen tutkiskelussa autoin ja löysin juuri sellaisen kytkennän, että releen ohjausvirta tuli käytännössä suoraan akulta. Ei ihme, että akut tyhjenivät :)

Vedän otis ääneni takaisin tuolta kytkennältä. Pitääpä käydä vilkaisemassa oman veneen kytkentä jossain välissä (siellä ohjausvirta tulee laturilta, mutta en tosiaankaan muista, miltä navalta) eikä käynnistysakku ole tyhjennyt, vaikka käyttöakulle se onkin pari kertaa päässyt laiminlyönnin takia käymään. Ts. systeemi toimii, yhdellä ainoalla releellä.

laiskuuteen kirjoitti:

vetoaminen ei ole kovin hyvä syy. Jos rakentaa releohjauksen kulkuvaloihin, ja tiedostaa tuon, niin aika automaattisesti ne pitää päällä aina ajettaessa, hieman kuin autossa ajovalot. Kytkennän etuna on nimenomaan se, että pystyy tarvittaessa lataamaan vain käynnistysakkua.

Jos kyseessä on purjevene, lienee fiksuinta tukeutua tuohon latausvirtaan, mutta silloinkin laittaisin (releen ohjausvirtaan) on/off-kytkimen lisäksi, jotta voi ladata vain käynnistysakkua, jos on tarvis.

Lue lisää

...pitäisi mielestäni olla sellainen, ettei sitä tarvitse a) tietää b) muistaa. Toisin sanoen latauksen pitäisi toimia oikein ilman mitään inhimillisiä operaatioita siinä välissä.
Siksi en oikein ole tykännyt noista valintakatkaisinsysteemeistäkään. Ne jättävät tilaa inhimilliselle virheelle eikä sitä pitäisi ikinä tehdä. Tarkoitan tässä nyt kuitenkin lähinnä niitä kytkentöjä, jotka mahdollistavat akkujen kytkemisen niin, että starttiakku voi tulla tyhjennettyä käyttöakuston kautta. Tuollainen kuvaamasi kytkin, jolla vain estetään käyttöakuston lataus, on tietysti eri asia. Liekö sitten tarpeen, en tiedä? Itse olen kytkenyt sähköt niin, että käyttöakulta ei oteta virtaa mihinkään muuanne kuin välittömästi moottoriin liittyviin laitteisiin, kaikki muu (mukaanlukien mm. kulkuvalot, tutka, lasinpyyhkijät, VHF) ovat käyttöakun takana. Silloin starttiakku on käytännössä aina hyvässä varaustilassa, koska ainoa lainkaan merkityksellinen kuluttaja on starttimoottori ja sen jäljiltä akku ehtii ajon aikana kyllä latautua ennalleen.

yksi rele kirjoitti:

Jos ohjauksen ottaa vain öljynpainevalolta, niin rele vetää kun moottori on sammutettu. Tällöin hupikäyttö purkaa myös käynnistysakkua. Kytkentään tarvitaan kaksi relettä, joista ensimmäisen voi kytkeä virtalukkoon (vetää kun virta päällä) ja toisen öjynpainevaloon (vetää, kun valo sammuu).

Yksinkertaisempi vaihtoehto on kytkeä rele kulkuvaloihin. Nehän ovat lähes aina ajossa päällä ja vain käynnistysakkua voi myös ladata, jos kovin tyhjä. Oma latauskytkin on myös hyvä, joskin vaatii hieman muistia.

Lue lisää

Releen voinee kytkeä ölynpainekatkaisijan yli tai ainakin ottaa sieltä signaalin transistorille, jolla releen kytkee. Öljynpainekatkaisin on kiinni kun, öljynpainetta ei ole. Kun kone käy ja virta on päällä, on katkaisijan toinen napa maassa ja toinen varoituslampun ja mahdollisen summerin kautta akun -navassa. En ole varma riittääkö virta lampun kautta releelle, mutta vähintään siitä saa ohjaussignaalin trankulle.

Latausvaloa voi käyttää vastaavasti, kun miettii missä on virta milloinkin. Koneen sähköthän tulevat virtalukon kautta (lataus- ja starttikaapeleita lukuunottamatta).

Omassa veneessäni on joku tällainen systeemi, ilmeisesti jo uutena laitettu. En ole tutkinut vielä tarkemmin, mutta kytkee akut yhteen kun kone käy ja pitää erillään kun kone ei käy. Akkuja ei saa yhteen pääkatkaisijalla, vaikka se onkin 1-2-both -tyyppiä, sillä tuo on kytketty miinuspuolelle ja plus-puolet ovat täysin erillisiä, kun rele on auki.

On myös releitä, jotka "haistelevat" latausjännitettä ja kytkevät akut rinnan, kun latausjännite nousee yli akun lepojännitteen.

ihan oma kirjoitti:

kytkin sille lataukselle. Ja siihen merkkivalo

että jos kytkin jää päälle, voi starttivirta rikkoa käynnistys- ja hupiakkujen välisen yhteyden. Tai jos sitä ei ole kytketty virtalukkoon, niin päällejääminen tyhjentää käynnistysakun vahingossa.

Olen yhä sitä mieltä, että paras systeemi tulee kun on kaksi relettä, ja niitä ohjataan sekä virtalukolla (koneessa virta päällä), että öljynpainevalon sammumisella (kone käy). Kytkentä on selkeä ja toimiva.

Jonkinlainen ylimääräinen naksaus saattaa syntyä, jos öp-valo syttyy viiveellä, mutta siitä tuskin on juurikaan haittaa.

Joakim kirjoitti:

Releen voinee kytkeä ölynpainekatkaisijan yli tai ainakin ottaa sieltä signaalin transistorille, jolla releen kytkee. Öljynpainekatkaisin on kiinni kun, öljynpainetta ei ole. Kun kone käy ja virta on päällä, on katkaisijan toinen napa maassa ja toinen varoituslampun ja mahdollisen summerin kautta akun -navassa. En ole varma riittääkö virta lampun kautta releelle, mutta vähintään siitä saa ohjaussignaalin trankulle.

Latausvaloa voi käyttää vastaavasti, kun miettii missä on virta milloinkin. Koneen sähköthän tulevat virtalukon kautta (lataus- ja starttikaapeleita lukuunottamatta).

Omassa veneessäni on joku tällainen systeemi, ilmeisesti jo uutena laitettu. En ole tutkinut vielä tarkemmin, mutta kytkee akut yhteen kun kone käy ja pitää erillään kun kone ei käy. Akkuja ei saa yhteen pääkatkaisijalla, vaikka se onkin 1-2-both -tyyppiä, sillä tuo on kytketty miinuspuolelle ja plus-puolet ovat täysin erillisiä, kun rele on auki.

On myös releitä, jotka "haistelevat" latausjännitettä ja kytkevät akut rinnan, kun latausjännite nousee yli akun lepojännitteen.

Lue lisää

vain yhtä relettä, joka kytkee akut, kun öp-anturi irroittaa (ohjausvirta katkeaa), niin se tarkoitaa, että akut pysyvät irti toisistaan, kun kone ei käy, vain jos releessä on koko ajan ohjausvirta päällä. Tämä kuluttaa jotakin (ehkä 0,5...1W), mutta toimisi kai muuten.

maarapu kirjoitti:

vain yhtä relettä, joka kytkee akut, kun öp-anturi irroittaa (ohjausvirta katkeaa), niin se tarkoitaa, että akut pysyvät irti toisistaan, kun kone ei käy, vain jos releessä on koko ajan ohjausvirta päällä. Tämä kuluttaa jotakin (ehkä 0,5...1W), mutta toimisi kai muuten.

Lue lisää

Rele vetää vain kun MOLEMMAT ehdot täyttyvät:

1. Virta päällä (muuten ei ole jännitettä oljypainevalolla/kytkimellä, olet kai huomannut, että ölynpainevalo ei pala, jos virtaa ei ole kytketty)

2. Öljynpainetta on tarpeeksi (muuten kytkin on oikosulussa eli ei jännitettä kytkimen yli)

Vetää siis vain koneen ollessa käynnissä JA virtojen ollessa päällä.

Toimii siis juuri niinkuin pitää!

Joakim kirjoitti:

Rele vetää vain kun MOLEMMAT ehdot täyttyvät:

1. Virta päällä (muuten ei ole jännitettä oljypainevalolla/kytkimellä, olet kai huomannut, että ölynpainevalo ei pala, jos virtaa ei ole kytketty)

2. Öljynpainetta on tarpeeksi (muuten kytkin on oikosulussa eli ei jännitettä kytkimen yli)

Vetää siis vain koneen ollessa käynnissä JA virtojen ollessa päällä.

Toimii siis juuri niinkuin pitää!

Lue lisää

koko kytkennän, kun en ymmärrä miten saat tuon AND ehdon yhteen releeseen.

Kone seis, öp-anturi on, virta off
Starttaus, öp-anturi on, virta on
kone käy, öp-anturi off, virta on.

Vain viimeisellä vaihtoehdolla latausreleen tulisi kytkeä hupi- ja käynnistysakut yhteen. Mikä sähkö siis avaa ja sulkee relettä?

maarapu kirjoitti:

koko kytkennän, kun en ymmärrä miten saat tuon AND ehdon yhteen releeseen.

Kone seis, öp-anturi on, virta off
Starttaus, öp-anturi on, virta on
kone käy, öp-anturi off, virta on.

Vain viimeisellä vaihtoehdolla latausreleen tulisi kytkeä hupi- ja käynnistysakut yhteen. Mikä sähkö siis avaa ja sulkee relettä?

Lue lisää

Yritetään nyt vielä vääntää rautalangasta.

Öljynpainevalon " "-napa on kytketty virtalukon kautta akulle. Siinä on siis jännite vain virran ollessa päällä. Mitään ei siis tapahdu, jos virta ei ole päällä.

Öljynpainevalon "-"-napa on kytketty öljynpainekatkaisijaan, joka on kiinni eli johtaa koneen runkoone eli "-"-napaan, kunnes painetta on tarpeeksi.

Rele kytketään öljynpainekatkaisijan rinnalle. Siis ei lampun rinnalle!

Virta off-> ei virtaa koko piirille -> rele ei vedä.

Starttaus -> ei öljynpainetta -> öljynpainekatkaisija oikosulkee releen -> rele ei vedä ja öljynpainevalo palaa.

Kone käy -> öljynpainekatkaisija auki -> lampun läpi tulee releelle pieni virta -> lamppu ei pala näkyvästi, mutta rele vetää ja kytkee akut yhteen.

Viimeinen kohta voi vaatia transistorin, jotta releelle saadaan tarpeeksi virtaa ilman, että lamppu syttyy. Riippuu lampun ja releen käyttövirran suhteesta.

Joakim kirjoitti:

Yritetään nyt vielä vääntää rautalangasta.

Öljynpainevalon " "-napa on kytketty virtalukon kautta akulle. Siinä on siis jännite vain virran ollessa päällä. Mitään ei siis tapahdu, jos virta ei ole päällä.

Öljynpainevalon "-"-napa on kytketty öljynpainekatkaisijaan, joka on kiinni eli johtaa koneen runkoone eli "-"-napaan, kunnes painetta on tarpeeksi.

Rele kytketään öljynpainekatkaisijan rinnalle. Siis ei lampun rinnalle!

Virta off-> ei virtaa koko piirille -> rele ei vedä.

Starttaus -> ei öljynpainetta -> öljynpainekatkaisija oikosulkee releen -> rele ei vedä ja öljynpainevalo palaa.

Kone käy -> öljynpainekatkaisija auki -> lampun läpi tulee releelle pieni virta -> lamppu ei pala näkyvästi, mutta rele vetää ja kytkee akut yhteen.

Viimeinen kohta voi vaatia transistorin, jotta releelle saadaan tarpeeksi virtaa ilman, että lamppu syttyy. Riippuu lampun ja releen käyttövirran suhteesta.

Lue lisää

Tuo viimeinen arvelusi pitää paikkansa. Transistorivahvistinta tarvitaan, mikäli kytkentäreleen ohjaukseen käytetään ÖP-valopiiriä. Testailin päivällä käytännössä eri vaihtoehtoja ja kyllä kaikissa variaatioissa virta riitti releen vedättämiseen, mutta ÖP-valo paloi aina aivan liian kirkkaasti. Minusta tuon tärkeän valon ainut tehtävä on hälyttää kaikissa tilanteissa öljynpaineen puuttumisesta, eikä sen lisäksi hiukan himmeämmin palaessaan indikoida, että hupiakkujen lataus on käynnissä.

Joksipoika kirjoitti:

Tuo viimeinen arvelusi pitää paikkansa. Transistorivahvistinta tarvitaan, mikäli kytkentäreleen ohjaukseen käytetään ÖP-valopiiriä. Testailin päivällä käytännössä eri vaihtoehtoja ja kyllä kaikissa variaatioissa virta riitti releen vedättämiseen, mutta ÖP-valo paloi aina aivan liian kirkkaasti. Minusta tuon tärkeän valon ainut tehtävä on hälyttää kaikissa tilanteissa öljynpaineen puuttumisesta, eikä sen lisäksi hiukan himmeämmin palaessaan indikoida, että hupiakkujen lataus on käynnissä.

Lue lisää

jos tuon releen kanssa kytkee sarjaan vaikka pienen vastuksen. Tämä pudottaisi piirin virtaa ja himmentäisi öp-valoa. Kokeilemiseen jäänee vetääkö rele enää, kun valo on riittävän himmeä.

maarapu kirjoitti:

jos tuon releen kanssa kytkee sarjaan vaikka pienen vastuksen. Tämä pudottaisi piirin virtaa ja himmentäisi öp-valoa. Kokeilemiseen jäänee vetääkö rele enää, kun valo on riittävän himmeä.

Lue lisää

virityksiä tärkeään ja aika kriittiseen paikkaan, akkujen lataukseen. Siinä pitää olla jokin idioottivarma, luotettava ja yksinkertainen ratkaisu. Se jakodiodi lisäjohdin jännitteen haisteluun käyttöakusta on sellainen.

häiriöherkkiä kirjoitti:

virityksiä tärkeään ja aika kriittiseen paikkaan, akkujen lataukseen. Siinä pitää olla jokin idioottivarma, luotettava ja yksinkertainen ratkaisu. Se jakodiodi lisäjohdin jännitteen haisteluun käyttöakusta on sellainen.

Lue lisää

Kyllä. Jos laturi on sellainen, että tuollaista tunnistusta voi käyttää, on ratkaisu ehdottomasti paras. Maakravun esitys ei ole toteuttamiskelpoinen, unohda se. Kuten jo edellä totesin, aina lamppu palaa ja jos lisäät piiriin vastusta, ei hetken päästä rele jaksakkaan enää luotettavasti vetää. Älä vaivaa päätäsi suotta tällä asialla.

JOS NYT KUITENKIN VÄLTTÄMÄTTÄ haluat öljynpaineeseen perustuvan ohjauksen, osta autotarvikeliikkeestä öljynpaineanturille ja mittarille tehty jakokappale. Liitä siihen toiseen haaraan oma painekytkin, sellainen joka kytkee, kun paineessa löytyy. Anna sen ohjata hupireleen vetokäämiä. Mikäli käytät avautuvaa kytkintä (samanlaista kuin se alkuperäinen), on toteutus tehtävä kahdella releellä, joista öljynpaineanturi ohjaa käänteisesti toista, varsinaista akkujen kytkentärelettä. Sähkö releiden ohjaukseen on otettava pisteestä, jossa on jännite, kun virta on päällä.
Huomioi vielä sekin teoreettinen mahdollisuus, ettei moottori lähde käyntiin, öljynpaine kuitenkin nousee riittävästi ja startti alkaa ottaa virtaa hupiakuilta ohuiden johtimien kautta. Siksi kannattaa laittaa piiriin riittävän kokoinen sulake suojaamaan johtimia tuollaista tilannetta varten.
Lycka till.
Ps. aiheesta löytyy juttua Kippari-lehden numerossa 1/2008

Joksipoika kirjoitti:

Kyllä. Jos laturi on sellainen, että tuollaista tunnistusta voi käyttää, on ratkaisu ehdottomasti paras. Maakravun esitys ei ole toteuttamiskelpoinen, unohda se. Kuten jo edellä totesin, aina lamppu palaa ja jos lisäät piiriin vastusta, ei hetken päästä rele jaksakkaan enää luotettavasti vetää. Älä vaivaa päätäsi suotta tällä asialla.

JOS NYT KUITENKIN VÄLTTÄMÄTTÄ haluat öljynpaineeseen perustuvan ohjauksen, osta autotarvikeliikkeestä öljynpaineanturille ja mittarille tehty jakokappale. Liitä siihen toiseen haaraan oma painekytkin, sellainen joka kytkee, kun paineessa löytyy. Anna sen ohjata hupireleen vetokäämiä. Mikäli käytät avautuvaa kytkintä (samanlaista kuin se alkuperäinen), on toteutus tehtävä kahdella releellä, joista öljynpaineanturi ohjaa käänteisesti toista, varsinaista akkujen kytkentärelettä. Sähkö releiden ohjaukseen on otettava pisteestä, jossa on jännite, kun virta on päällä.
Huomioi vielä sekin teoreettinen mahdollisuus, ettei moottori lähde käyntiin, öljynpaine kuitenkin nousee riittävästi ja startti alkaa ottaa virtaa hupiakuilta ohuiden johtimien kautta. Siksi kannattaa laittaa piiriin riittävän kokoinen sulake suojaamaan johtimia tuollaista tilannetta varten.
Lycka till.
Ps. aiheesta löytyy juttua Kippari-lehden numerossa 1/2008

Lue lisää

käynnistysakun napajännitteen tunnistuksella nosta hupiakkujen latausjännitettä tuon diodin verran (0,7V), eli periaateessa ylilataa akkuja? Tai sitten moinen estodiodi pitäisi laittaa kumpaankin laturilta lähtevään kaapeliin, sekä hupi- että käynnistysakulle. En tiedä onko tuosta suurta haittaa, mutta täysillä akuilla voinee lisätä vedyn kaasuuntumista.

Jos taas latausjännitteen haistelu puuttuu, niin kahden releen systeemi, jota ohjataan virtakytkimellä ja öp-valolla, tai tuollainen erillinen öp-anturi ovat molemmat varmaan ihan toimivia systeemejä.

maarapu kirjoitti:

käynnistysakun napajännitteen tunnistuksella nosta hupiakkujen latausjännitettä tuon diodin verran (0,7V), eli periaateessa ylilataa akkuja? Tai sitten moinen estodiodi pitäisi laittaa kumpaankin laturilta lähtevään kaapeliin, sekä hupi- että käynnistysakulle. En tiedä onko tuosta suurta haittaa, mutta täysillä akuilla voinee lisätä vedyn kaasuuntumista.

Jos taas latausjännitteen haistelu puuttuu, niin kahden releen systeemi, jota ohjataan virtakytkimellä ja öp-valolla, tai tuollainen erillinen öp-anturi ovat molemmat varmaan ihan toimivia systeemejä.

Lue lisää

2 diodia, yhden molempia akkupaketteja varten.

Veneliikkeiden myymät jakodiodit on valettu alumiiniseen jäähdytysprofiiliin ja paketissa on 3 liitintä: laturi / starttiakku / hupiakusto.

Diodipaketteja on useammalle virrankestolle, 70 A tai lähellä sitä oleva malli on yleensä sopiva purjevenekäyttöön.

sisältää kirjoitti:

2 diodia, yhden molempia akkupaketteja varten.

Veneliikkeiden myymät jakodiodit on valettu alumiiniseen jäähdytysprofiiliin ja paketissa on 3 liitintä: laturi / starttiakku / hupiakusto.

Diodipaketteja on useammalle virrankestolle, 70 A tai lähellä sitä oleva malli on yleensä sopiva purjevenekäyttöön.

Lue lisää

löytyi:

http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=1714

sisältää kirjoitti:

2 diodia, yhden molempia akkupaketteja varten.

Veneliikkeiden myymät jakodiodit on valettu alumiiniseen jäähdytysprofiiliin ja paketissa on 3 liitintä: laturi / starttiakku / hupiakusto.

Diodipaketteja on useammalle virrankestolle, 70 A tai lähellä sitä oleva malli on yleensä sopiva purjevenekäyttöön.

Lue lisää

Viestihierarkia on täynnä, siksi vastasu tässä.

Tuo Marinean myymä Blue Sean 60 A "Battery Link" on varmasti hyvä ratkaisu, jos tavallinen diodijakaja ei miellytä. Eikä hintakaan ole kovin paha, alta 100 €. Netistä voisi löytyä halvemmallakin.

Toinen vastaava laite on Mastervoltin "Battery Mate", jos 60 A on liian vähän isolle laturille ja akustolle. "Battery Mate" kestää 160 A ja sitä saa 12 / 24 V sekä 2 tai 3 akkupatteria palvelevana.
http://www.mastervolt.com/com/53/product/5181/battery_mate_1603_ig_160a_1224v.html

ei lataa kirjoitti:

niin yleensä latausjännite on paljon alle normaalin ja riippuu releestä vetääkö se vai ei. Jos latausta ei tapahdu, niin akut tyhjenevät yhdessä.

Kuten joku ehdotti, niin ohjauksen voi ottaa latauksen merkkivalolta, mutta silloin pitää olla käänteinen rele, eli joka kytkee akut, kun valo ei pala, ja irrottaa jos valo palaa. Tällainen kytkentä vaatii sarjaan toisen releen, jota ohjataan virtalukolla, jotteivät akut ole yhdessä kun mikään värkki ei ole päällä.

Eli ensin virtalukkorele vetää kun virta on päällä, ja sitten latausvalo syttyy ja toinen rele ei vedä. Kun sekä virta on päällä, että latausvalo samuu (=lataus toimii), niin akut yhdistyvät.

Lue lisää

Kun ohjaus otetaan laturin merkkivalolta, tarvitaan yksi tavan rele.

Valo toimii nimittäin niin että: Kun laturi ei lataa, valon toiseen kantaan tulee virtalukolta ja laturilta -. Kun laturi lataa, laturin puoleltakin tulee , jolloin valon läpi ei ole jännite-eroa ja valo ei pala.

Eli releen ohjaus pitää ottaa latausvalota laturiin menevästä johdosta ( ) ja ohjauksen miinuspuoli miinuskiskoon.

Silloin rele vetää kun laturi oikeasti lataa! Ja tällöin on myös virrat päällä, jolloin ei ole sitäkään ongelmaa.

Moottorissa on 2 kpl 60 A latureita.
Laturi 1 on kytketty suoraan käyttöakustoon (noin 600 Ah).
Laturin 2 perässä on jakodiodi ja sitten molemmat akustot, startti ja käyttö.

Ideana tuossa on, että käyttöakusto latautuu aluksi molemmilla latureilla ja kun käyttöakuston jännite nousee riittävästi niin laturi 2 jättää käyttöakuston ja huolehtii vain starttakusta.

Jakodiodi on tuossa myös siltä varalta olemassa, että toinen laturi reistailee.

Mitä palstan asiantuntijat tästä sanovat? Saako tällä akut täyteen latinkiin?

tilata tämmöisen releen.

minä laitan ainakin tämän kirjoitti:

tilata tämmöisen releen.

Tällä kertaa näyttää siltä, ettei ko lauaturelettä kannata ostaa svb:n verkkokaupasta, kun jopa Maritimin luettelohinta on edullisempi.

Omassa veneessäni rele on toiminut oikein hyvin (starttiakku 120Ah, käyttöaukut 140 140Ah). Relesysteemin etu on se, ettei tule jännitehäviötä kuten jakodiodissa.