olen 25vuotias nainen, ja ihastunut 21 vuotiaaseen kundiin. Meni useampi kuukaus ennen ku meidän välille mitään kehkeytyi, aluksi en ollut ihastunut kun se oli mulle liian nuori mutta nyt näin.. nyt tapaillaan ja nähdään kerran pari viikossa.. ahdistaa kun en tiedä voiko tästä tulla mitään. eiks ton ikäiset pojat yleensä tykkää vaan rymytä kavereidensa kanssa. Meillä voi mennä muutamakin päivä ettei toisesta kuulu ja sitten taas nähdään ja on niin ihanaa yhdessä.. pitkään se jaksoi kuitenkin odottaa et sen huomaisin, mut en tiedä jaksanko tälläistä tapailua? muuttuuko tää koskaan millaiseksikaan suhteeksi.. ääh.
nuori mies
kaisla82
81004
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
no minkään suhteen alussa ei voi olla täysin varma mitä tulee vai tuleeko. sen oon kuitenki huomannu, ettei tol iällä ole nii suurta merkitystä. seurustelin 5vuotta miehen kans joka tykkäs viel 28vuotiaana "rymytä kavereiden kanssa". sit mun hyvä ystävä on avoliitossa 20v. pojan/miehen kans ja ite on 25v. ja se poika on todella mahtava tyyppi ja ovat onnellisia yhessä. kuitenki tulee muistaa et molemmilla saa/pitää olla omakin elämä, eikä kokoajan tarvi lihmuta kyljessä. ja jos teidän suhde on vielä alussa, on ihan ok ettei nähdä, soitella tms. joka päivä. älä hätäile vaan nauti!
Liian nuori vai? Salli minun nauraa :)
Eiköhän se siitä ajan kanssa rupea lutviutumaan. Niin se kyllä on totta että kummallakin on oma elämä ja toista osaa ehkä arvostaa enemmän jos ei vaikka koko ajan ole toisissa kiinni. Että vähän vaikea antaa neuvoa no eiköhän se siitä ajan kanssa
viel hätäillä... Itellä on semmonen tilanne et jätkä on kuus vuotta nuorempi, 24.. Rymyää mieluummin kapakissa kavereittensa kans ja on sit yösijaa vailla ja puhuu tunteistaan vaan pienes hiprakassa.. eikä varmasti muuten ota yhteyttä.. ja ollaan vehdattu täs jo kohta vuos:) Sä oot viel nuori itsekin. Onko sulla itellä kiire sitoutua? Koska ei ton ikäseltä pojalta välttämättä kannata sitä sitoutumista odottaa tai vaatia. Riippuu tietenkin tapauksesta, kun ei tunne tyyppiä, niin paha mennä sanomaan. Mut jos suhde on vasta alussa niin odottele rauhassa äläkä missään nimes viel painosta mihinkään vakavampaan, jos haluat kattella vähän pitempään et mihin se vie...;) Tai voihan sitä vaan pitää hauskaa yhdessä ja nauttia niin kauan ku sitä kestää..;)
Vedonlyöntikertoimet pitkän suhteen puolesta teidän asetelmassanne ovat erittäin alhaiset. Tuon ikäinen POIKA ei ole vielä valmis sitoutumaan. Kovaa tekstiä mutta tilastollisesti asia on näin. Myöhemmällä 30v iällä teidän ikäeronne ei olisi enää mikään juttu mutta tässä kohtaa tuo homma ei vaan tule kantamaan. Don't cry no tears ja eteenpäin kohti seuraavia henkilöitä. Onnea matkaan ja hyvää kevättä.
Aika jyrkkää ja yleistävää tekstiä, vaikka varoituksia voi tietysti halutessaan jaella. Ikäerohan on vuosissa pieni. Ja kuten sanoit, yli 30-vuotiailla tuo pikku ikäero tuskin aiheuttaisi edes minkäänlaista pohtimista.
Nimimerkki "........" on kuitenkin myös oikeassa omassa kommentissaan. Suhde voi onnistua erinomaisesti tuossakin iässä, myös pitkälläkin tähtäimellä. Riippuu täysin ihmisistä, eikä asioita voi yleistää. Kaikki samanikäiset eivät ole samanlaisia.
Se, tuleeko siitä onnistunut ja pitkä suhde, näkee tietysti vasta myöhemmin. Niinhän se on kaikkien suhteiden kanssa.
minulla on rakkaani kanssa vielä suurempi ikäero.. miksi siitä pitäisi tehdä iso asia jos ei se oikeasti haittaa? ;)
Sellainen juttu, että kannattaa tsekkaa kaverin henkkarit.. Siis tuli vain mieleen, että itselläni oli sama vuosi sitten (olen 24 ja hän oli 20v) Osottautuikin ajan myötä narsistiksi, ja puolivuotta olimme asuneet yhdessä, ja sain tietää, että hän onkin 17v. Että sellaista! Siis kuulemma oli lompakko hukkunut ja paperit oli väärennetyt ja vahingossa tullut väärä syntymä-aika, kun ihmettelin, kerran kun hänen paperinsa löysin. Siis tämä ihminen osaa valehdella niin hyvin ja rakastuneena sitä uskoo kaiken.