miksi jotkut ihmiset takertuvat kynsin hampain kumppaniinsa, ovat todella mustasukkaisia, haluavat sulkea toiselta kaiken muun sosiaalisen kanssakäymisen paitsi itsensä kanssa, riitelevät ja kinastelevat ja sitten vielä väittävät, että rakastavat kumppaniaan. Ja missä se rakkaus on? Ehkä petipuuhissa, koskettelussa ja hellyydessä, mutta missä muualla? Ja siinä, että päivittäin hoetaan rakkautta toiseen, ostellaan lahjoja jne.
Mutta ihan oikeasti onko se todellista rakkautta? Ehkä joidenkin hömppäsarjojen mittakaavan mukaan, mutta itse koen, että rakkauden peruspilari on nimenomaan luottamus. Ja se, että tietää ilman sanomistakin, että toinen rakastaa. Tietysti jokainen on sellaisessa suhteessa, jossa haluaa olla, mutta itse en kestäisi päivääkään sellaista suhdetta, jossa ollaan liian takertuvia eikä anneta toisen hengittää. Kyllähän pieni mustasukkaisuus ja epävarmuus suhteen alussa on ihan normaalia, mutta jos ne vain kasvavat suhteen myötä niin onko se enää normaalia?
Mutta ihan oikeasti onko se todellista rakkautta? Ehkä joidenkin hömppäsarjojen mittakaavan mukaan, mutta itse koen, että rakkauden peruspilari on nimenomaan luottamus. Ja se, että tietää ilman sanomistakin, että toinen rakastaa. Tietysti jokainen on sellaisessa suhteessa, jossa haluaa olla, mutta itse en kestäisi päivääkään sellaista suhdetta, jossa ollaan liian takertuvia eikä anneta toisen hengittää. Kyllähän pieni mustasukkaisuus ja epävarmuus suhteen alussa on ihan normaalia, mutta jos ne vain kasvavat suhteen myötä niin onko se enää normaalia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No eihän se ole normaalia. Se mustasukkaisuus johtuu omista epävarmuuksista/itsetunnon puutteesta. Siitä että ei koe olevansa tapreeksi hyvä toiselle omana itsenään ja joutuu sitä varmistelemaan. Tai on tullut petetyksi/pettänyt itse jossain aiemmassa suhteessaan ja huonon itsetunnon omaavana olettaa että toinen etsii parempaa.
Eli ei tosiaan kieli rakkaudesta se mustasukkaisuus minun mielestäni. Voi se toki lisääntyä jos toisessa on kiinni (tai jopa sen rakkauden tähden), mutta mustasukkaisuus ja rakkaus eivät kulje käsi kädessä vaan mustasukkaisuuden perimmäiset syyt ovat muualla.
Ja mustasukkaisuudesta pääsee eroon vain jos mustasukkainen henkilö itse tunnustaa (ainakin itselleen) ne oikeat syyt siellä taustalla. Eli muiden tekemiset eivät siinä paljon vaikuta.
Yleensä jos suhteessa/elämässä tapahtuu muutoksia niin se voi vaikuttaa asioihin ja suhtautumiseen.
On selvää, etten minä alkanut seurustelemaan veneenkorjaajan kanssa, vaan eräänä kauniina päivänä mies meni ja osti itselleen kunnostettavan veneen.
Loppujen lopuksi mies vietti lähes kaiken vapaa-ajan (ja muulloinkin ajatteli aina venettään), niin minä sitten kyllästyin elämään veneenkorjaajan kanssa.
Mies oli ihmeissään kun meillä meni "niin hyvin".
Jos miehelle veneenkorjaaminen on mieluisampaa kuin oman puolison kanssa oleminen, niin enhän toki ketään pakota olemaan kanssani.
Quanteelle ihan tiedoksi, ettei mustasukkaisuudesta pääse eroon vain myöntämällä sitä itselleen. Olen sen tehnyt, mutta ei se auta. Apua pitää hakea sen lisäksi ammattiauttajalta.
Oletan että minulle sanoit vaikka et viestiini vastannutkaan ja sanot lisäksi nikkini kaksi kertaa peräkkäin väärin.
Kaikesta pääsee yli ilman ammattiapua jos sen pystyy itse käsittelemään. Monia sairauksia toki on joita ei pysty itse käsittelemään (esim. masennus (siis oikea masennus... en puhu tässä mistään alakuloisuudesta tai vastaavasta)). Mutta yllättävää on mielestäni se, että sanot mustasukkaisuuden olevan sairaus josta ei voi selvitä ilman ammattiapua. Onko sinulla antaa ihan tutkimustulosta/muuta todistetta väittelleesi?
Minulla ei mitään ammattiapua vastaan ole eli itsekin olen psykologilla käynyt masennuksen/opintovaikeuksien takia. Eli ei minulla periaatteessa ole mitään sitä vastaan että heti jos jotain ongelmaa on niin juostaan ammattiauttajalle. Mutta luulisi sentään että edes joskus voisi itse yrittää.
Eli en väittänytkään että mustasukkaisuudesta pääsisi eroon vain myöntämällä itselleen että "minä olen mustasukkainen". Vaan että miettii miksi on mustasukkainen eli etsii ne syyt siellä taustalla. Ja jos/kun ne syyt löytää niin paraneminen voi alkaa.
Ei tuo ole normaalia. Itse elän sellaisessa suhteessa nyt, mustasukkaisuus pahenee jatkuvasti. Aluksi oli vain kyselemistä kun joku soitti minulle. Nykyään se on omaisuuteni rikkomista, yksinäisyyteni loukkaamista. Mieheni aina keksii jonkun tekosyyn että minä en voisi lähteä ystävieni kanssa illanviettoon. Joko "en ole käyttäytynyt kunnolla" kun en ole siivonnut kun hän on näin pyytänyt tai kun olen puhunut miespuolisien ystävieni kanssa. Hän on myös aloittanut kutsumaan minua maksulliseksi naiseksi, lihavaksi, rumaksi ja kaikeksi muuksi. Aina kun riitelemme alkaa tuo sama haukkuminen. Hänen mukaan soitan miespuolisille ystävilleni ja tarjoan heille palveluita. Olen itse ainakin kyllästynyt, enkä usko että hän oikeasti minua rakastaa vaikka niin sanookin.
No todellakin kuulostaa siltä että ei sinua rakasta. Jos rakastaisi niin tuskin kutsuisi sinua "maksulliseksi naiseksi, lihavaksi, rumaksi ja kaikeksi muuksi".
Siis näin järkeä käyttäen vaikuttaisi siltä.