..mutta yö vanhan sängyssä..
Olen tapaillut pari kertaa mukavalta vaikuttavaa miestä, johon tutustuin pari kuukautta sitten. En oikeastaan tunne olleeni deiteillä, vaan enemmän tapaamassa ystävää. Mies luultavasti on kokenut olevansa deiteillä. Olen hänelle kuitenkin sanonut, että haluan ensin tutustua paremmin ja sitten vasta miettiä syvällisempiä siitä mitä välillämme on, vai onko välillämme mitään muuta kuin ystävyyttä.
Tapaamisten aikana emme ole sen pitemmälle menneet kuin halanneet pariin otteeseen ja pidelleet toisiamme kädestä. Emme ole edes suudelleet. Tapailujen lisäksi olemme lähetelleet sähköpostia, tekstiviestejä ja vaihtaneet pariin otteeseen puhelimessa jokusen sanan. En ole vielä ollenkaan päässyt selville siitä, onko hän ihastuttava miehenä ja mahdollisena seurustelukumppanina vaiko vain ystävänä.
Aikaisempi suhteeni kariutui, mutta mies ja yhteinen aika jäivät kuitenkin mieleen pyörimään. Ja nyt tapasin exäni pitkästä aikaa, ja päädyin viettämään pari päivää hänen kanssaan, ja yön hänen sängyssään. Yhteistä tulevaisuutta meillä ei edelleenkään ole, vaikka jotain tunteita on molemmin puolin. Ja hän myös tietää, että etsin uutta kumppania.
Nyt minulla on ongelma. Pitääkö minun kertoa tuolle tapailemalleni miehelle, mitä olen tehnyt? Vaikka emme seurustele, emmekä minun mielestäni vakavissamme ole edes vielä deittaileetkaan. En mielestäni ole pettänyt häntä, koska meillä ei minun mielestäni ole vielä muuta suhdetta kuin ystävyys. Kuitenkin tämä tilanne saa minut vaivautuneeksi, hermostuneeksi ja jopa pelokkaaksi.
Tiedän, että tämä mies on tavallaan haku päällä vähän vielä itsekin, ja on hän käynyt joidenkin kanssa ulkonakin tänä aikana, mutta en usko, että hän menisi kenenkään sänkyyn jos ei ensin kertoisi minulle, ettei ole kiinnostunut minusta tarpeeksi tai että on tavannut jonkun toisen, minua kiinnostavamman. Olen ehkä naiivi, mutta uskon todellakin näin. Olen hänen puheistaan kuitenkin ymmärtänyt, että hän olettaa ja odottaa minun olevan vapaa ja että minulla ei ole mitään satunnaisia "yötapaamisia" kenenkään kanssa, vaikka deittailisin muitakin miehiä vielä toistaiseksi.
Epäilen vahvasti, että jos kerron mitä olen tehnyt, hän ei enää halua olla edes ystäväni. Se taas olisi kovin ikävää, koska pidän hänen seurastaan todella paljon.
Onko tähän sekavaan tilanneselvitykseen kenelläkään selvää ja asiallista mielipidettä tai neuvoa? Omaa kokemusta? Mitä muut pitävät rajana, milloin saa puhtaalla omallatunnolla vielä käydä jonkun toisen sängyssä ja jatkaa tapailua kertomatta tapahtuneesta?
Olen tapaillut pari kertaa mukavalta vaikuttavaa miestä, johon tutustuin pari kuukautta sitten. En oikeastaan tunne olleeni deiteillä, vaan enemmän tapaamassa ystävää. Mies luultavasti on kokenut olevansa deiteillä. Olen hänelle kuitenkin sanonut, että haluan ensin tutustua paremmin ja sitten vasta miettiä syvällisempiä siitä mitä välillämme on, vai onko välillämme mitään muuta kuin ystävyyttä.
Tapaamisten aikana emme ole sen pitemmälle menneet kuin halanneet pariin otteeseen ja pidelleet toisiamme kädestä. Emme ole edes suudelleet. Tapailujen lisäksi olemme lähetelleet sähköpostia, tekstiviestejä ja vaihtaneet pariin otteeseen puhelimessa jokusen sanan. En ole vielä ollenkaan päässyt selville siitä, onko hän ihastuttava miehenä ja mahdollisena seurustelukumppanina vaiko vain ystävänä.
Aikaisempi suhteeni kariutui, mutta mies ja yhteinen aika jäivät kuitenkin mieleen pyörimään. Ja nyt tapasin exäni pitkästä aikaa, ja päädyin viettämään pari päivää hänen kanssaan, ja yön hänen sängyssään. Yhteistä tulevaisuutta meillä ei edelleenkään ole, vaikka jotain tunteita on molemmin puolin. Ja hän myös tietää, että etsin uutta kumppania.
Nyt minulla on ongelma. Pitääkö minun kertoa tuolle tapailemalleni miehelle, mitä olen tehnyt? Vaikka emme seurustele, emmekä minun mielestäni vakavissamme ole edes vielä deittaileetkaan. En mielestäni ole pettänyt häntä, koska meillä ei minun mielestäni ole vielä muuta suhdetta kuin ystävyys. Kuitenkin tämä tilanne saa minut vaivautuneeksi, hermostuneeksi ja jopa pelokkaaksi.
Tiedän, että tämä mies on tavallaan haku päällä vähän vielä itsekin, ja on hän käynyt joidenkin kanssa ulkonakin tänä aikana, mutta en usko, että hän menisi kenenkään sänkyyn jos ei ensin kertoisi minulle, ettei ole kiinnostunut minusta tarpeeksi tai että on tavannut jonkun toisen, minua kiinnostavamman. Olen ehkä naiivi, mutta uskon todellakin näin. Olen hänen puheistaan kuitenkin ymmärtänyt, että hän olettaa ja odottaa minun olevan vapaa ja että minulla ei ole mitään satunnaisia "yötapaamisia" kenenkään kanssa, vaikka deittailisin muitakin miehiä vielä toistaiseksi.
Epäilen vahvasti, että jos kerron mitä olen tehnyt, hän ei enää halua olla edes ystäväni. Se taas olisi kovin ikävää, koska pidän hänen seurastaan todella paljon.
Onko tähän sekavaan tilanneselvitykseen kenelläkään selvää ja asiallista mielipidettä tai neuvoa? Omaa kokemusta? Mitä muut pitävät rajana, milloin saa puhtaalla omallatunnolla vielä käydä jonkun toisen sängyssä ja jatkaa tapailua kertomatta tapahtuneesta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kenelläkään ei ole mitään mielipidettä eikä ajatusta?
No, jos poistetaan "puhtaalla omallatunnolla" tuolta viimeisestä kappaleesta. Joko olisi jotain ajatuksia? En kai koe puhdasta omatuntontoa omaavani, kun kerran täältä tätä asiaa tulin kyselemään..
Onhan täällä toki samassa liemessä olevia. Minulla on edelleen seksisuhde entisen kanssa ja haku päällä uuden miehen suhteen. Ollaan sovittu entisen kanssa, että lopetetaan seksisuhde kun jompi kumpi löytää kiinnostavan ihmisen. Minä ymmärtäisin, että kiinnostava tarkoittaa ihastumista toiseen, niin paljon ihastumista että on valmis jättämään entisen. Minullakin on ystävä jota tapailen, mutta mitään suurta tunnetta ei ole mukana, ei olla edes suudeltu. Hän ei ole valmis seurustelemaan kun suree edellistä suhdettaan. Jatkan hyvällä omalla tunnolla nautinnollista seksisuhdetta entisen kanssa ja tapaamisia uuden kanssa siihen asti kunnes tai jos ihastumisen tunne toista kohtaa herää enkä aio kertoa seksisuhteestani. Ihastumisen huomaat siitä, jos uusi on usein mielessä esim. nukkumaan mennessä. Täällä hetkellä kumpikaan mies ei ole mielessä nukkumaan mennessä.
Minulla on ongelmana se, että entinen tahtoo olla mielessä nukkumaan mennessä. Siitä huolimatta, että loppujen lopuksi seksi on ainoa mikä entisen kanssa sujuu. Pitemmän päälle yhteiselosta ei tule mitään. Se on nähty ja koettu, eikä se miksikään siitä muutu. Uusi on harvemmin nukkumaan mennessä mielessä, ja jos onkin joskus, niin silloinkin lähinnä siksi, että mietin hänen ajatuksia ja oletuksia minusta, ja kuinka minä pilaan kaiken sähläämällä tällä tavalla. Teoilla ja totuuksilla on taipumus tulla ilmi aina jossain vaiheessa..
minua kauhistuttaa miksi nuoret etsivät nykyaikana ensisijassa hyvää panoa elämänkumppanikseen. Hyvän kumppanin tärkein ominaisuus tuntuu olevan joidenkin nuorten mielestä että mies kykenee tuottamaan naiselle hyvän panon. Hyvän panon huomaa joidenkin nuorten mielestä jo muutaman seksikokeilukerran jälkeen.
Totuus on se, että pitkässä parisuhteessa seksi todennnäköisesti vain paranee harjoituskertojen myötä, kun luottamus kumppaniin ja uskallus vapautua syvenee. Silloin ei myöskään tarvitse niin vahvasti pelätä että toinen heivaakin parin päivän päästä. Eroamista estää tai hidastaa pariskunnan välille syntynyt side. Siteen purkautuminen voi toki tapahtua, mutta harvemmin sitten ihan muutaman viikon sisällä tai muutaman väärän sanan tai riidan takia.
hyvää panoa, vaan sellaista ihmistä, jonka kanssa voisin oikeasti olla. Siis jos tämä viestisi on kohdennettu minulle.
Entiseni ei ole mitenkään erityisen hyvä pano (ei ainakaan tuo minulle tyydytystä aivan niin kuin haluaisin, mutta ei siitä sen tarkemmin, koska se ei ole varsinainen aihe), mutta meillä on muuten ollut hyvä olla yhdessä. Mutta ylitsekäymättömiä ongelmia oli sen verran paljon, ettei yhdessäolo ja seurustelu onnistunut. Tunnen oloni kuitenkin hyväksi, rauhalliseksi ja turvalliseksi hänen kanssaan ja sitä kaipaan eniten. Ehkä pelkään uutta suhdetta, josta kaikki turvallisuudentunteet ja luottamus ja läheisyys vielä puuttuvat, ja ne pitäisi alkaa opettelemaan.
rehellinen. Minäkin voin nyt tämän tekstin perusteella taas ymmärtää joitakin miehiä paremmin. Jotkin naiset ovat epäarvokkaita käytöksessään. Varmaan tunnet hieman syyllisyyttä, koska tiedät itsekin että olet käyttäytynyt tyhmästi ja halpamaiesti. Ainakin olet päässyt kiltin tytön roolista irrottautumaan mikäli siitä olet kärsinyt.
On se kivaa sinkkuna pyörittää miehiä, mutta ei toi käytös sun oikeaa parinetsintää kyllä edistä.
Suosittelen kyllä ettet missään tapauksessa kerro kummallekaan miehelle kuinka halpamaisesti olet käyttäytynyt, sillä kyllä ne sen tajuaisi vaikkei sulle sanoisikaan ääneen. Älä siis tunnusta typerää touhuasi vaan pistä se vaan erehdyksen piikkiin mielessäsi. Luotettavien tyttökavereiden kanssahan näistä jutuista sitten VOI ja on erittäin mukavaa puhua :) :)
Olen varmasti typerys, en epäile ollenkaan sitä. Ja syyllisyyttäkin tunnen, en tosiaan muuten olisi tänne kirjoittanutkaan. En halua olla ilkeä enkä pahansuopa tuolle ihanalle miehelle, mutta en tiedä mikä tässä oikein on ongelmana. Ehkä pelkään uutta suhdetta (tämä olisi vasta kolmas toteutuessaan, ja ensimmäinen ei edes ollut mikään kunnollinen suhde).
Entinen tietää, että etsin uutta miestä ja olen tapaillutkin sellaista. Hänellä ei ole sitä vastaan mitään, mutta sinä päivänä kun uuden ja minun välillä on oikea suhde, niin entiseni ei halua minua seksisuhteeseen kanssaan. Tästä on puhuttu ja asia on selvä.
Ongelma on se, että mieltäni vaivaa, että olen entisen kanssa ollut, vaikka samalla en oikeastaan koe olevani tilivelvollinen seksielämästäni ihmiselle, jonka itse koen ainakin toistaiseksi vain ystävänä, mutta hyvänä sellaisena.
Kuitenkin tämä vaivaa mieltä koko ajan. Toisaalta olisin edelleen valmis viettämään yön entisen kanssa..