Miehiltä tuntuvat usein unohtuvan alkeellisetkin käytöstavat ja kiitosta ei muisteta sanoa. Mutta voiko asiasta huomauttaa? Varsinkin jos kyseessä on vähän vieraampi tyyppi.
Muistitko kiittää?
SupremeSatan
12601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
kysymyksestä.
Muistaisin kyllä kiittää mutten useinkaan halua. Onko pakko jos ei haluu?
pakko, mutta hyötyä siitä voi olla.
muistaa. Joskus ihan tietoisesti harjoittelin tuota juttua.
Outoa aikuista ihmistä en lähtisi käytöstavoissa opastamaan ihan helposti. Jotkut ovat moukkia, toiset haluavat sellaisina pysyäkin ja minä voin rajoittaa kanssakäyntini moukkien kanssa minimiin.
Minusta on tullut vanhemmiten hyvätapainen. Muistan aina tervehtiä, kiittää, pyytää anteeksi, availla ovia, odottaa naapuria hissiin jne... Olen huomannut, että saan tämän kaiken moninkertaisesti hyvänä mielenä takaisin.
Mutta mitenkähän tuon huomauttamisen kanssa. Ehkä voisit sanoa muina naisina, että "ole hyvä", vaikkei kiitosta kuuluisikaan. Se olisi kohteliasta ja kiittämätön osapuoli huomaisi itse oman ajattelemattomuutensa. Mutta jos kovin alat opettamaan, vaikutus on juuri päinvastainen ja huomautettu vain miettii mielessään, miten vittumaisen pikkusieluinen napisija sinä olet. Etenkin jos kyseessä on vieraampi tyyppi.
Ps. Nuoret naiset ne vasta käytöstavattomia ovatkin. Ihan kuin ne kokisivat jotain maailmantuskaa ja vihaa kaikkia vieraita ihmisiä kohtaan. Jos pitää oveakin auki, niin mulkaisevat vihaisesti kuin haluaisin pillua vaivanpalkaksi. Enkä minä edes sano niille koskaan mitään enkä hymyile maireaa setämieshymyä.
kiittämään muita ihmisiä. Vaikkakin joitakin kohtaan saatan tuntea niin suurta vastenmielisyyttä etten yksinkertaisesti pysty sanomaan edes pientä sanaa.
Suojatietä ylittäessäni en kiittele. Eikös se kuulu jo perussääntöihin antaa kävelijän mennä ensin. Ja jos sattuu oikein vittumainen päivä olemaan niin saatanpa vaikka hypätä auton allekkin suojatiellä. Kumpikohan siinä tapauksessa on vastuussa?!? Joten autoilijat! Varokaa Terken henkilökuntaa liikenteessä!
Siinähän hyppäät auton alle. Sinä halvaannut, autoilija saa sakot ja maksaa kertakorvaukset ruumiinvamman tuottamisesta. Mahtaa olla pyörätuolissa ylevä olo, että oli oikeassa.
Tuli vain mieleen kun yksi äiti aikoinaan keskusteli jalkakäytävällä jonkun tuttavansa kanssa ja yhtään varoittamatta tuuppasi hyökkäysvaunut autoni eteen edes vilkaisematta. Onneksi ei ollut liukasta eikä takaa tullut toista autoa. Olisi varmaan penskansa hautajaisissa mieltä ylevöittänyt, että oli moraalisesti oikeassa.
Joillain ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. On vain tietoisuus oikeassa olemisesta...
yhesti aivan kauheesti ku joku ala-aste ikäisten pyöräjengi meinas hyökätä suojatielle. Nämä ilmesty aivan yhtäkkiä jostain mutkan takaa ja mietti siinä pitäskö mennä suojatielle vai ei. No minähän jarutan ihan paniikissa ja nää pojat siinä vänkää että meneekö vai eikö mene. No ei ne sitte onneksi menny, muuten olisin varmaan ajanu päälle. Järkyttäviä tuommoset tilanteet..
Kyllä kiitän kättä heilauttamalla jos joku autoilija pysähtyy suojatien eteen vaikka mulla kävelijänä olisi aikaa odottaa jotta sopiva tienylitystilanne tulee. Siitä huolimatta katson aika tarkkaan että tuleeko sieltä toiselta kaistalta joku vai ei. Kaikkihan eivät pysähdy suojatien eteen vaikka joku toinen sen olisi jo tehnyt.
mitä.. kun kerran auto tuli kolmion takaa päälle, kun ajelin fillarilla, ni sekin muuten sattu.. :D
parantaa sitä koko ajan, mut välistä joitain asioita tulee otettua itsestäänselvyytenä, onneks siitä on pamautettu närkästyneesti aina verbaalipiiskalla joten kyllä sitä on tullu opittuaki... :D palkintoo en oo vielä nähny, sitä keppiä senki edestä, mut oppihan tota silleenki.
Kiitos anteeks ja näkemiin.
ja muistan myös sanoa "Ollos hyvä".
Joskus unohdan kiittää ja siksi en muistuta toista, mikäli hän ei muista kiittää
ja sit miettii jälkikäteen, että tuliko sanottua edes kiitos. Joskus tuli joskus ei, mutta ei se ole tahallista. Asia on tiedostettu, mutta siltikin se unohtuu välillä, kun sattuu jotain "yllättävää".
Olen ajatellut asian, että katse silmiin ja hymy pitäisi kuitenkin riittää, jos se nyt sattuu unohtumaan..