No arvon uroot mielipiteitä kehiin

Kysymys tulee lopussa. Tarina ensin. Kuvittele olevasi mies, joka elää psykosomaattista sairautta potevan naisen kanssa.

Sille et mitään mahtanut kun häneen ihastuit, rakastuit ja kositkin. Omapahan oli ratkaisusi.

Entäs sitten kun huomasitkin, että vaimosi onkin psyykkisesti sairas? Itsetuntonsa on nollilla. Ei kestä paineita, pakenee pelkoneuroosejaan psykoottiseen tilaan. Tilaan, jossa ei ole muita kuin hän itse, täydellisine tietoineen siitä mikä/kuka on oikeassa. Tilassa jossa ei tunneta väsymystäkään (valvotaan yötkin). Etsitään vain syyllisiä, provosoitunein mielin ja huudoin!!!. Armoa ei tunneta koska pahantekijäin on palkkansa saatava.

No ei kaikki noin huonosti meillä. Kaksi vuotta sitten koki voimakkaimman psykoosin. En enää yksin jaksanut, huusin apua ja sain. Vaimo myönsi itselleen sairautensa (ihme!!!), jonka johdosta parantuminen alkoikin. Sai uuden ajan lääkityksen, pääsi sairaseläkkeelle (stressistä vapautus!!!). En voi uskoa todeksi tätä päivää. On niin seesteistä, niin harmonista elomme. Ei enää jatkuvaa pelkoa uuden psykoosinsa ensioireista. Voiko tämä olla totta!!!

Jk. Kaikesta edellä kuvatusta huolimatta rakastan vaimoani, hän minua vieläkin enemmän.
7414
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Miehet ovat yksilöitä. Itse pidän parikymppisistä kissoista. Ai niin, siis terveistä sellaisista ;)

Äänestä

vapaaehtosesti ottaa sen mie myös meinaan kantaa. Ittellä on ainaki sellanen vastuuntunto että hartioiden pitää vaan kestää.

Äänestä
  • Tolla asenteella menet pitkälle. Jopa naisten keskuudessa;)

    Äänestä

ei järkytä minua sen enempää kuin mikään muukaan (vakava) sairaus, mutta jos en järkyttyisi lainkaan, en olisi itsekään kovin terve. Asioista otetaan selvää, jotta päästään pahimmista epärationaalisista peloista, ja sairautta hoidetaan yhdessä niin hyvin kuin osataan ja jaksetaan. Päivä kerrallaan, ja sitten vain odotellaan että näitä päiviä kertyy tarpeeksi.

Äänestä
  • Ajatteleppa kuitenkin omakohtaista rasitetta. Jos sinulla olisikin vaimo, jolta et voi saada seksiä. Joka sen sijaan sinut tuomitsee jatkuvista syrjähypyistäsi, joita tietenkään et ole tehnyt. Riitäisikö sinulla vielä senkin jälkeen ymmärtämystä?

    Äänestä

  • Surun lapsi kirjoitti:

    Ajatteleppa kuitenkin omakohtaista rasitetta. Jos sinulla olisikin vaimo, jolta et voi saada seksiä. Joka sen sijaan sinut tuomitsee jatkuvista syrjähypyistäsi, joita tietenkään et ole tehnyt. Riitäisikö sinulla vielä senkin jälkeen ymmärtämystä?

    että yrittäisin ymmärtää. Onnistumista en osaa ennustaa.

    Äänestä

mitään kysymystä ollut. Tarina oli koskettava. Hyvä että hommat on kääntyny parempaan päin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Surun lapsi kirjoitti:

Kysymys tulee lopussa. Tarina ensin. Kuvittele olevasi mies, joka elää psykosomaattista sairautta potevan naisen kanssa.

Sille et mitään mahtanut kun häneen ihastuit, rakastuit ja kositkin. Omapahan oli ratkaisusi.

Entäs sitten kun huomasitkin, että vaimosi onkin psyykkisesti sairas? Itsetuntonsa on nollilla. Ei kestä paineita, pakenee pelkoneuroosejaan psykoottiseen tilaan. Tilaan, jossa ei ole muita kuin hän itse, täydellisine tietoineen siitä mikä/kuka on oikeassa. Tilassa jossa ei tunneta väsymystäkään (valvotaan yötkin). Etsitään vain syyllisiä, provosoitunein mielin ja huudoin!!!. Armoa ei tunneta koska pahantekijäin on palkkansa saatava.

No ei kaikki noin huonosti meillä. Kaksi vuotta sitten koki voimakkaimman psykoosin. En enää yksin jaksanut, huusin apua ja sain. Vaimo myönsi itselleen sairautensa (ihme!!!), jonka johdosta parantuminen alkoikin. Sai uuden ajan lääkityksen, pääsi sairaseläkkeelle (stressistä vapautus!!!). En voi uskoa todeksi tätä päivää. On niin seesteistä, niin harmonista elomme. Ei enää jatkuvaa pelkoa uuden psykoosinsa ensioireista. Voiko tämä olla totta!!!

Jk. Kaikesta edellä kuvatusta huolimatta rakastan vaimoani, hän minua vieläkin enemmän.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu