Miten selviän kaikesta tästä sydänsurusta, häpeän tunteesta, idioottimaisuuden tunteesta??
Häpeän itseäni ja kaikkea mitä olen tehnyt rakkaudesta, mutta ketään en ole satuttanut tai loukannut. En tiedä miten pystyn elämään ja käymään töissä kun olen niin nolo, että tekisi mieli ampua itseni.. onko kellään samanlaisia tuntemuksia?
Häpeän itseäni ja kaikkea mitä olen tehnyt rakkaudesta, mutta ketään en ole satuttanut tai loukannut. En tiedä miten pystyn elämään ja käymään töissä kun olen niin nolo, että tekisi mieli ampua itseni.. onko kellään samanlaisia tuntemuksia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Selviät kyllä. Anna anteeksi itsellesi. Pystyisit antamaan jollekin toisellekin, mikset siis itsellesikin. Olen tuntenut samoin monta kertaa. Aina olen selvinnyt. Anna siis anteeksi itsellesi.
lämmitti mieltä kummasti..
Olen jättänyt vastaajaan vaikka millassia viestejä kännipäissäni ja niitä teksiviestejä...Olen laulanut vastaajaan Stewie Wonderin "I just call to say I love you.." Että sellasta kaikkea.
Tää oli ihan paras!
No joo ja oli taas viime perjantaina kunnon Show ku tämä tyttö otti vähä viinaksia ja siinä kännispäissäni puolien kurssikavereiden aikana illanistujaisissa otin aiheeksi taas jälleen kerran kuinka paskat eräs kurssikaverini oli tehnyt minulle!! Asian olisi tietysti voinut puida kahdestaan vaikka tupakalla mutta ei, kun äijä tietty pitää haukkua kaikkien kuullen. Voi itku että hävettää aivan hirveesti!! Ja voi tätä mies raukkaa vaikka tunnehelvetin saiki mulle aikaseksi vaa joku raja näihin mun raivokohtauksiin!! Onneksi kurssikaverini ei ole kuittailevaa tyyppiä mutta olen jotenkin huomannut erillaisen asennoitumisen minuun näiden kahden känniraivarin jälkeen!!
tarvitse hävetä ei missään nimessä. Kenellekkään et ole pahaa tehnyt ei sinun tarvitse hävetä. Elämistä varten olemme täällä.
on kyllä kokemusta. :D Mutta ei siihen kuole, vaikka hävettääkin. Kyllä se siitä taas...
Rakkaudesta tulee tehtyä hölmöjä asioita ja kamalahan tämä tunne on. Minä ihastuin henkilöön, jolla oli siniset silmälasit, ja joka ei ihastunut minuun ja nolasin itseni ihan täysin hänen - ja hänen kavereidensa - edessä. Yritän nyt huumorilla päästä tästä yli ja olen ainakin ylpeä siitä, että minä pystyn rakastamaan ja hölmöilemään! On sekin taito! =))))
Niin, mäkin munasin itteni aivan täydellisesti rakkauden tähden. Mä ihastuin/rakastuin yhteen Herraan X aivan tulenpalavasti, jotain sähinää vähän oli, mut tulipa siinä sitten mutkia matkaan. Rakastuneena ja pettyneenä lähettelin sille niin karmeita tekstareita, että aamulla niitä lukiessa meinasin tappaa itteni siihen paikkaan.
Tuon jälkeen, ite asiassa tekstarien jälkeisenä päivänä, rohkaisin vielä itseni kerran lähetymään tätä miestä, mut jätkähän tylytti mut täysin suohon. Silloin lopullisesti painuin lyttyyn. Jutusta on jo aikaa, mut yli en oo päässy vieläkään...
Mistä johtuu häpeän tunne ja idioottimaisuuden tunne? teitkö sä jotain tyhmää/noloa?
Minut on jätetty kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla häpeä iski vasten kasvoja.
Minulla ainakin on sisäänrakennettu mekanismi, joka alkaa syyttää itseä koko tapahtumasta ja tilanteesta.Koko ajan pitää itseään huonona ja mitättömänä, kun toinen on jättänyt.Kun ja jos rakastut tosissasi, ja sinut jätetään, huomaat kyllä mistä kerron.Sitä tunnetta ei voi käsittää, enne kuin sen kokee. Toivon, että et joudu koskaan tähän tilanteeseen, mutta muista tämä kirjoitus, jos joudut vastaavaan tilanteeseen
No todellakin, se häpeä!! Tuntuu että kaikki tietää kui paskasti mulla menee ja säälii mua tuola...