Olemme seurustelleet parisen kuukautta. Tähän asti nukkumisrituaalimme on ollut hyvin läheistä eli olemme olleet aika lailla kiinni toisissamme tai ainakin hyvin lähituntumassa. Viimeistään aamuyöstä on kumppanini kääntynyt minuun päin ja tullut ihan viekkuuni.
Nyt kahtena viime yönä on käynyt niin, että kumppanini onkin pysytellyt selkeästi kauempana, selkä lähes koko yön minuun päin eikä sitä aamulähestymistäkään ole tapahtunut.
Syitä moiseen lienee monia - toiset ihan asiallisia ja normaaleja ja toiset taas ns. huolta herättäviä. Itse olen tilanteesta huolestunut.
Niinpä tiedustelenkin nyt Sinulta, tulisiko minun olla niinkuin en olisi huomannut mitään vai olisiko aiheellista kysyä, mistä muutos johtuu. Eli onko ylipäänsä pienintäkään syytä huolestua?
Tuntuu nimittäin jotensakin pikkumaiselta kysyä toiselta tuollaisesta asiasta, ellei siinä olekaan takana mitään sen kummempaa!
Oma käsitykseni on, että kyseessä lienee ihan normaali "olemme olleet yhdessä niin kauan että voimme jo nukkua hieman vapautuneemmin"-juttu, mutta toisaalta ihminen kai voi tuolla kuvatunlaisella selkeästi muuttuneella yökäytöksellään (alitajuisesti) viestiä myös tyytymättömyyttään johonkin asiaan. Pitäisikö minun siis kysyä asiasta vaiko ei? Onko teillä koskaan käynyt niin, että jompikumpi kääntää selän sen takia, että on esim. suuttunut/näreissään/mököttää tms.?
Vastauksestasi kiitollisena.
Nyt kahtena viime yönä on käynyt niin, että kumppanini onkin pysytellyt selkeästi kauempana, selkä lähes koko yön minuun päin eikä sitä aamulähestymistäkään ole tapahtunut.
Syitä moiseen lienee monia - toiset ihan asiallisia ja normaaleja ja toiset taas ns. huolta herättäviä. Itse olen tilanteesta huolestunut.
Niinpä tiedustelenkin nyt Sinulta, tulisiko minun olla niinkuin en olisi huomannut mitään vai olisiko aiheellista kysyä, mistä muutos johtuu. Eli onko ylipäänsä pienintäkään syytä huolestua?
Tuntuu nimittäin jotensakin pikkumaiselta kysyä toiselta tuollaisesta asiasta, ellei siinä olekaan takana mitään sen kummempaa!
Oma käsitykseni on, että kyseessä lienee ihan normaali "olemme olleet yhdessä niin kauan että voimme jo nukkua hieman vapautuneemmin"-juttu, mutta toisaalta ihminen kai voi tuolla kuvatunlaisella selkeästi muuttuneella yökäytöksellään (alitajuisesti) viestiä myös tyytymättömyyttään johonkin asiaan. Pitäisikö minun siis kysyä asiasta vaiko ei? Onko teillä koskaan käynyt niin, että jompikumpi kääntää selän sen takia, että on esim. suuttunut/näreissään/mököttää tms.?
Vastauksestasi kiitollisena.
Vastaukset 6
Vanhimmat
eli meillä on käynyt pari kertaa niin että mies on suuttunut jostain ja nukkunut koko yön selkä muhun päin.. kyllä mä ainaki huomaan sen jos kaikki ei ole ok kun ollaan käymässä nukkumaan, ja yleensä sillon en saa itse unta ja vaadin asian selvittämistä vaikka keskellä yötä :) harvoin on jääny aamuun..
Mut nyt näin kesällä voi tietty olla et miehelläs on esim. kuuma, kun on niin lämpimät ilmatkin, ja sillon ei ainakaan mun tee mieli liimautua toiseen kiinni :) muutenkin on ihan tarpeeks kestämistä tos lämpötilassa, että pidäppä sitten siinä vielä hania kainalossa niin huhhuh!
Ja suhteen kestokin tietty vaikuttaa. Alussa tekee mieli olla kokoajan lähekkäin, mut sit ku ns. arki tulee vastaan niin käytös saattaa hieman muuttua..niin ainakin meillä :) Mutta tottakai edelleen on sillon tällön niitä öitä jolloin nukutaan aivan lähekkäin.....=)
..yritäppä pärjäillä, ja kysy asiaa mieheltäsi jos vaivaa! turha jäädä yksin miettimään..
Mies/nainen voi kummatkin joskus nukkua selkä selkää vasten tai ainakin niin, että toinen nukkuu selkä toista vasten. Syynä voi olla mökötys tms. mielenilmaus tai sitten kyse ei lainkaan ole siitä. Syy selviää kysymällä.
Mitä alitajunta-asioihin tulee niin älä vaivaa sillä päätäsi. Se sitten vasta onkin turhaa touhua. Vointeja :))
Ainakin mun mies nukkuu joskus selkä muhun päin ihan siitä yksinkertaisesta syystä, et se haluaa sillon nukkua mieluummin sillä kyljellä. Joskus mä sit vaihan paikkaa sinne toiselle puolelle, jos ollaan hereillä, joskus nukun mieheni selän takana. Eli eisiinä nyt välttämättä mistään mökötyksestä oo kyse :)
Minä ainakin haluan nukkua selkä mieheeni päin. Haluan hengittää vapaasti, en toisen naamalle. Kyse ei ole siitä että olisin vihainen, en vain pidä ihan "iholla" olosta. Ja jos mieheni on selkä minuunpäin, nukun halaten häntä.
Kyllä taittaa olla jotain pielessä sinulla jos pitää miettiä syitä toisen NUKKUMA-asentoon.
Itselläsi taitaa olla jotain pielessä, kun suhtaudut noin kapeakatseisesti tohon nukkuma-asento-kyssäriin!
Musta toi alkuperäinen kysymys on ihan asiallinen. Kieltämättä vaikuttaa hassulta, että meillä ihmisillä on niin kummallisia ongelmia näissä ihmissuhteissamme, mutta kaikessa hassuudessaan ne ovat kuitenki aika ymmärrettäviä ja arkisiakin.
Meillä tuollanen tilanne oli ihan tuttu seurustelun alkuaikoina. Ja MÄ olin se, joka käänsi selän. Itse en sitä tiedostanut, ennen kuin huomasin, että tuleva mieheni tuntui olevan jostakin asiasta aika mietteliään tuntuinen. Kysäsin sitte, että mikä vaivaa, ja hän sai kakaistua, että häntä jotenkin vaivaa, kun oon nukkunut eri lailla kuin aiemmin eli siis että nyt nukun aika paljon selin häneen. Asia selvisi mulle välittömästi ja ymmärsin hyvin, että varmastihan se tuntuu aika oudolta, jos toinen yhtäkkiä alkaakin nukkuu selin. Ei siinä muuta, kuin kerroin rakkaalleni, ettei tässä ole kysymys mistään sen kummemmasta kuin nukkuma-asennon ja paranteluboomista ja hän rauhoittui heti.
Eli koittakaa nyt hyvät ihmiset tajuta, että joku ihan normaali ja tavallinen tekeminen voi JOSKUS toisesta tuntua huolestuttavalta ihan pelkästään siitä syystä, että on MAHDOLLISTA että takana onkin joku oikeesti huolta aiheuttava asia ja toinen ei vaan kertakaikkiaan voi tietää, kummasta on kysymys. Relatkaa - puolin ja toisin.