Täällä on kovasti puhuttu siitä kun mies juopottelee päivät pitkät, mutta miten on äitien laita tupakoinnin suhteen!?
Meillä on nyt 2kk ikäinen vauva ja puolisoni polttaa kuin korsteeni. Raskauden loppuvaiheessa sain "taottua" hänelle järkeä päähän ja hän lopetti kuukaudeksi/pariksi mutta lapsen synnyttyä hän aloitti välittömästi uudestaan. Tupakkaa menee nyt ainakin tunnin välein päivällä ja illalla ja yölläkin hän nousee joskus polttamaan.
Äidinmaitoa ei tullut juuri nimeksikään poikamme synnyttyä ja näytti ettei edes pitänyt mitään taukoa polttamisen-->imetyksen välillä. Pojalla oli myös ilma- ja mahavaivoja.
Hermot meni ja sanoin että pojan imetys loppuu nyt, sillä eihän hänen tarvitse saada sitä kaikkea paskaa äidinmaidosta, siihen loppui vaivat kun siirryttiin korvikkeeseen.
Poika on kasonnut hyvin ja hyvin on voitu mutta tää puolison tupakointi... voi v****u että ottaa päähän. Monet riidat on asiasta käyty ja tullaan käymään. Huvittavaa on myös se että tupakointi otetaan puolison perheen puolella "positiivisesti"... mm. hänen äitinsä tarjosi monesti tupakkaa ja he kävivät yhdessä tupakalla vaikka oli raskaana ja samaa tapahtuu edelleen.
Yritin hakea täältä vastaavaa tietoa muilta mutta tuntuu että tämä asia on jonkin sortin tabu äitien kohdalla... siitä ei vaan hiiskuta. Tiedän että äitien tupakointi on yleistä nykyisin koska tiedän ainakin täällä tuppukylässä monia tupakoivia äitejä.
Tai sitten se on vain ok-juttu ja minä vouhotan asiasta liikaa. Pitäisikö asian antaa vain olla?
Meillä on nyt 2kk ikäinen vauva ja puolisoni polttaa kuin korsteeni. Raskauden loppuvaiheessa sain "taottua" hänelle järkeä päähän ja hän lopetti kuukaudeksi/pariksi mutta lapsen synnyttyä hän aloitti välittömästi uudestaan. Tupakkaa menee nyt ainakin tunnin välein päivällä ja illalla ja yölläkin hän nousee joskus polttamaan.
Äidinmaitoa ei tullut juuri nimeksikään poikamme synnyttyä ja näytti ettei edes pitänyt mitään taukoa polttamisen-->imetyksen välillä. Pojalla oli myös ilma- ja mahavaivoja.
Hermot meni ja sanoin että pojan imetys loppuu nyt, sillä eihän hänen tarvitse saada sitä kaikkea paskaa äidinmaidosta, siihen loppui vaivat kun siirryttiin korvikkeeseen.
Poika on kasonnut hyvin ja hyvin on voitu mutta tää puolison tupakointi... voi v****u että ottaa päähän. Monet riidat on asiasta käyty ja tullaan käymään. Huvittavaa on myös se että tupakointi otetaan puolison perheen puolella "positiivisesti"... mm. hänen äitinsä tarjosi monesti tupakkaa ja he kävivät yhdessä tupakalla vaikka oli raskaana ja samaa tapahtuu edelleen.
Yritin hakea täältä vastaavaa tietoa muilta mutta tuntuu että tämä asia on jonkin sortin tabu äitien kohdalla... siitä ei vaan hiiskuta. Tiedän että äitien tupakointi on yleistä nykyisin koska tiedän ainakin täällä tuppukylässä monia tupakoivia äitejä.
Tai sitten se on vain ok-juttu ja minä vouhotan asiasta liikaa. Pitäisikö asian antaa vain olla?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Anna naisen päättää itse mitä tekee,hän on aikuinen ja kantaa sitten itse vastuun omista päätöksistään.
Aina ovat äidit polttaneet jos mietit omaa lapsuuttasi niin silloinhan oli tapana polttaa sisällä ja ihan terveitä aikuisia meistäkin on tullu. Tupakointi ei ole kenellekään hyvästä mutta onko sekään hyvä lapselle että äiti stressaantunut kun ei saa polttaa ja se sitten heijastuu lapseen?
Oletko yrittänyt puhua hänelle rauhallisesti asiasta vai vaan karusi ilmaisuut mielipiteesi?
Hienoa että välität lapsestasi mutta se ei tee vaimostasi yhtään huonompaa äitiä että hän polttaa joten älä ainakaan lähde syyllistys asenteella liikenteeseen. Monestihan jopa neuvolassa neuvotaan että on sikiölle parempi ratkaisu että äiti vähentää tupakointia kuin lopettaisi kokonaan mikäli lopettaminen on äidille hankalaa.
Kaikille lopettaminen ei ole helppoa,nikotiiniriippuvuus onkuin mikä tahansa riippuvuus ei siitä noin vaan pääse eroon vaikka olisikin lapsia tai raskaana ja ei-tupakoivien on aina vaikea tuota ymmärtää ettei se lopettaminen kaikille helppoa ole.
Toivon teille kaikkea hyvää ja että saatte ongelmat ratkottua mutta yritä sinä ainakin lähestyä vaimoasi tuossa asiassa niin että hän näkisi lopettamisen positiivisena asiana eikä niin että hoet niitä negatiivisia puolia tuosta tupakoinnista!
Mitä sinä vielä asiasta vaahtoat, jos kerran lapsi on jo syntynyt ja vaimosi ei enää imetäkään.
Tiedätkös sinun juttusi saavat vain aikaan sen, että hän ei lopeta vaikka se olisi hänen mielessäänkin.
Minä itse aikoinaan lopetin tupakoinnin, kun tulin raskaaksi, en vain pystynyt polttamaan, se oli helppoa. Mieheni sen sijaan jatkoi.. Kyllästyin kyselemään tupakoinnin lopettamisesta ja sitten kävi niin, että kerran kodinkonekaupassa hän ihastui yksiin stereoihin. Sanoin siinä puoliksi leikilläni vaan, että voithan sinä ostaa jos lopetat savuttamisen. Muutaman viikon päästä ihmettelin, että miten hän ei käy enää ulkona iltaisin tupakalla.. Hän oli lopettanut, ilman sen kummempia puheita ja se lopetus on pitänyt.
Tupakoinnin lopettaminen ei niin helppoa ole, siinä ympäristön painostus on vain pahasta. Hän kyllä lopettaa tupakointinsa, kun aika on. Siihen asti pidä suusi kiinni. Kai hän kuitenkin ulkona polttelee tai ainakin poissa asuintiloista. Se on tietenkin oikeutesi, edellyttää sitä.
Mun äiti poltti raskaana ollessaan ja passiivisesti tupakoin koko lapsuuden kun isä veti röökiä mm. autossa ja kotona sisällä. Suoraan sanottuna v*tuttaa nyt tuoreena äitinä se, että omat vanhempani on altistaneet mut aikoinaan nikotiinille. En tekis sitä omalle lapselle ikinä! Lapsen elimistö on niin puhdas. Kellään ei ole oikeutta laittaa toisen verenkiertoon myrkkyjä. Olisin varmasti saanut vauvana joka päivä uuden vaatteen tai lelun sillä rahasummalla minkä isä veti keuhkoihinsa. Että ootappa vaan kun lapsi kasvaa ja kuulee, että mamma on polttanut raskaus- ja imetysaikana. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää! Topicin aloittaja on hyväsydäminen ja oikealla asialla. Todennäköisesti ainoa aikuinen koko perheessä.
saanu kyllä aika mielenkiintoisia vastauksia... Tässä se taas nähään, äiti on hyvä äiti, vaikka polttaiskin raskaana ollessaan ja isän jokapäiväinen yhden-kahden kaljan käyttö johtaa väistämättä eroon ja huonoon isyyteen. Kukaan ei silloin voivottele, että älä nalkuta isälle juomisesta, anna sen juoda jos se auttaa stressiin. Tekopyhää sanon minä.
Kyllä se niin on, että jos haluaa lapsen, eikä edes raskaana ollessaan tai imettäessään pysty luopumaan tupakoinnista, niin kannattaa sitä lapsen hankkimista siirtää siihen, että pystyy lopettamaan. Ei ole kyse pelkästään äidin omasta asiasta, kyllä se koko ajan vaikuttaa siihen sikiöönkin siellä äidin vatsassa. Musta on melko vastenmielistä, että juuri syntynyt lapsi, on riippuvainen nikotiinista..
Se tietysti, että äiti polttaa raskauden ja mahdollisen imetyksen jälkeen on mielestäni tosiaan äidin oma asia, kunhan se ei ole pois lapselta ja tupakointi tapahtuu ulkona.
Tuo aikaisemman vastaajan sanoma
"Aina ovat äidit polttaneet jos mietit omaa lapsuuttasi niin silloinhan oli tapana polttaa sisällä ja ihan terveitä aikuisia meistäkin on tullu." on aika älyttömän typerästi sanottu, ei todellakaan kaikista jotka ovat joutuneet passiivisen tupakoinnin "uhreiksi" ole tullut terveitä aikuista. Todella typerä ja lapsellinen kommentti.
Terveisin: itsekin 12 vuotta tupakoinut, mutta jo raskautta suunnitellessaan lopettanut.
Joten tiedän kyllä, että lopettaminen ei ole helppoa, mutta joku vastuu naisillakin.
Varsinkin äideillä on vaan tapana tulkita oikea elämä sellaiseksi kuin hän sen haluaisi. Jos yrittää joskus täällä juuri miehiä puolustaa, tulee kyllä lunta tupaan aika tavalla. Ja minä olen äiti, vaikka väärällä palstalla. Olen äiti, jolla on omat vikansa, enkä odota puolisoltakaan täydellisyyttä.
kanssasi aivan samaa mieltä. Ei äiti saa polttaa. Ei raskaana, ei imettäessä eikä mielellään koskaan. Ei mieskään saa juopotella päivät pitkät, mutta ennemmin pari kalja illassa kuin jatkuvasti tupakalla. Tupakointi ei ole kenenkään oma asia. Se on toisten pahoinpitelyä (erityisesti raskaana olevilla).
Minä poltin kuin korsteeni enne raskaaksi tuloani mutta heti kun arvelin olevani raskaana lopetin kuin seinään. en olisi kestänyt syyllisyyttä jos lapsi olisi minun pahan tapani vuoksi ollut sairas.
Ystäväni poltti raskausaikana ja lapsella on astma ja allergioita joihin tupakka on ainakin osasyyllinen, lapsi joutuu käyttämään astamalääkkeitä ehkä jopa lopun ikänsä tämän takia.
Nykään poltan vain yksin ollessani eli tosi harvoin, harvemmin kuin kerran kuussa. En halua lasteni näkevän äitiään rööki suussa ihan samoin kun en halua heidän näkevän vanhempiaan humalassa.
mieltä! Miten joku voi olla niin typerän itsekäs, että pahoinpitelee syntymätöntä lastaan tupakalla raskausaikana? Eikö mikään liiku päässä, kun oma lapsi potkii kohdussa ja silti on "pakko" päästä röökille? Huhhuh! Ja tuollaista vielä puolustellaan.
Ei ole sellaista tupakkapaikkaa, etteikö savu ja myrkyt kulkeutuisi muiden hengitysilmaan. Tupakointi on laillista terrorismia muiden terveyden kustannuksella!
Alkuperäinen on ihan oikeassa vaatiessaan äidin tupakoinnin lopettamista!
Raskauden mahdollisuuden selvitessä lopetin kuin seinään, nykyjään (mukulat jo taaperoita) käyn joskus illalla pihalla yhdellä tupakalla lasten mentyä nukkumaan. Lopetin pariksi viikoksi tuossa hetken aikaa sitten ihan varmistaakseni että ei ole riippuvuutta :D se toimii vähän niinkuin "omana aikana" äidille, paussina jolloin eit arvitse katsella kämppää ja tekemättömiä töitä, vaan voi tuijottaa seinää, puhaltaa savua ja olla hiljaa, rauhassa, yksin.
Aloittajalle sanon; jatka nalkuttamista. Jokainen rööki joka jää vetämättä on lapselle parempi. Vaikka imettäisikään ei enää, savua kulkeutuu vaatteissa, hiuksissa ja iholla lapsen iholle, ruokaan ja ympäristöön. Ei hyvä.
***
Lopettaa jos lopettaa,mutta sen päätöksen on lähdettävä tupakoitsijasta itsestään. Ilman omaa motivaatiota lakko/lopettaminen ei onnistu.
Onkohan vaimolla nyt jotain ylimääräistä stressiä/huolta,jos noin paljon polttaa ja yölläkin pitää nousta tupakalle. Siitä minä nyt enemmänkin olisin huolissani. Onko masentunut? Onko epävarma äitiydestään? Se kun on usein niin,että kun on murheita ja huolia,niin poletaan enemmän. Se jotenkin rauhoittaa. Eli jospa kyselisit vaimokullan vointia ihan ensiksi:)
Äitiys voi olla suunnattoman suuri elämänmuutos,vaikka sitä kuinka yrittää ennakolta kuvitella ja luulee olevansa muutokseen valmis.
En usko et hän ikinä lopettaa, jos yrität pakottaa tai nalkutat asiasta. Minä en lopettanut kun poikaystävä huus ja riehu jne. Lopetin suhteen, koska olen aikuinen ihminen ja jos polttamisen lopetan niin itseni takia, enkä kenenkään muun. Jos tupakointi noin vaivaa, niin miksi aloit seurustelemaan tupakoivan ihmisen kanssa?
Se on totta, että raskauden aika ei missään nimes saisi polttaa! Siis munkin mielipide, itse pystyin kans lopettamaan (aika helpostikin, kun ajattelin tulevaa lastani) ja imetin 7kk, mutta sen jälkeen taas aloin jostain syystä polttaa!
Nykyään poltan n.1-5 tupakkaa päivässä. Jos ollenkaan. Se on just se et voi mennä parvekkeelle itekseen vähäks aikaa rauhottumaan esim. ennen kun aletaan tappelee tarhaan lähdön kanssa tai iltapesun tms. Ja töissä tulee poltettua...
Itsekin mietin samaa, miksi aloin seurustella hänen kanssaan. Kai se oli silkkaa tyhmyyttä. Polttavat äidit ovat tyhmää kansaa, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Nalkuttaminen on turhaa, sen olen huomannut, se vain pahentaa ahdinkoamme pojan kanssa. Kai sitä vain on pidettävä turpansa kiinni ja tyytyä tähän. Mitähän paheita sitä itse keksisi... pitäisikö sitä alkaa sitten vaikka ryyppäämään! Ja sinä "jos lopetan niin lopetan vain itseni takia" HALOOOOO!!! Sulle ei näköjään merkitse yhtään mikään mitään!
Jos sinulla edes on lapsia, mitä kommentistasi päätellen et omista.
olet lopettamassa vain itsesi takia. Hyvää loppuelämää ja olkoon lapsesi terveitä. OMAHYVÄINEN PASKA!!!
Lopetin aikanaan tupakoinnin siitä syystä, että mies niin toivoi.
Ja olen tuosta päätöksestä todella tyytyväinen, säästyy rahaa ja terveyttä. Lisäksi tupakointi on lapselle tosi huonoa esimerkkiä.
Ja kaikenlisäksi vielä erittäin typerän näköistä.
Kaikkeni rumimman näköistä, jos tupakoi lastenvaunuja/ - rattaita työntäessään, saati lapsi kyydissä autossa! Mitä sitäkin joskus valitettavasti näkee.
juuri sen takia, että jos joskus tulen raskaaksi niin ei tarvi sitten alkaa lakkoileen. Olin ollut noin viis vuotta ilman tupakkaa kun vasta aloin odottamaan. Olen nyt ollut 12v. ilman ja hyvä näin. Mieheni polttaa, mutta meillä on selvät säännöt, ettei muut joudu sauhuttelusta kärsimään. Ulkona poltetaan, kerää itse tumppinsa, polttaa vain omassa autossaan eikä vahingossakaan mun jos on sillä liikkeellä. Eikä omassaankaan jos joku lapsista on mukana. Aikoinaan ajoin sen myös ravintolassa toiseen pöytään sauhuttelemaan:)Onneksi ei saa enää sielläkään sisällä polttaa. Ja yksi tärkeimmistä: Minä en kuuntele mutinoita jos en ole muistanut kaupasta askia tuoda! Hakekoon itse tai olkoon polttamati:)
Mutta tsemppiä kaikille jotka yrittävät lopettaa, vaikeaa on..
olet tämän naisen kanssa yhdessä ja hankit vielä lapsenkin??? Tuskin hän nyt vasta ihan just on alkanut tupakoimaan. Kuinka kauan meinaat jaksaa vainota häntä?....20 vuottako vai mahdollisesti 40 vuotta.
Mitäs jos vaihtaisit taktiikkaa..luultavasti siitä olis parhaat tulokset. Mut mieti nyt vielä mikä oikeasti mättää teidän suhteessa, se tupakka on vain sinulle niin helvetin hyvä syyllistämisen kohde. Sun vaimollasi ei ole mitään mahdollisuuksia puolustautua. Sinun tarkoituksesihan on tietysti oikea.
huolehtivan isän kimppuun vaikka äiti tekee väärin! Voi meitä/teitä naisia... Miehissäkin on ihmisiä! :o)
Kyllä on äiti pojalla... :( Tietääköhän äiti, että tupakointi raskausaikana on yksi syy miesten hedelmättömyyteen? Jos poika ei kykene vanhempana saamaan omia lapsia, luulis äidin siinä vaiheessa vähän miettivän tekosiaan. Itse polttelin satunnaisesti ennen raskautta, lopetin senkin ennen raskautta. Ei ois tullut mieleenkään myrkyttää vauvaa... :( Poltteleeko äiti niin, että vauva joutuu hengittelemään savua? Eikö mitkään faktojen pöytään laitot tosiaan auta? Voisitko pyytää esim. neuvolan tätiä tai lääkäriä juttelemaan äidin kanssa? On kyllä surullista miten voi äiti olla noin välinpitämätön omaa lastaan kohtaan... :(
Mun äiti poltti raskaana ollessaan ja passiivisesti tupakoin koko lapsuuden kun isä veti röökiä mm. autossa ja kotona sisällä. Suoraan sanottuna v*tuttaa nyt tuoreena äitinä se, että omat vanhempani on altistaneet mut aikoinaan nikotiinille. En tekis sitä omalle lapselle ikinä! Lapsen elimistö on niin puhdas. Kellään ei ole oikeutta laittaa toisen verenkiertoon myrkkyjä. Olisin varmasti saanut vauvana joka päivä uuden vaatteen tai lelun sillä rahasummalla minkä isä veti keuhkoihinsa. Että ootappa vaan kun lapsi kasvaa ja kuulee, että mamma on polttanut raskaus- ja imetysaikana. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää! Topicin aloittaja on hyväsydäminen ja oikealla asialla. Todennäköisesti ainoa aikuinen koko perheessä.
mutta ihmettelen suuresti miten nainen voi tupakoida raskaana ollessaan.Itse tupakoin ennen lapsia askin päivässä ja kun raskaustesti oli ekaa kertaa positiivisena pöydällä,niin tupakat lensi roskiin.Olin jo miehelleni sanonut etten varmaankaan pysty tupakointia lopettamaan vaikka raskaaksi tulisinkin.Mutta toisin kävi.Sen jälkeen en ole tupakkaan koskenut.Äiti tupakoikoon kun on ns.normaalitilassa,mutta raskaana ja imettäessä olis voitava hillitä itsensä.Laitetaan äitikin pieneen huonosti ilmastoituun savuiseen koppiin ja katotaan miten hyvin hän siellä pystyy elää.Tai annetaan hänellekin maitoa joka maistuu pahalta.Että voi ihmiset olla itsekkäitä!!Jos raskaus ei naiselle ole tarpeeksi suuri motivaatio parantaa oman ja vauvan elämänlaatua, niin mikä on?!?
Itse olin tupakoinut 7 vuotta ennen kuin tulin raskaaksi.Siitä asti kun aloitin polttamisen niin päätin että jos raskaaksi tulen tupakointi loppuu siihen!Niin myös kävi!Ja yllätttävän helposti=)En olisi ikinä edes uskonut että se kävi näin helposti.Avomieheni sauhuttelee mutta edes se ei minua haittaa.välillä epäilen että voiko elämä ilman tupakkaa olla näin helppoa?Toivottvasti tupakan himo ei iske myöskään myöhemmin.Nyt olen ollut kuukauden ilman.Ennen kun tupakoin niin poltin n.10-15 tupakkaa päivässä.Uuden vuoden jälkeen päätin vähentää ja lopetin aamusauhuttelun(töissä en ole koskaan polttanut).Poltin iltasin vain 3-5 tupakkaa.Siitä määrästä oli helppo päästä eroon!Täytyy sanoa että minun kohdalla taisi toimia tuo vähentäminen ja sitten lopetus.Toisilla taas voi toimia parhaiten se selvä lopettaminen...
lopettaa tupakoinnin kokonaan kun tulin raskaaksi. Olin koko raskausajan tupakoimatta enkä ole aloittanut sen jälkeenkään sitä uudestaan. Miehenikään ei polta niin on helpompi pysyä erossa tupakasta vaikka kavereista osa polttaa ja oma äitinikin.
vaimoni poltti ennen lapsen syntymää. Raskauden ajaksi lopetti. Itse lopetin. Lapsen synnyttyä hän aloitti uudelleen. Huomenna kerron vaimolleni seuraavaa: askel 1: olen huolissani vaimoni tupakoinnista. toivon, että hän lopettaa. jos niin ei käy, siirrytään vaiheeseen 2. Vaihe 2 on ero. En kerro asiaa hänelle, paitsi jos tarvis. En ala henkien taistoon. Haluan terveen vaimon tai sitten ei mitään. Kaikki nämä huolettomat ja kohteliaat savuajat minua risoo. Se on huumausaine. Samat tupakoijat, useimmat, tuomitsevat huumausaineet ja sytyttävät uuden savukkeen. Se, että huume on kaupassa vapaasti myytävänä, ei tee huumeesta jotain muuta kuin huumetta. Anteeksi vaan narkit, mitta on täynnä. Tekopyhyys ja seli seli riittää jo. Löisin, jos en saisi siitä seuraamuksia.