http://www.heinola.org/~patato/sade.html
LUKU 4
.
.
.
On myös epäraitis ja epäraamatullinen käsitys hengellisestä sodankäynnistä.
Bill Hamon kirjoittaa: Yksi ensimmäisistä kiistoista, joka kehittyi karismaattisessa liikkeessä, oli käsitys demonien suhteesta uskoviin. Kysymys oli, voiko uudestisyntyneen Pyhällä Hengellä kastetun uskovan elämässä olla siinä määrin demonista toimintaa, että demonit pitäisi karkottaa. Kiista kehittyi niiden välillä, jotka opettivat, että jokainen negatiivinen ajatus, teko ja fyysinen ahdistus oli demoni, joka oli karkotettava, ennen kuin uskova voi muuttua tai parantua ja niiden, jotka olettivat, että koska henkilö oli kerran saanut kaikki syntinsä veren alle, niin paholainen ei voisi ylittää veren rajaa. Jälkimmäisessä tapauksessa uskova olisi immuuni kaikelle demonien toiminnalle elämässään tai ruumiissaan. 1970-luvun puolivälissä useimmat karismaatikot olivat kehittäneet demonien suhteen tasapainoisen opin ja käytännön.
Kuten olemme jo nähneet, tämä ajatus demonien ulos ajamisesta uskovista näyttää alkaneen William Branham’ista: Eräs menetelmä, jota Branham käytti, oli ajaa ulos demoni ja ihmeparantuminen tapahtui. Tämä yhteys demonin ulosajamisen ja parantumisen välillä oli melko uusi käsite tuohon aikaan. Frank ja Ida Mae Hammond, kaksi karismaattista riivaajista vapauttajaa, kirjoittivat vuonna 1973 kirjassaan Pigs in the Parlor (Sikoja olohuoneessa): Kuinka voi riivaajahenki asua samassa ruumiissa samaan aikaan kuin Pyhä Henki? Näyttää loogiselta olettaa, että tämä ei voisi olla mahdollista, mutta kaikki logiikka ei pidä paikkaansa ja joskus logiikka perustuu väärälle olettamukselle. Me olemme ottaneet tässä kirjoituksessa kannan, että uskovissa voi asua ja asuukin demoneja … ” Ahkeroikaa …. pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte, sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. (Fil. 2:12,13) Uskovasta sanotaan, että Jumala vaikuttaa “teissä”, mutta pelastus, josta puhutaan ei ole valmis. Se täytyy ”ahkeroida”.
Alkukielen ”pelastusta” tarkoittava sana tässä kappaleessa on soteria. Thayers’in sanakirja antaa alkuperäisenä merkityksenä tälle sanalle ”vapautus vihollisten kiusaamisesta.” Kuva käy selväksi. Jeesus on vapauttanut meidän HENKEMME Saatanan vallasta ja nyt Hän sanoo meille: ”Ahkeroikaa vapautuksenne vihollisten kiusaamisesta, kunnes olette vapauttaneet sekä SIELUN että RUUMIIN.”
Tämä kuulostaa vähintäänkin uudelta tulkinnalta. Mielestäni Bill Hamon’in lausunto oli oikea ja 1970-luvun puolivälissä useimmat karismaattiset olivat kehittäneet tasapainoisemman raamatullisen opin ja käytännön tällä alueella. Useimmat - eivät kuitenkaan kaikki.
Minulla on hyvä ystävä, joka kävi eräässä karismaattisessa seurakunnassa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. He harjoittivat ”vapauttamista” jonkin aikaa ja joitakin vapauttamista harjoittavia saarnamiehiä kutsuttiin puhumaan heidän seurakuntaansa. He toivat mukaan sinkittyjä ämpäreitä, joiden tarkoitus selvisi nopeasti. Saarnan jälkeen tietyistä seurakunnan jäsenistä ajettiin ulos erilaisia demoneja, kuten tupakan, himon, hallitsemisen, riidan, kapinan, … demoneja, demoneja, demoneja. Kun ihmiset ”vapautettiin” demoneistaan, monet oksensivat. Siksi ämpärit!
Frank ja Ida Mae Hammond olivat kirjoittaneet: "Tarvitsevatko kaikki vapauttamista? Minä en ole vielä löytänyt poikkeusta. Kun olemme vaeltaneet tietämättömyydessä ja pimeydessä, vihollinen on menestyksellä hyökännyt meidän jokaisen kimppuun." Ja: "Jumala on nostamassa tänä päivänä mahtavaa armeijaa, joka on tulossa esiin hengellisin asein. Tulokset ovat vaikuttavia! Vapauttamispalvelun kautta tuhannet Jumalan ihmiset vapautetaan riivaajahenkien piinasta."
Kun tutkii Uutta Testamenttia, niin on ilmeistä, että riivaajahenget voivat painostaa uskovia ja usein sitä tekevätkin. On monta tapaa, jolla Saatana voi hyökätä meitä vastaan ulkopuolelta, mutta Uuden Testamentin perusteella on selvää, että riivaajahenget eivät voi vallata meitä - ne eivät voi asua meissä, eivätkä ne voi pakottaa meitä tekemään mitään vastoin tahtoamme! Ei ulko- eikä sisäpuolelta. Ne voivat vaikuttaa, kiusata ja ahdistaa meitä, mutta eivät koskaan hallita meitä. Raamattu sanoo selvästi, että meidät on ”sinetöity Pyhällä Hengellä” ja lupaus kuuluu meille: ”Vastustakaa paholaista ja hän pakenee teistä”.
Larry Thomas kirjoittaa: "Haluan lainata jälleen professori Milley’ä tässä asiassa, koskien sen opetuksen epäraamatullista luonnetta, että kristityt voisivat olla demonien valtaamia." - Huomauttaen, ettei Raamatussa ole yhtään viittausta, että kristityt olisivat demonien valtaamia - hän kirjoittaa: ”Tämän päivän uusi termi on ”demonisoitu (engl, demonized) yhteisenä vastakohtana vanhoille toisistaan eroaville käsitteille: ”painostettu ja vallattu (oppressed and possessed)”.
Jotkut kirjoittajat haluavat nähdä sanat ”vallattu” ja ”painostettu” poistettavan kielestä, jotta jokainen vaikeus tai konflikti paholaisen kanssa tulkittaisiin demonisaatioksi. Asteikon loppupää olisi täydellinen valtaus eli riivaus. Tällä tavoin he ovat asettaneet mallin selittääkseen ne ihmiset, jotka sanovat olevansa kristittyjä, mutta samaan aikaan heissä ilmenee demonista vaikutusta tai hallintaa. Kuitenkaan yksikään Raamatussa esiintyvä ”demonisaatio-” tai demonivaltaustapaus ei sisällä selvästi Kristuksen seuraajaa. Sellaisissa parantumistapauksissa ei yhdenkään henkilön mainita olleen uskova ennen parantumistaan.
Karismaattinen johtaja ja “vapautuksen asiantuntija” Derek Prince kirjoitti vuonna 1998: On kahdenlaisia olosuhteita, jotka voivat kohdata uskovan, jolloin on tarve käsitellä demoneja: 1. Demoneita oli jo hänessä ennen uskoon tuloa. 2. Demoneita tuli häneen uskoon tulon jälkeen.
On toinenkin alue koskien hengellistä sodankäyntiä, jossa Myöhäissadeliike on vaikuttanut Karismaattiseen Uudistukseen ja se on alue, johon viitataan ”alueellisina henkinä”. Tämä on kasvanut ulos Joelin armeijaa eli ilmestyslapsia (MSOG) koskevasta harhaopista. Tästä puolesta lisää myöhemmässä luvussa. Uusi Myöhäissateen erityispiirre, joka nopeasti tuli uudelleen pinnalle Karismaattisessa Liikkeessä, oli ”vanhinten kätten päälle panemisen” korostaminen. Kuten muistamme, tämä oli ensimmäinen suuri huolen aihe helluntaijohtajien keskuudessa koskien Myöhäissateen ”herätystä”.
Bill Hamon kirjoittaa: Kysymys oli, oliko Hengellä täytetyillä saarnamiehillä oikeus ja valta jakaa ja aktivoida hengellisiä lahjoja uskovassa ja voitiinko profeettojen ja muiden saarnamiesten tuomia henkilökohtaisia profetioita käyttää paljastamaan muiden Kristuksen ruumiin jäsenten kutsumus ja palvelutehtävä. Tällä totuuden lisäheilurilla oli ääriasentonsa oikealla ja vasemmalla ennen asettumistaan tasapainoon keskellä. Jotkut Myöhäissateen saarnamiehet valtuuttivat määrätyt apostolit ja profeetat profetoimaan, kun taas toiset antoivat kenen tahansa ja milloin tahansa profetoida kenelle tahansa.
Samalla kun uskon raamatulliseen kätten päälle panemiseen ja sen merkitykseen seurakunnassa, niin minusta on selvää, että Uuden Testamentin mukaan meidän täytyy olla varovaisia tämän palvelutehtävän suhteen. Minä uskon, että tämä on yksi Heprealaiskirjeen 6. luvussa mainituista uskon perusopeista ja on siksi hyvin tärkeä kristillisen seurakunnan oikean toiminnan kannalta, mutta vain silloin, kun sitä harjoitetaan raamatullisesti ja varovaisuudella! Apostoli varoittaa: ”Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana.” (1.Tim. 5:22)
Kätten päälle panemista voidaan raamatullisesti soveltaa henkilöön parantumiseksi (Jaak. 5:14), Pyhän Hengen kasteen tai hengellisten lahjain saamiseksi (1.Tim. 4:14) vain niin kauan, kuin toteamme, että se on todella Pyhä Henki, joka ne jakaa. ”Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.” (1.Kor. 12:11) Tämä palvelutehtävä, kun sitä harjoitetaan raamatullisesti, on kaunis asia ja hyvin rakentava seurakunnalle.
Emme saa kuitenkaan unohtaa Paavalin varoitusta ”olla liian kerkeä ” kätten päälle panemisessa”. Miksi? Koska aivan kuten hengellisiä siunauksia voidaan jakaa tämän palvelutehtävän kautta, niin voi käydä myös päinvastoin. Aivan kuten on olemassa raamatullinen kätten päälle panemisen palvelutehtävä, niin on olemassa myös väärennös. On olemassa vietteleviä henkiä, jotka esiintyvät Pyhänä Henkenä. Niitä myös voidaan ”jakaa” kätten päälle panemisen kautta. Siksi on olemassa suuri vaara, jos annat kenen tahansa laskea kätensä päällesi - tai he sinun kätesi päällensä.
Äskettäin törmäsin seuraavan kaltaiseen tapaukseen: … Eräänä iltana, kun olimme rukouksessa, hän (nainen) kääntyi minuun päin ja sanoi varmana, “Sinä haluat olla profeetta!” Ajattelin itsekseni, että tietysti haluan olla jotakin näyttääkseni, että olin Jumalan hyväksymä …Siispä hän laski kätensä olkapäälleni ja rukoili puolestani, että saisin profetian lahjan. Minä toistin Herralle haluni saada se. Ja silloin alkoi todella tapahtua. Henkien siirto. Kaikki ne uskomattomat asiat, joita näin hänessä, tulivat minulle. En tuntenut (feel) erästä asiaa aluksi, mutta ne olivat siellä. Mutta henget, jotka tulivat, eivät olleet Jumalasta ollenkaan. Ne olivat Saatanasta, henkiä lähetetty väärentämään aitoja Pyhän Hengen lahjoja ja pettämään seurakuntaa. Ja minä olin täysin tietämätön siitä … Siitä lähtien asiat alkoivat muuttua. Aloin kuulla ääniä, ajatuksia mielessäni, muita kuin minun ”Jeesukseni”. Oli pilkkaava ääni, seksuaalisesti perverssi ääni, toinen uhkaili minua ja matki tuntemieni ihmisten ääniä. Luulin, että Saatana ja hänen armeijansa hyökkäsivät minua vastaan, koska ”Herra” oli armoittanut minut erikoistehtävään … Minä huusin Jeesusta, Auta minua!, Auta minua!, Auta minua! Mitä tämä on? Minä tarvitsen apua, Jeesus! Ja ensimmäisen kerran todellinen Herra, todellinen Jeesus puhui minulle ja sanoi, ”Minä tarjoan sinulle vain totuuden.” Käsittämättä Hänen tarkoitustaan, toistin sanoja.” ”Sinä tarjoat minulle vain totuuden? Totuuden? Mikä on totuus? Sitten tuli vastaus. Sanaton ymmärtäminen vangitsi sisäisen olemukseni ja lopulta minä tiesin, mikä oli totuus. Se henki, jota olin kuunnellut viimeiset yhdeksän kuukautta, ei ollutkaan Jeesus, ei lainkaan minun Herrani, vaan tosiasiassa demoni … Ylistys Jumalalle, Jeesus torjui Saatanan petoksen nopeasti totuuden yksinkertaisuudella … Demonit tuntevat Raamatun ja osaavat käyttää sitä tarkoituksiinsa. Monet huolettomat uskovat manipuloidaan ja demonisoidaan tällä tavalla. Heidät ohjataan hienovaraisesti johtamaan toisia harhaan valtavilla hengellisillä tunteilla ja manifestaatioilla ja he uskovat, että Raamattu toteutuu heidän silmiensä edessä. Minun sydämeni huutaa paimenille, että vakavasti suojelisitte laumojanne näiltä vaaroilta ja etsisitte niiden neuvoja, jotka voivat auttaa. Minä olen nähnyt aitoja lahjoja toiminnassa, mutta olen nähnyt ja kuullut vielä paljon enemmän sellaista, joka on epäilyttävää. Tasapaino säilyä uskollisena taloudenhoitajana löytyy kutsussa olla raitis ja valpas. Hänen Henkensä lahjat ovat todellisia ja ne alistuvat nöyrästi perusteellisen tutkimuksen valolle.
Tämä nuori nainen avasi itsensä demoniselle painostukselle (ei valtaukselle), koska hän epäviisaasti salli jonkun laskea kädet päällensä - jonkun, joka itse oli demonisen painostuksen alla. Meidän pitäisi aina olla äärimmäisen varovaisia tällä kätten päälle panemisen alueella. Jos emme ole, voimme helposti löytää itsemme samanlaisen demonisen painostuksen alta kuin tämä nainen. Henkilökohtaisesti epäilen enemmän kuin vain vähän tätä ”voitelua”, jota voidaan siirtää eteenpäin kätten päälle panemisen kautta. Pyhä Henki ”jakaa kullekin, niin kuin Hän tahtoo.” Hän ei välttämättä tarvitse meitä tai kätten päälle panemisen palvelutehtävää jakaakseen hengellisiä lahjoja kansalleen.
Ern Hawtin kirjoittaa jälleen herätyksen alkamispäivästä: Voitelu syveni ja Jumalan pelko oli jokaisen päällä. Herra puhui yhdelle veljistä, "Mene ja laske kädet erään oppilaan päälle ja rukoile hänen puolestaan." ... Hän totteli ja meni ja ilmestys annettiin koskien oppilaan elämää ja tulevaa palvelutehtävää.
Yksilöille profetoimisesta on tullut yleinen käytäntö karismaattisten keskuudessa. Bill Hamon kirjoittaa: Seurakunnan käytäntö kautta historiansa on aina ollut laskea kädet erikoiseen tehtävään vihittävän henkilön pään päälle, mutta tämä oppi oli alennettu tyhjäksi rituaaliksi pimeinä aikoina ... Vuoden 1948 kätten päälle panemisen ennallistamisessa monet Vanhan ja Uuden Testamentin paikat valaistiin sanan palvelijoille. Pyhä Henki paljasti sen todellisuuden ja voiman, joka sisältyy tähän oppiin ... Ei voitu jakaa ainoastaan parantamista, vapauttamista ja Pyhää Henkeä, vaan kätten päälle panemisen kautta voitiin antaa Pyhän Hengen lahjoja ja henkilön kutsu ja palvelutehtävä voitiin paljastaa.
Vaikka en halua väittää, ettei Jumala koskaan käyttäisi kätten päälle panemista paljastamaan "henkilön kutsu ja palvelutehtävä", niin tämä lausunto täytyy olla vahvistettu. Minä uskon, että Pyhä Henki käyttää tätä palvelutehtävää, ei paljastamaan kutsua yksilölle, vaan yksinkertaisesti vahvistamaan kutsun, jonka Jumala on jo paljastanut hänelle. Kuten Bill Rudge osoittaa: Selostusta Agabuksen profetiasta, että Paavali sidottaisiin Jerusalemissa, on usein käytetty epätarkasti oikeuttamaan johdatus henkilökohtaisen profetian kautta.
Tämän selostuksen tarkastelu Raamatun tekstiyhteydessä johtaa kuitenkin erilaiseen johtopäätökseen. Ensiksikin huomaamme, että ennen kuin Agabus profetoi, Paavali jo tiesi Pyhän Hengen kautta, että kahleet ja ahdistukset odottivat häntä. Apt. 20:22-23 sanotaan: ”Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.” Apt. 21:4 toistaa tämän: ”Ja tavattuamme opetuslapset me viivyimme siellä seitsemän päivää. Ja Hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia menemästä Jerusalemiin.” Hengen kautta he kehottivat Paavalia olemaan menemättä Jerusalemiin.” Sitten Agabus vahvistaa: ”Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus. Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'." Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin. Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden." Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto". (Apt. 21:10-14)
Profeetta Agabus kertoi Paavalille vain, mitä tulisi tapahtumaan. Oli Paavalin asia päättää, mitä hän tekisi. Meidän on pidettävä mielessämme tämä raamatullinen tasapaino.
Valitettavasti niin monille seurakunnassa tämä käytäntö on saavuttanut sellaisen väärinkäytön asteen, että siitä on tullut eräänlaista ”kristillistettyä ennustamista.” Lainataksemme Bill Rudge’a jälleen: Olen tutkinut monia meedioita ja ennustajia ja näyttäisi, ettei ole mitään oleellista eroa, kun vertaa heidän ennustamismenetelmäänsä ja sen tarkkuutta monien ns. Jumalan profeettojen ennustuksiin tänä päivänä. Ainoa ero näyttää olevan, että oletettu profeetta usein käyttää sanoja ”näin sanoo Herra” … Eräs pastori, joka tunnetaan myös apostolina, ilmoitti seurakunnassaan, että eräs naisprofeetta oli tulossa seuraavalla viikolla ja siksi kutsui jokaista varmasti tulemaan uudelleen saamaan henkilökohtaisen profetiansa. He voisivat yhtä hyvin maksaa kymmenen dollaria mennä paikalliselle meediolle tai ennustajalle…
Raamatun profeetat eivät profetoineet pyynnöstä vaan silloin, kun Herran Sana tuli heille. Jeremia 42:7 sanoo: ”Kymmenen päivän kuluttua tuli Herran sana Jeremialle.” Profetian lahjaa käyttävän ihmisen kuvittelut eivät määränneet myöskään Uuden Testamentin profetiaa, vaan se minkä ”Henki puhuttavaksi antoi”… Näin seuraavan mainoksen kristillisessä lehdessä: ”Henkilökohtaista profetiaa varten lähetä nimesi, osoitteesi ja rakkauden uhrilahjasi.” Tämä muistuttaa ennustamista (engl. fortune telling) paljon enemmän kuin mitään profetian muotoa Raamatussa… Vaikka useimmat kieltävät sen, niin surullinen tosiasia on, että monet asettavat saamansa henkilökohtaiset profetiat Jumalan Sanan yläpuolelle. Heitä kehotetaan ostamaan kasettikopio henkilökohtaisista profetioistaan ja kirjoittamaan ne ja mietiskelemään niitä ja lukemaan tai kuuntelemaan niitä monta kertaa…
Raamattu julistaa koskien aitoa profetiaa seurakunnassa: ”Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion, hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.” (1.Kor. 14:24,25)
Minä haastan sinut! Älä hyväksy aitona profetiaa tai ilmestystä keneltäkään, ellei se ole täydellisessä sopusoinnussa Jumalan Sanan kanssa, ellei se ole 100% tarkka, ellei se vahvista, mitä Hänen Henkensä on jo puhunut sinun sydämellesi ja ellei se todella korota Raamatun Jeesusta ja vedä sinua lähemmäksi Häntä.
LUKU 4
.
.
.
On myös epäraitis ja epäraamatullinen käsitys hengellisestä sodankäynnistä.
Bill Hamon kirjoittaa: Yksi ensimmäisistä kiistoista, joka kehittyi karismaattisessa liikkeessä, oli käsitys demonien suhteesta uskoviin. Kysymys oli, voiko uudestisyntyneen Pyhällä Hengellä kastetun uskovan elämässä olla siinä määrin demonista toimintaa, että demonit pitäisi karkottaa. Kiista kehittyi niiden välillä, jotka opettivat, että jokainen negatiivinen ajatus, teko ja fyysinen ahdistus oli demoni, joka oli karkotettava, ennen kuin uskova voi muuttua tai parantua ja niiden, jotka olettivat, että koska henkilö oli kerran saanut kaikki syntinsä veren alle, niin paholainen ei voisi ylittää veren rajaa. Jälkimmäisessä tapauksessa uskova olisi immuuni kaikelle demonien toiminnalle elämässään tai ruumiissaan. 1970-luvun puolivälissä useimmat karismaatikot olivat kehittäneet demonien suhteen tasapainoisen opin ja käytännön.
Kuten olemme jo nähneet, tämä ajatus demonien ulos ajamisesta uskovista näyttää alkaneen William Branham’ista: Eräs menetelmä, jota Branham käytti, oli ajaa ulos demoni ja ihmeparantuminen tapahtui. Tämä yhteys demonin ulosajamisen ja parantumisen välillä oli melko uusi käsite tuohon aikaan. Frank ja Ida Mae Hammond, kaksi karismaattista riivaajista vapauttajaa, kirjoittivat vuonna 1973 kirjassaan Pigs in the Parlor (Sikoja olohuoneessa): Kuinka voi riivaajahenki asua samassa ruumiissa samaan aikaan kuin Pyhä Henki? Näyttää loogiselta olettaa, että tämä ei voisi olla mahdollista, mutta kaikki logiikka ei pidä paikkaansa ja joskus logiikka perustuu väärälle olettamukselle. Me olemme ottaneet tässä kirjoituksessa kannan, että uskovissa voi asua ja asuukin demoneja … ” Ahkeroikaa …. pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte, sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. (Fil. 2:12,13) Uskovasta sanotaan, että Jumala vaikuttaa “teissä”, mutta pelastus, josta puhutaan ei ole valmis. Se täytyy ”ahkeroida”.
Alkukielen ”pelastusta” tarkoittava sana tässä kappaleessa on soteria. Thayers’in sanakirja antaa alkuperäisenä merkityksenä tälle sanalle ”vapautus vihollisten kiusaamisesta.” Kuva käy selväksi. Jeesus on vapauttanut meidän HENKEMME Saatanan vallasta ja nyt Hän sanoo meille: ”Ahkeroikaa vapautuksenne vihollisten kiusaamisesta, kunnes olette vapauttaneet sekä SIELUN että RUUMIIN.”
Tämä kuulostaa vähintäänkin uudelta tulkinnalta. Mielestäni Bill Hamon’in lausunto oli oikea ja 1970-luvun puolivälissä useimmat karismaattiset olivat kehittäneet tasapainoisemman raamatullisen opin ja käytännön tällä alueella. Useimmat - eivät kuitenkaan kaikki.
Minulla on hyvä ystävä, joka kävi eräässä karismaattisessa seurakunnassa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. He harjoittivat ”vapauttamista” jonkin aikaa ja joitakin vapauttamista harjoittavia saarnamiehiä kutsuttiin puhumaan heidän seurakuntaansa. He toivat mukaan sinkittyjä ämpäreitä, joiden tarkoitus selvisi nopeasti. Saarnan jälkeen tietyistä seurakunnan jäsenistä ajettiin ulos erilaisia demoneja, kuten tupakan, himon, hallitsemisen, riidan, kapinan, … demoneja, demoneja, demoneja. Kun ihmiset ”vapautettiin” demoneistaan, monet oksensivat. Siksi ämpärit!
Frank ja Ida Mae Hammond olivat kirjoittaneet: "Tarvitsevatko kaikki vapauttamista? Minä en ole vielä löytänyt poikkeusta. Kun olemme vaeltaneet tietämättömyydessä ja pimeydessä, vihollinen on menestyksellä hyökännyt meidän jokaisen kimppuun." Ja: "Jumala on nostamassa tänä päivänä mahtavaa armeijaa, joka on tulossa esiin hengellisin asein. Tulokset ovat vaikuttavia! Vapauttamispalvelun kautta tuhannet Jumalan ihmiset vapautetaan riivaajahenkien piinasta."
Kun tutkii Uutta Testamenttia, niin on ilmeistä, että riivaajahenget voivat painostaa uskovia ja usein sitä tekevätkin. On monta tapaa, jolla Saatana voi hyökätä meitä vastaan ulkopuolelta, mutta Uuden Testamentin perusteella on selvää, että riivaajahenget eivät voi vallata meitä - ne eivät voi asua meissä, eivätkä ne voi pakottaa meitä tekemään mitään vastoin tahtoamme! Ei ulko- eikä sisäpuolelta. Ne voivat vaikuttaa, kiusata ja ahdistaa meitä, mutta eivät koskaan hallita meitä. Raamattu sanoo selvästi, että meidät on ”sinetöity Pyhällä Hengellä” ja lupaus kuuluu meille: ”Vastustakaa paholaista ja hän pakenee teistä”.
Larry Thomas kirjoittaa: "Haluan lainata jälleen professori Milley’ä tässä asiassa, koskien sen opetuksen epäraamatullista luonnetta, että kristityt voisivat olla demonien valtaamia." - Huomauttaen, ettei Raamatussa ole yhtään viittausta, että kristityt olisivat demonien valtaamia - hän kirjoittaa: ”Tämän päivän uusi termi on ”demonisoitu (engl, demonized) yhteisenä vastakohtana vanhoille toisistaan eroaville käsitteille: ”painostettu ja vallattu (oppressed and possessed)”.
Jotkut kirjoittajat haluavat nähdä sanat ”vallattu” ja ”painostettu” poistettavan kielestä, jotta jokainen vaikeus tai konflikti paholaisen kanssa tulkittaisiin demonisaatioksi. Asteikon loppupää olisi täydellinen valtaus eli riivaus. Tällä tavoin he ovat asettaneet mallin selittääkseen ne ihmiset, jotka sanovat olevansa kristittyjä, mutta samaan aikaan heissä ilmenee demonista vaikutusta tai hallintaa. Kuitenkaan yksikään Raamatussa esiintyvä ”demonisaatio-” tai demonivaltaustapaus ei sisällä selvästi Kristuksen seuraajaa. Sellaisissa parantumistapauksissa ei yhdenkään henkilön mainita olleen uskova ennen parantumistaan.
Karismaattinen johtaja ja “vapautuksen asiantuntija” Derek Prince kirjoitti vuonna 1998: On kahdenlaisia olosuhteita, jotka voivat kohdata uskovan, jolloin on tarve käsitellä demoneja: 1. Demoneita oli jo hänessä ennen uskoon tuloa. 2. Demoneita tuli häneen uskoon tulon jälkeen.
On toinenkin alue koskien hengellistä sodankäyntiä, jossa Myöhäissadeliike on vaikuttanut Karismaattiseen Uudistukseen ja se on alue, johon viitataan ”alueellisina henkinä”. Tämä on kasvanut ulos Joelin armeijaa eli ilmestyslapsia (MSOG) koskevasta harhaopista. Tästä puolesta lisää myöhemmässä luvussa. Uusi Myöhäissateen erityispiirre, joka nopeasti tuli uudelleen pinnalle Karismaattisessa Liikkeessä, oli ”vanhinten kätten päälle panemisen” korostaminen. Kuten muistamme, tämä oli ensimmäinen suuri huolen aihe helluntaijohtajien keskuudessa koskien Myöhäissateen ”herätystä”.
Bill Hamon kirjoittaa: Kysymys oli, oliko Hengellä täytetyillä saarnamiehillä oikeus ja valta jakaa ja aktivoida hengellisiä lahjoja uskovassa ja voitiinko profeettojen ja muiden saarnamiesten tuomia henkilökohtaisia profetioita käyttää paljastamaan muiden Kristuksen ruumiin jäsenten kutsumus ja palvelutehtävä. Tällä totuuden lisäheilurilla oli ääriasentonsa oikealla ja vasemmalla ennen asettumistaan tasapainoon keskellä. Jotkut Myöhäissateen saarnamiehet valtuuttivat määrätyt apostolit ja profeetat profetoimaan, kun taas toiset antoivat kenen tahansa ja milloin tahansa profetoida kenelle tahansa.
Samalla kun uskon raamatulliseen kätten päälle panemiseen ja sen merkitykseen seurakunnassa, niin minusta on selvää, että Uuden Testamentin mukaan meidän täytyy olla varovaisia tämän palvelutehtävän suhteen. Minä uskon, että tämä on yksi Heprealaiskirjeen 6. luvussa mainituista uskon perusopeista ja on siksi hyvin tärkeä kristillisen seurakunnan oikean toiminnan kannalta, mutta vain silloin, kun sitä harjoitetaan raamatullisesti ja varovaisuudella! Apostoli varoittaa: ”Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana.” (1.Tim. 5:22)
Kätten päälle panemista voidaan raamatullisesti soveltaa henkilöön parantumiseksi (Jaak. 5:14), Pyhän Hengen kasteen tai hengellisten lahjain saamiseksi (1.Tim. 4:14) vain niin kauan, kuin toteamme, että se on todella Pyhä Henki, joka ne jakaa. ”Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.” (1.Kor. 12:11) Tämä palvelutehtävä, kun sitä harjoitetaan raamatullisesti, on kaunis asia ja hyvin rakentava seurakunnalle.
Emme saa kuitenkaan unohtaa Paavalin varoitusta ”olla liian kerkeä ” kätten päälle panemisessa”. Miksi? Koska aivan kuten hengellisiä siunauksia voidaan jakaa tämän palvelutehtävän kautta, niin voi käydä myös päinvastoin. Aivan kuten on olemassa raamatullinen kätten päälle panemisen palvelutehtävä, niin on olemassa myös väärennös. On olemassa vietteleviä henkiä, jotka esiintyvät Pyhänä Henkenä. Niitä myös voidaan ”jakaa” kätten päälle panemisen kautta. Siksi on olemassa suuri vaara, jos annat kenen tahansa laskea kätensä päällesi - tai he sinun kätesi päällensä.
Äskettäin törmäsin seuraavan kaltaiseen tapaukseen: … Eräänä iltana, kun olimme rukouksessa, hän (nainen) kääntyi minuun päin ja sanoi varmana, “Sinä haluat olla profeetta!” Ajattelin itsekseni, että tietysti haluan olla jotakin näyttääkseni, että olin Jumalan hyväksymä …Siispä hän laski kätensä olkapäälleni ja rukoili puolestani, että saisin profetian lahjan. Minä toistin Herralle haluni saada se. Ja silloin alkoi todella tapahtua. Henkien siirto. Kaikki ne uskomattomat asiat, joita näin hänessä, tulivat minulle. En tuntenut (feel) erästä asiaa aluksi, mutta ne olivat siellä. Mutta henget, jotka tulivat, eivät olleet Jumalasta ollenkaan. Ne olivat Saatanasta, henkiä lähetetty väärentämään aitoja Pyhän Hengen lahjoja ja pettämään seurakuntaa. Ja minä olin täysin tietämätön siitä … Siitä lähtien asiat alkoivat muuttua. Aloin kuulla ääniä, ajatuksia mielessäni, muita kuin minun ”Jeesukseni”. Oli pilkkaava ääni, seksuaalisesti perverssi ääni, toinen uhkaili minua ja matki tuntemieni ihmisten ääniä. Luulin, että Saatana ja hänen armeijansa hyökkäsivät minua vastaan, koska ”Herra” oli armoittanut minut erikoistehtävään … Minä huusin Jeesusta, Auta minua!, Auta minua!, Auta minua! Mitä tämä on? Minä tarvitsen apua, Jeesus! Ja ensimmäisen kerran todellinen Herra, todellinen Jeesus puhui minulle ja sanoi, ”Minä tarjoan sinulle vain totuuden.” Käsittämättä Hänen tarkoitustaan, toistin sanoja.” ”Sinä tarjoat minulle vain totuuden? Totuuden? Mikä on totuus? Sitten tuli vastaus. Sanaton ymmärtäminen vangitsi sisäisen olemukseni ja lopulta minä tiesin, mikä oli totuus. Se henki, jota olin kuunnellut viimeiset yhdeksän kuukautta, ei ollutkaan Jeesus, ei lainkaan minun Herrani, vaan tosiasiassa demoni … Ylistys Jumalalle, Jeesus torjui Saatanan petoksen nopeasti totuuden yksinkertaisuudella … Demonit tuntevat Raamatun ja osaavat käyttää sitä tarkoituksiinsa. Monet huolettomat uskovat manipuloidaan ja demonisoidaan tällä tavalla. Heidät ohjataan hienovaraisesti johtamaan toisia harhaan valtavilla hengellisillä tunteilla ja manifestaatioilla ja he uskovat, että Raamattu toteutuu heidän silmiensä edessä. Minun sydämeni huutaa paimenille, että vakavasti suojelisitte laumojanne näiltä vaaroilta ja etsisitte niiden neuvoja, jotka voivat auttaa. Minä olen nähnyt aitoja lahjoja toiminnassa, mutta olen nähnyt ja kuullut vielä paljon enemmän sellaista, joka on epäilyttävää. Tasapaino säilyä uskollisena taloudenhoitajana löytyy kutsussa olla raitis ja valpas. Hänen Henkensä lahjat ovat todellisia ja ne alistuvat nöyrästi perusteellisen tutkimuksen valolle.
Tämä nuori nainen avasi itsensä demoniselle painostukselle (ei valtaukselle), koska hän epäviisaasti salli jonkun laskea kädet päällensä - jonkun, joka itse oli demonisen painostuksen alla. Meidän pitäisi aina olla äärimmäisen varovaisia tällä kätten päälle panemisen alueella. Jos emme ole, voimme helposti löytää itsemme samanlaisen demonisen painostuksen alta kuin tämä nainen. Henkilökohtaisesti epäilen enemmän kuin vain vähän tätä ”voitelua”, jota voidaan siirtää eteenpäin kätten päälle panemisen kautta. Pyhä Henki ”jakaa kullekin, niin kuin Hän tahtoo.” Hän ei välttämättä tarvitse meitä tai kätten päälle panemisen palvelutehtävää jakaakseen hengellisiä lahjoja kansalleen.
Ern Hawtin kirjoittaa jälleen herätyksen alkamispäivästä: Voitelu syveni ja Jumalan pelko oli jokaisen päällä. Herra puhui yhdelle veljistä, "Mene ja laske kädet erään oppilaan päälle ja rukoile hänen puolestaan." ... Hän totteli ja meni ja ilmestys annettiin koskien oppilaan elämää ja tulevaa palvelutehtävää.
Yksilöille profetoimisesta on tullut yleinen käytäntö karismaattisten keskuudessa. Bill Hamon kirjoittaa: Seurakunnan käytäntö kautta historiansa on aina ollut laskea kädet erikoiseen tehtävään vihittävän henkilön pään päälle, mutta tämä oppi oli alennettu tyhjäksi rituaaliksi pimeinä aikoina ... Vuoden 1948 kätten päälle panemisen ennallistamisessa monet Vanhan ja Uuden Testamentin paikat valaistiin sanan palvelijoille. Pyhä Henki paljasti sen todellisuuden ja voiman, joka sisältyy tähän oppiin ... Ei voitu jakaa ainoastaan parantamista, vapauttamista ja Pyhää Henkeä, vaan kätten päälle panemisen kautta voitiin antaa Pyhän Hengen lahjoja ja henkilön kutsu ja palvelutehtävä voitiin paljastaa.
Vaikka en halua väittää, ettei Jumala koskaan käyttäisi kätten päälle panemista paljastamaan "henkilön kutsu ja palvelutehtävä", niin tämä lausunto täytyy olla vahvistettu. Minä uskon, että Pyhä Henki käyttää tätä palvelutehtävää, ei paljastamaan kutsua yksilölle, vaan yksinkertaisesti vahvistamaan kutsun, jonka Jumala on jo paljastanut hänelle. Kuten Bill Rudge osoittaa: Selostusta Agabuksen profetiasta, että Paavali sidottaisiin Jerusalemissa, on usein käytetty epätarkasti oikeuttamaan johdatus henkilökohtaisen profetian kautta.
Tämän selostuksen tarkastelu Raamatun tekstiyhteydessä johtaa kuitenkin erilaiseen johtopäätökseen. Ensiksikin huomaamme, että ennen kuin Agabus profetoi, Paavali jo tiesi Pyhän Hengen kautta, että kahleet ja ahdistukset odottivat häntä. Apt. 20:22-23 sanotaan: ”Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.” Apt. 21:4 toistaa tämän: ”Ja tavattuamme opetuslapset me viivyimme siellä seitsemän päivää. Ja Hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia menemästä Jerusalemiin.” Hengen kautta he kehottivat Paavalia olemaan menemättä Jerusalemiin.” Sitten Agabus vahvistaa: ”Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus. Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'." Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin. Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden." Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto". (Apt. 21:10-14)
Profeetta Agabus kertoi Paavalille vain, mitä tulisi tapahtumaan. Oli Paavalin asia päättää, mitä hän tekisi. Meidän on pidettävä mielessämme tämä raamatullinen tasapaino.
Valitettavasti niin monille seurakunnassa tämä käytäntö on saavuttanut sellaisen väärinkäytön asteen, että siitä on tullut eräänlaista ”kristillistettyä ennustamista.” Lainataksemme Bill Rudge’a jälleen: Olen tutkinut monia meedioita ja ennustajia ja näyttäisi, ettei ole mitään oleellista eroa, kun vertaa heidän ennustamismenetelmäänsä ja sen tarkkuutta monien ns. Jumalan profeettojen ennustuksiin tänä päivänä. Ainoa ero näyttää olevan, että oletettu profeetta usein käyttää sanoja ”näin sanoo Herra” … Eräs pastori, joka tunnetaan myös apostolina, ilmoitti seurakunnassaan, että eräs naisprofeetta oli tulossa seuraavalla viikolla ja siksi kutsui jokaista varmasti tulemaan uudelleen saamaan henkilökohtaisen profetiansa. He voisivat yhtä hyvin maksaa kymmenen dollaria mennä paikalliselle meediolle tai ennustajalle…
Raamatun profeetat eivät profetoineet pyynnöstä vaan silloin, kun Herran Sana tuli heille. Jeremia 42:7 sanoo: ”Kymmenen päivän kuluttua tuli Herran sana Jeremialle.” Profetian lahjaa käyttävän ihmisen kuvittelut eivät määränneet myöskään Uuden Testamentin profetiaa, vaan se minkä ”Henki puhuttavaksi antoi”… Näin seuraavan mainoksen kristillisessä lehdessä: ”Henkilökohtaista profetiaa varten lähetä nimesi, osoitteesi ja rakkauden uhrilahjasi.” Tämä muistuttaa ennustamista (engl. fortune telling) paljon enemmän kuin mitään profetian muotoa Raamatussa… Vaikka useimmat kieltävät sen, niin surullinen tosiasia on, että monet asettavat saamansa henkilökohtaiset profetiat Jumalan Sanan yläpuolelle. Heitä kehotetaan ostamaan kasettikopio henkilökohtaisista profetioistaan ja kirjoittamaan ne ja mietiskelemään niitä ja lukemaan tai kuuntelemaan niitä monta kertaa…
Raamattu julistaa koskien aitoa profetiaa seurakunnassa: ”Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion, hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.” (1.Kor. 14:24,25)
Minä haastan sinut! Älä hyväksy aitona profetiaa tai ilmestystä keneltäkään, ellei se ole täydellisessä sopusoinnussa Jumalan Sanan kanssa, ellei se ole 100% tarkka, ellei se vahvista, mitä Hänen Henkensä on jo puhunut sinun sydämellesi ja ellei se todella korota Raamatun Jeesusta ja vedä sinua lähemmäksi Häntä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hengellisellä kentällä jos missä, pääsee oikein oikeuksiinsa kaikenlainen huuhaa.
Ei ole ollenkana ihme, että meitä uskovaisia pidetään pähkähulluina.
Tahdon sanoa, joutavien oppien levittäjälle, ihan 100 % varmana, että laskeudu maan pinnalle, hyvä ihminen, ja ala elämään tätä päivää ja tätä elämää, Jumalan armosta Kristuksessa Jeesuksessa.
ihmisen sekaisin,se on nähtäsissä monen kohdalla.Usko Jumalan armoon Jeesuksessa ja syntien anteeksi saamiseen.Ei tarvita muuta ja olet vapaa kaikesta moisesta.